Opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät verkkokurssilla Safe and Sustainable Sanitation (Turvallinen ja kestävä sanitaatio)

Since the beginning of the 2000's the Environmental Engineering and Biotechnology Laboratory, Tampere University of Technology, has offered online courses. During the academic year 2010-11 four online courses were organized and one of them was Safe and Sustainable Sanitation. The course is based on scientific work presented at the International Dry Toilet Conference. The goals of the conference based online course include a distribution of the latest sanitation knowledge to a wide audience and a maximum exploitation of the scientific work presented in the conference. The course is aimed at advanced M.Sc. students, Ph.D. students and postdoctoral students from Finnish and international universities as well as sanitation professionals. All together 218 students from 37 different countries have participated in the course. The course has been offered for five times (2006-10) and after each course realization, student feedback has been collected with an online questionnaire. In the empirical part of the thesis, student feedback was analyzed using both, qualitative and quantitative methods. In addition to the basic statistical analysis, data was classified in order to indicate factors affecting student satisfaction. The aim of the study was to describe the exceptional character of the online course and point out the development needs. Another concern was the online course cooperation with other higher education institutions. Students appreciated the international atmosphere of the course, which included interdisciplinary and multicultural group of lecturers and students and interaction among the learning community. Another acknowledged factor was the up-to-date course content. Students also appreciated the flexibility of e-Learning. Participation on online community emerged to be contradictory to the freedom. While heterogeneity in terms of different educational, professional and cultural backgrounds is a great advantage, heterogeneity in the level of education (bachelor, master or PhD student) and motivation to study is a challenge. Tutoring was found to be a key for enhancing e-Learning. From an institutional viewpoint the problem is that there are no formal regulations for virtual exchange and practices vary from one university to another. To assure the course quality also in future, it is necessary 1) To seek equilibrium between temporal freedom and participation on the online community. A possibility to choose between individual and group work could be provided. 2) To use enough resources for course updating, managing, teaching and tutoring as well as to look for the tools, which maximize the efficiency of the teachers work. 3) To consider student background when developing the course. To whom is the course aimed and what is the background knowledge and motivation? 4) To improve online course cooperation in order to guarantee international interaction on the course as well as to participate on the international online course benchmarking. /Kir1

Temporal challenges of building a circular city district through living-lab experiments

Urban living lab (ULL) experiments are expected to create grounds for circular city transitions but their temporal dynamics remain understudied. This study investigates the linkages of a particular sanitation experiment to a long-term urban development trajectories in the Hiedanranta ULL in the City of Tampere, Finland. The ethnographical study focuses on the temporal matches and mismatches of three interrelated timescales affecting the transformative potential of the experiment: (1) the experiment’s life cycle, (2) the brownfield ULL and (3) the formal land-use planning of the future city district. Temporal analysis showed that the creation of transformative capacity requires a long development trajectory beyond a single experiment. In this case, the long-term development of R&D networks and the persistence and maturation of the ULL with its variety of co-developing experiments enabled experiment implementation; changed the city’s sustainability discourse; and nurtured prominent cross-sectoral initiative of a super block. However, further implementation of ULL innovations in urban planning has proven to be difficult without a clear orchestrator. Practical recommendations highlight the need to clarify the strategic role of the ULL in experimental governance, transparent ULL processes that support learning, and overcoming transition barriers in the rigid infrastructure sector.acceptedVersionPeer reviewe

Replacing centralised waste and sanitation infrastructure with local treatment and nutrient recycling : Expert opinions in the context of urban planning

© . This manuscript version is made available under the CC-BY-NC-ND 4.0 license http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0

Vesihuollon kiertotalouden edistäminen kaupunkiympäristössä. Erottelevan sanitaation mahdollisuudet

Ravinteiden tehokas kierrättäminen on tärkeässä asemassa siirryttäessä kohti kiertotaloutta ja kestävämpää ruokajärjestelmää ja myös kaupunkien tulisi olla yhä näkyvämpi osa kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä. Uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa tukee myös kaupunkien kiinnostus profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijöiksi. Kaupungeissa ravinteiden kierrättäminen voi tarkoittaa esimerkiksi ravinneviisasta sanitaatiota, kuten mustien vesien erottelua ja käsittelyä erillään muista jätevesistä. Näin voidaan tuottaa nykyjärjestelmää vähemmän haitta-aineita ja enemmän ravinteita sisältäviä ravinnetuotteita, sekä mahdollistaa energian paikallista tuotantoa. Tampereen kaupungin koordinoimassa ravinnekiertoa edistävässä NutriCity-hankkeessa on selvitetty mahdollisuutta soveltaa erottelevaa sanitaatiota ja ravinteita talteen ottavia teknisiä ratkaisuja Hiedanrannan uudella asuinalueella superkorttelimittakaavassa. NutriCity-hankkeessa on mm. pilotoitu erilaisia käymälävaihtoehtoja Hiedanrannan Kartanolla ja Kuivaamolla, tehty käyttäjäkyselyitä niiden käytöstä, testattu tekniikoita käymäläjätevesijakeiden jatkojalostamiseen ja tutkittu erilliskerätyn virtsan käsittelyvaihtoehtoja todellisessa ympäristössä. Tässä raportissa esitetty toimintamalli on suunnattu kaupungeille ja kunnille työkaluksi edistämään ravinteita kierrättäviä sanitaatioratkaisuja uusilla kaupunkiasumisen alueilla sekä soveltuvin osin myös saneerattavissa kohteissa. Hankkeessa saadut kokemukset osoittavat, että vallalla olevien liiketoiminta- ja palvelumallien murtaminen on haasteellista. Muutos haastaa nykyiset organisaatiot kehittämään toimintaansa ja löytämään uusia yhteistyökumppaneita ja toimintatapoja, joille lainsäädäntö voi asettaa rajoitteita. Kiertotalouden toteutus kaupungeissa vaatii eri sektoreiden yhteistyön kehittämistä ja uusien toimintatapojen luomista sekä mm. suunnittelijoiden koulutusta. Strategisten tavoitteiden ja käytännön suunnittelun ja toteutuksen välillä on kuilu, joka hankaloittaa tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkisuunnittelua sekä kaupunkien investointeja tulisi hyödyntää yhä enemmän kokeilu- ja kehittämisympäristöinä. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kokeilut pienemmän mittaluokan erottelevan sanitaation kohteissa ovat mahdollistaneet siirtymisen suurempiin mittaluokkien suunnitteluun ja toteutukseen. Ravinteiden kierrätykseen perustuvien erottelevien järjestelmien koetaan edistävän kokonaisuutena kestävää tulevaisuutta ja edelläkävijyyttä. Kaupunkialueilla tällaiset ratkaisut voisivat tulla kyseeseen etenkin uusilla asuinalueilla tai saneerattavissa kohteissa, jolloin erottelevan sanitaation kytkentä osaksi asumisen hiilijalanjälkeä vähentäviin toimiin olisi keskeistä. Rakentamista tulisi ohjata kokonaisvaltaisesti kestävämpään suuntaan, jossa ravinteiden kierrätys on yksi osa-alue, joka on vahvasti kytketty muihin osa-alueisiin, kuten energian tuotantoon ja kulutukseen alueella. Ravinnekiertoa tukevat sanitaatioratkaisut edellyttävät jätevesien keräystä ja käsittelyä koskevien teknisten muutosten lisäksi myös lainsäädännöllisiä muutoksia. Erottelevalla sanitaatiolla voidaan tuottaa kokonaan uusia ihmisperäisiä kierrätysravinteita, joiden hyödyntäminen tulisi olla tietyin reunaehdoin sallittua

Opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät verkkokurssilla Safe and Sustainable Sanitation (Turvallinen ja kestävä sanitaatio)

Since the beginning of the 2000's the Environmental Engineering and Biotechnology Laboratory, Tampere University of Technology, has offered online courses. During the academic year 2010-11 four online courses were organized and one of them was Safe and Sustainable Sanitation. The course is based on scientific work presented at the International Dry Toilet Conference. The goals of the conference based online course include a distribution of the latest sanitation knowledge to a wide audience and a maximum exploitation of the scientific work presented in the conference. The course is aimed at advanced M.Sc. students, Ph.D. students and postdoctoral students from Finnish and international universities as well as sanitation professionals. All together 218 students from 37 different countries have participated in the course. The course has been offered for five times (2006-10) and after each course realization, student feedback has been collected with an online questionnaire. In the empirical part of the thesis, student feedback was analyzed using both, qualitative and quantitative methods. In addition to the basic statistical analysis, data was classified in order to indicate factors affecting student satisfaction. The aim of the study was to describe the exceptional character of the online course and point out the development needs. Another concern was the online course cooperation with other higher education institutions. Students appreciated the international atmosphere of the course, which included interdisciplinary and multicultural group of lecturers and students and interaction among the learning community. Another acknowledged factor was the up-to-date course content. Students also appreciated the flexibility of e-Learning. Participation on online community emerged to be contradictory to the freedom. While heterogeneity in terms of different educational, professional and cultural backgrounds is a great advantage, heterogeneity in the level of education (bachelor, master or PhD student) and motivation to study is a challenge. Tutoring was found to be a key for enhancing e-Learning. From an institutional viewpoint the problem is that there are no formal regulations for virtual exchange and practices vary from one university to another. To assure the course quality also in future, it is necessary 1) To seek equilibrium between temporal freedom and participation on the online community. A possibility to choose between individual and group work could be provided. 2) To use enough resources for course updating, managing, teaching and tutoring as well as to look for the tools, which maximize the efficiency of the teachers work. 3) To consider student background when developing the course. To whom is the course aimed and what is the background knowledge and motivation? 4) To improve online course cooperation in order to guarantee international interaction on the course as well as to participate on the international online course benchmarking. /Kir1

Biosuodattimia, hevoshakoja ja viherkattoja – yhdessä oppiminen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa

  This article explores mutual learning as part of a process of co-creating nature-based solutions - a biofilter, a green roof, and a horse park. Nature-based solutions are located in Tampere and are part of the EU project Unalab. The research has been conducted from within the pilot project and it has focused on concrete situations of learning. This study confirmed that mutual learning is the most important achievement of co-creation and should be clearly set also as a goal of co-creation. Creating a shared vision is important in the early stages of a project. Mutual learning enhances equality between participants and creates space for managing the complexity of nature-based solutions. If co-creation focuses too much on practical implementation planning instead of learning, the views of the experts will be emphasized and the citizens' views will remain marginal. Many urban actors also have the capacity to design nature-based solutions, but this requires more targeted methods of co-creation. The best progress was made when co-creating with a small and flexible group from the city, together with key stakeholders of the demonstration. Site visits and personal conversations developed a common will and commitment. In large planning groups, negotiations between institutions made implementation difficult.Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin on viime vuosina haettu ratkaisuja luonnosta. Kaupungit kehittävät luontopohjaisia ratkaisuja usein yhdessä eri sidosryhmien, kuten kansalaisten, yritysten ja yliopistojen kanssa. Tässä artikkelissa tutkitaan luontopohjaisten ratkaisujen yhteiskehittämistä ja keskitytään sen ytimeen, yhdessä oppimiseen. Tutkitut luontopohjaisten ratkaisujen kokeilut – biosuodatin, viherkatto ja hevoshaka – sijaitsevat Tampereella ja ovat osa EU:n rahoittamaa Unalab-projektia. Tutkimus on tehty pilottiprojektin sisältä päin keskittymällä konkreettisiin yhdessä oppimisen tilanteisiin.   Tutkimus vahvisti, että yhdessä oppiminen on yhteiskehittämisen tärkein saavutus ja se kannattaa nostaa selkeästi yhteiskehittämisen tavoitteeksi. Yhteisen vision luominen on tärkeää projektin alkuvaiheessa. Yhdessä oppiminen mahdollistaa osallistujien tasavertaisen kohtaamisen ja luo tilaa luontopohjaisten ratkaisujen monimutkaisuuden hallinnalle. Jos yhteiskehittämisessä keskitytään oppimisen sijaan liikaa käytännön toteutussuunnitteluun, asiantuntijoiden näkemykset korostuvat ja kansalaisten näkemyksen jäävät sivuosaan. Kaupungin monilla toimijoilla on valmiuksia suunnitella ja toteuttaa luontopohjaisia ratkaisuja, mutta silloin tarvitaan laajoja työpajoja tarkemmin rajattuja yhteiskehittämisen menetelmiä. Parhaiten edistyivät ne kokeilut, joita kehitti pieni ja joustava ryhmä kaupungilta yhdessä kohteen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa. Maastoon jalkautuminen ja henkilökohtaiset keskustelut kehittivät yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista. Laajoissa suunnitteluryhmissä instituutioiden välinen kitka vaikeutti toteutusta

Temporal challenges of building a circular city district through living-lab experiments.

Urban living lab (ULL) experiments are expected to create grounds for circular city transitions but their temporal dynamics remain understudied. This study investigates the linkages of a particular sanitation experiment to a long-term urban development trajectories in the Hiedanranta ULL in the City of Tampere, Finland. The ethnographical study focuses on the temporal matches and mismatches of three interrelated timescales affecting the transformative potential of the experiment: (1) the experiment’s life cycle, (2) the brownfield ULL and (3) the formal land-use planning of the future city district. Temporal analysis showed that the creation of transformative capacity requires a long development trajectory beyond a single experiment. In this case, the long-term development of R&D networks and the persistence and maturation of the ULL with its variety of co-developing experiments enabled experiment implementation; changed the city’s sustainability discourse; and nurtured prominent cross-sectoral initiative of a super block. However, further implementation of ULL innovations in urban planning has proven to be difficult without a clear orchestrator. Practical recommendations highlight the need to clarify the strategic role of the ULL in experimental governance, transparent ULL processes that support learning, and overcoming transition barriers in the rigid infrastructure sector.acceptedVersionPeer reviewe

New residential area circular economy concept

201