TUT DPub

    Raitiojunan mahdollisuudet Suomessa

    No full text
    Raitiojunalla tarkoitetaan sekä valtiollisella rataverkolla että kaupunkiraitiotiellä liikkumaan kykenevää kevytkalustoa. Ensimmäinen moderni raitiojuna otettiin käyttöön Saksan Karlsruhessa 1990-luvun alussa. Myöhemmin raitiojunia on hyödynnetty seudullisessa liikenteessä useissa muissakin Saksan ja Ranskan kaupungeissa. Pohjoismaiden ensimmäinen raitiojunajärjestelmä aloitti toimintansa elokuussa 2018 Aarhusissa Tanskassa. Tutkimuksessa on selvitetty, onko Euroopasta neljännesvuosisadan aikana raitiojunista saadut kokemukset sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Työn keskeinen tutkimuskysymys kuuluu otsikkoon viitaten ”Onko raitiojunaliikenne mahdollista Suomessa”. Siihen vastataan työn puitteissa tarkastelemalla voimassa olevaa lainsäädäntöä niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla. EU:ssa ja Suomessa ei ole olemassa erillistä raitiojunia koskevaa lainsäädäntöä. Siten tutkimuksessa tarkastellaan, miten lainsäätäjä on huomioinut vaunukalustoon liittyviä sääntöjä ja määräyksiä Saksan liittotasavallassa. Teknisessä osassa tarkastellaan lukuisaa joukkoa teknisiä yksityiskohtia. Osassa tarkastellaan sähköistysjärjestelmiä, laiturikorkeuksia, pyörien ja kiskojen profiileja sekä kulunvalvonnan vaatimuksia raitiojunien näkökannalta. Pyrkimyksenä on tunnistaa ne tekniset haasteet, joita saattaa esiintyä kahdelle eri verkostolle tarkoitetun vaunun ominaisuuksien yhdistämisessä. Työn neljännessä ja viimeisessä osassa tarkastellaan raitiojunien soveltamista Turun kaupunkialueella ja laajemmin Varsinais-Suomen maakunnassa. Tarkastelu tehdään suppealla yleisluonteisella tasolla. Työn johtopäätöksenä voidaan todeta raitiojunan olevan periaatteessa mahdollista Suomessa. Joillakin olemassa olevilla valtion omistamilla rataosuuksilla liikenne voitaisiin periaatteessa aloittaa heti matkustajalaitureiden rakentamisen jälkeen. Lainsäädännöllisiä esteitä liikenteen harjoittamiseksi ei EU:n tai Suomen lainsäädännön suunnalta ole, mutta on silti suotavaa, että raitiojunaliikenne huomioitaisiin esimerkiksi raideliikennelain lisäyksenä

    Competence Measurement and Competence-Related Risk Management in Health Care Organisation

    No full text
    Competence is a substantial organizational resource today. It has been perceived that traditional performance measures provide limited information of competence resources. However, in order to manage competence resources they need to be analyzed and measured. Furthermore, competence-related risks should be taken into account when managing competence. The objective of this study was to determine how to measure and manage competence. The study aimed to answer the following questions: 1) What does the term competence mean and how can competence be measured? 2) How can competence measurement be used in the process of competence management? 3) How can competence-related risks be managed and what is the role of competence measurement in competence-related risk management? 4) How can competence in a health care organization be measured and managed? The main theoretical framework of this study comprises literature related to competence management, intellectual capital management, knowledge management and performance measurement. This study mainly used the action-oriented research approach. In addition, some aspects of the constructive research approach were applied. A competence measurement tool was designed for the nursing staff of the Joint Municipal Authority for Health Care in the Jämsä Region. This measurement tool was tested in four units of the organization. A workgroup consisting of the case organization’s employees participated in the design process. The author acted as coordinator of the process. Two other researchers acted as outside consultants. The data and experience related to designing and testing of the measurement tool was analyzed and utilized to find answers to the research questions. The results of this study show that competence measurement can be used as a tool to aid several activities related to competence management. Competence measurement can be used to examine the present state of competence. It can also be used in defining competence needs. A questionnaire-based competence measurement tool is well suited for identifying various competence-related development targets and risks. The results of competence measurement were considered useful in structuring the human resources strategy of a public health care organization.Organisaatioiden osaamisresurssien merkitys on nykyisin suuri. On havaittu, että perinteisten suorituskykymittareiden antama kuva osaamisresursseista on rajoittunut. Osaamisresursseja on kuitenkin pystyttävä luotettavasti erittelemään ja mittaamaan, jotta niitä voidaan kehittää ja johtaa. Osaamisen johtamisessa on myös huomioitava erilaiset osaamiseen kohdistuvat riskitekijät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osaamista voidaan mitata ja millä tavoin mittaamista voidaan hyödyntää johtamisen apuvälineenä. Vastauksia etsittiin seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä osaaminen on, ja minkälaisia keinoja sen mittaamiseksi on olemassa? 2) Mikä on mittaamisen rooli osaamisen johtamisen kokonaisuudessa? 3) Kuinka osaamisen mittaaminen auttaa osaamiseen liittyvässä riskienhallinnassa, ja mitä muita keinoja osaamisriskien hallintaan on olemassa? 4) Miten terveydenhuolto-organisaation hoitohenkilökunnan osaamisen mittaustyökalu suunnitellaan, ja millä tavoin sitä voidaan hyödyntää? Työn keskeisin teoreettinen viitekehys koostuu kirjallisuudesta, joka liittyy osaamisen johtamiseen, aineettoman pääoman johtamiseen, tietämyksen hallintaan ja suorituskyvyn mittaamiseen. Tutkimuksen toteutus noudattaa pääosin toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Lisäksi tutkimuksessa on piirteitä konstruktiivisesta tutkimusotteesta. Tutkimuksessa suunniteltiin työkalu, jolla voidaan mitata Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hoitohenkilökunnan osaamista. Lisäksi mittaustyökalua testattiin neljässä kuntayhtymän yksikössä. Kuntayhtymää edustava työryhmä osallistui mittaustyökalun suunnitteluun. Työn kirjoittaja toimi suunnitteluprosessin koordinaattorina. Ulkopuolisina asiantuntijoina oli lisäksi kaksi muuta tutkijaa. Mittaustyökalua suunniteltaessa ja testatessa saatiin aineistoa ja kokemuksia, joita voitiin hyödyntää tutkimuskysymyksiin vastatessa. Osaamisen mittaamisen todettiin soveltuvan useiden osaamisen johtamisen toimintojen apuvälineeksi. Osaamisen mittaamisesta on apua sekä osaamisen nykytilan selvittämisessä että tarvittavan osaamisen määrittämisessä. Osaamista mitattiin kyselyyn pohjautuvalla työkalulla, minkä havaittiin soveltuvan hyvin osaamisen kehityskohteiden ja riskien etsimiseen. Osaamisen mittaustuloksia pidettiin hyödyllisinä laadittaessa kunnallisen terveydenhuollon organisaation henkilöstöstrategiaa. /Kir0

    Espoon kaupungintalo

    Get PDF
    Keväällä 2008 järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu Espoon keskuksen kehittämisestä. Kilpailu oli luonteeltaan aluesuunnittelukilpailu, jossa visioitiin Espoon kehitystä sekä 15- että 30-vuoden aikavälillä. Ideakilpailussa tuli hahmotella kaupungintalon sijaintia ja ulkoasua hyvin viitteellisesti. Kilpailussa kaupungintalolle ympäristöineen asetettiin tavoitteeksi luoda Espoon keskukseen laajempaa vetovoimaisuutta ja käynnistää kehitys eläväksi ja korkeatasoiseksi keskusta-alueeksi. Diplomityössä on jatkettu kilpailun pohjalta Espoon uuden kaupungintalon suunnittelua vastaamalla ideakilpailussa esitettyihin tavoitteisiin sekä kilpailun ratkettua tuomariston esittämiin jatkotoimenpideohjeisiin. Työstä on rajattu pois tarkempi rakennussuunnittelu detaljeineen ja on keskitytty rakennuksen toiminnallisuuteen sekä ympäristöön liittymiseen. Tilaohjelman laatimisen pohjana on ollut kilpailussa annetut suuntaa antavat hallintokeskuksessa tarvittavat tilat. Alkuperäiseen esitettyyn tilaohjelmaan on lisätty tiloja, joilla kaupungintaloa on kehitetty kohti monipuolista kaikenikäisten kuntalaisten kohtaamispaikkaa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 9440 m². Rakennuksessa on hallintokeskuksen lisäksi tilat valtuustolle, yleisökahvilalle, ravintolalle, auditoriolle ja lämpiölle sekä näyttelyille. /Kir09The City of Espoo held an ideas competition during the first quarter of 2008 for developing the City Hall and city centre blocks of Espoo. The objectives of the competition were to propose functional development concept for the administrative area in two stages, by the years 2015 and 2030. The objective of The City hall and its surroundings were to create a general appeal and start the area development into a lively, high quality city centre area. The basis of the thesis is the objects of the ideas competition and the recommendations for further measures given by the jury. The design focus is more on the concept of the building and the relation to its context than on construction details. The competition requirements were used as a foundation to propose a new program for the new Espoo City Hall that would be a landmark and a meeting place for all the city residents. Total area of the building is approximately 9440 m². In addition to the City administration there are spaces for the City council, a cafe, a restaurant, an auditorium and exhibitions

    Sähköhuollon suurhäiriöissä käytettävien tilannekuvajärjestelmien nykytila-analyysi

    Get PDF
    Pyry- ja Janika-myrskyt Suomessa 2001 sekä Gudrun-myrsky Ruotsissa 2005 herättivät ajatuksen sähköverkon ja yhteiskunnan haavoittuvuudesta suurhäiriöissä. Gudrunissa yksittäiset asiakkaat olivat pisimmillään puolitoista kuukautta sähköttä. Myrskyjen myötä sähköhuollon suurhäiriöiden hallintaan on alettu kaipaamaan parempaa kommuni-kaatiota eri toimijoiden kesken. Kommunikoinnin avuksi on pohdittu tilannekuvajärjestelmän kehittämistä. Työssä pohditaan tilannekuvajärjestelmien nykytilannetta tutkimalla sähköverkkoyhtiöiden nykyisiä järjestelmiä sekä olemassa olevia tilannekuvajärjestelmiä. Nykytila-analyysi on toteutettu tutkimalla alan kirjallisuutta sekä julkaisuja. Kirjal-lisuustutkimuksella on pyritty selventämään tilannekuvajärjestelmän käsitettä sekä selvittämään ympäristöä, jossa tilannekuvajärjestelmä tulisi toimimaan. Kirjallisuusosuudessa on selvitetty myös eri aloille kehitettyjä tilannekuvajärjestelmiä. Kehitetyistä tilannekuvajärjestelmistä saadaan tietoa eri ratkaisuista, joilla järjestelmä voidaan toteuttaa. Kehitysprojekteista saa myös tietoa ratkaisujen toimivuudesta. Kirjallisuustutkimuksen lisäksi työssä on vierailtu muutaman sähköhuollon suurhäiriössä toimivan organisaation luona. Toimijoilta on pyritty selvittämään heidän nykyisiä järjestelmiään ja tilannetta, johon tilannekuvajärjestelmä tulisi toimimaan. Yhdistelemällä kirjallisuustutkimuksessa saatuja tietoja järjestelmistä sekä vierai-luilta saatuja mielipiteitä tarpeista hahmoteltiin tilannekuvajärjestelmää. Hahmoteltu järjestelmä muodostuu valmiina olevista järjestelmistä, tilannekuvajärjestelmästä, käyttäjille sijoitettavista käyttöliittymistä sekä niiden välisestä tiedonsiirrosta. Järjestelmän kehittämiselle suurin haaste tulee olemaan nykyisten tietojärjestelmien hajanaisuus toimijoilla. Toimijat muodostuvat useista eri organisaatioista, joilla jokaisella on omat tietojärjestelmänsä. Tutkimuksen mukaan kehitettävästä järjestelmästä ei voi tehdä täysin itsenäisesti toimivaa erillistä järjestelmää, mutta sitä ei myöskään voi suoraan integroida olemassa oleviin järjestelmiin. Työssä ehdotetaankin ratkaisuksi järjestelmää, joka toimisi nykyisten rinnalla. Tämän lisäksi järjestelmässä olisi käyttöliittymä, jonka avulla voidaan käyttää sekä uutta tilannekuvajärjestelmää että organisaatiolla jo olemassa olevia järjestelmiä. /Kir1

    Compliance with the requirements and type approval for firewood processors

    Get PDF
    Suomessa astui 29.12.2009 voimaan valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta, jolla täytäntöön pantiin Euroopan neuvoston direktiivin 2006/42/EY. Asetuksessa määritellään turvallisuus- ja terveysvaatimukset, jotka koneen on täytettävä, jos se aiotaan saattaa markkinoille EY-alueella. Asetuksen tulkintaa helpottamaan on olemassa standardeja, joissa esitetyt esimerkkiratkaisut täyttävät vaatimukset. Työssä selvitettiin ja analysoitiin koneen valmistajalta vaadittava markkinoille saattamiseen tarvittava prosessi. Käytännön osuutena toteutettiin riskien arviointi, luotiin tekninen tiedosto, haettiin koneelle tyyppihyväksyntä ilmoitetusta laitoksesta ja laadittiin vaatimustenmukaisuusvakuutus Palax 55 -polttopuukoneelle määräaikaan 29.12.2009 mennessä. Palax 55 on yhden käyttäjän tyyppihyväksyntämenettelyn vaativa polttopuukone, jolla puu katkaistaan pyörösahalla ja halkaistaan halkaisuruuvilla. Teknisen tiedoston on sisällettävä riittävät tiedot koneen suunnittelusta, valmistuksesta ja toiminnasta, jotta sen pohjalta voidaan osoittaa koneen täyttävän asetuksen vaatimukset. Yhtenä osana teknistä tiedostoa on riskien arviointi, joka toteutettiin kolmiosaisena. Ensimmäisessä osassa lueteltiin konetta koskevat asetuksen kohdat. Toisessa osassa käytiin läpi konetta koskevat standardit ja standardien kohdat, joita koneessa on sovellettu. Kolmas osa on työn turvallisuusanalyysi. Riskien arvioinnin sekä tyyppihyväksyntämenettelyn perusteella koneeseen tehtiin turvallisuutta parantavia toimenpiteitä, joilla parannettiin koneen toiminnallisuutta, käyttöohjetta ja merkintöjä. Työn tulosten perusteella voidaan todeta koneen turvallisuustason parantuneen olennaisesti projektin läpikäymisen aikana. Samalla parantui myös koneen käytettävyys. Varsinkin käyttöohjeella ja sen parantamisella on merkittävä vaikutus koneen turvallisuuteen. Palax 55 -polttopuukoneelle saatiin tyyppihyväksyntä ilmoitetusta laitoksesta, laadittiin vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettiin CE -merkintä määräaikaan mennessä. /Kir1

    Saukonmäen kerrostaloalueen lisärakentaminen ja kehittäminen

    Get PDF
    Diplomityöni liittyy arkkitehtiruutu oy:n haluun tutkia lisärakentamisen mahdollisuutta 60 -70 luvun kerrostaloalueilla. Tampereen seudun kasvu ja kestävän kehityksen edellyttämät vaatimukset ohjaavat etsimään ratkaisuja asumiseen olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen. Diplomityö alueenani on Jaakko ja Antti Tähtisen suunnittelema Saukonmäen kerrostaloalue Tampereella Petsamon kaupungin osassa. Diplomityössäni esitän suunnitelman alueen 4-kerroksisten rakennusten korottamiseksi kerroksella. Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen ja sen tavoitteena on vastata kysymykseen kuinka kerrostaloa korotetaan, tutkia kuinka arjen asuin ja elinympäristöä Saukonmäellä voidaan monipuolistaa sekä pyrkiä tekemään ekologisia päätöksiä suunnitelman materiaalivalinnoissa, energian hankinnassa sekä rakenne ratkaisuissa. Suunnitelmassa käyn läpi kerrostalon korottamiseen liittyviä seikkoja rakenteellisessa mielessä ja esitän niiden pohjalta elementtirakenteisen tavan lisäkerroksen rakentamiseen diplomityöalueelle. Näin nykyisille asukkailla aiheutuva häiriö rakentamisen aikana pysyy minimissä. Lisäkerroksen rakenteet on suunniteltu passiivirakenteina. Lisäkerroksissa on ilmanvaihtolämmitys ja energian tuotannossa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Suunnitelmassa käytettävät materiaalit ovat pääasiassa kierrätettäviä tai kierrätettyjä. Asumisen suuntaviivat Tampereella ja Saukonmäellä ovat samankaltaisia kuin muissakin maamme kasvukeskuksissa. Lapsiperheet karkaavat kehyskuntiin, ikä-ihmisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti ja asuntokuntien koot ovat pienentyneet. Vanhat jälleenrakentamiskauden ydinperheille rakennetut asunnot eivät enää vastaa nykypäivän asujaryhmien asumistoiveisiin. Kerrostaloasuntojen haittapuolina nähdään mm. asuntojen pieni koko, muunneltavuuden puute, oman rauhan puute ja asuinalueiden samankaltaisuus. Diplomityössäni esitän uusia asuntotyyppejä kerrostaloasumiseen vaihtoehdoksi kaupungista pois muuttaville lapsiperheille sekä pienasuntokunnille. Asunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ulkotiloihin ja muunneltavuuteen. Lisäksi esitän vanhaan asuntokantaan integroitavan palvelutalon ja senioritalon yhdistelmän vastamaan ikäihmisten asumistarpeisiin. Uudisrakentamisen rinnalla esitän kohennuksia vanhojen asuntojen esteettömyyteen ja energian kulutukseen. Myös pihatilat ja vanhat yhteistilat jäsennetään uudelleen. /Kir1

    Renewable Energy and Distributed Generation in Nurmi-Sorila

    Get PDF
    Tässä työssä selvitetään uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia asuinalueella. Esimerkkialueena on Tampereen Nurmi-Sorilaan suunniteltava uusi kaupunginosa, josta valittiin tarkasteltavaksi kolme erityyppistä aluetta. Alueille lasketaan aurinkolämmön, aurinkosähkön ja tuulisähkön tuotanto sekä tutkitaan kaavoituksen vaikutusta aurinkoenergian tuotantoon. Aurinkoenergian tuotannossa hyödynnetään rakennusten kattopintoja ja tuulienergia tuotetaan talo- ja korttelikohtaisilla pientuulivoimaloilla. Lisäksi tutkitaan kaatopaikkakaasun hyödyntämistä polttokennossa ja selvitetään hyödyntämiskohteita kaatopaikkakaasulle. Työssä kehitetyllä tietokoneohjelmalla voidaan tutkia auringonsäteilyn saatavuutta asuinalueiden 3D-mallien perusteella. Suomessa auringonsäteilyä saadaan lähes yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa, ja tehdyn selvityksen perusteella aurinkoenergialla pystyttäisiin kattamaan tarkastelualueilla jopa koko sähkönkulutus sekä puolet käyttöveden lämmityksestä. Aurinkolämmön hyödyntämistä hankaloittaa auringonsäteilyn suuri kuukausittainen vaihtelu. Tuuliolosuhteita arvioidaan Suomen tuuliatlaksen perusteella. Järven rannalla sijaitsevan kerrostalon ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen jätepenkereen tuuliolosuhteita simuloitiin tarkemmin virtauslaskentaohjelmalla. Tuulivoimaloiden tuotanto jää sisämaassa melko pieneksi. Kuitenkin esimerkiksi jätepenkereen laella ja kerrostalon katolla tuuliolosuhteet ovat varsin hyvät. Kaatopaikkakaasusta voidaan polttokennolla tuottaa puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella sähköä ja lämpöä. Kaatopaikkakaasu voisi olla rakennusten perusenergianlähde, jota täydennetään aurinko- ja tuulienergialla. Siitä voidaan valmistaa myös liikennepolttoainetta. Kaatopaikkakaasun muuntaminen nestemäiseksi metanoliksi helpottaisi varastointia ja kuljetusta. Taloudellisessa tarkastelussa lasketaan hinta uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle energialle. Tarkastelussa vertaillaan eri aurinkolämpö- ja aurinkosähköteknologioita, aurinkopaneelin sijoitustavan vaikutusta hintaan sekä tuulisähkön hintaa eri sijoituspaikoilla. Erityisesti tuulisähkön hinta riippuu suuresti sijoituspaikasta. /Kir10This thesis examines the utilization possibilities of renewable energy in a housing area. Three different areas were chosen from a new city quarter being planned in Nurmi-Sorila, Tampere. Energy produced by solar heat, solar electricity and wind electricity is calculated for the areas, and the influence of city planning to solar energy production is studied. Building roofs are utilized in solar energy production and wind energy is produced using small scale wind turbines. In addition, utilization of landfill gas in fuel cell is studied and different uses of landfill gas are examined. A computer program was developed to estimate the availability of solar energy based on 3D models of housing areas. The amount of solar radiation available in Finland is close to that of Central Europe, and according to the performed study, all of the electricity and half of the hot water used in the three study areas could be produced using solar energy. The utilization of solar heat is hindered by high variation of monthly solar radiation. Wind speeds are estimated based on the Finnish Wind Atlas. Closer simulations using computational fluid dynamics software were performed to estimate wind speeds around an apartment house situated by the lake and trash hill of Tarastenjärvi Waste Management Centre. The energy produced by wind turbines remains fairly low at inland areas. However, for example at the trash hill and roof of an apartment house wind speeds are quite high. Landfill gas can be used in a fuel cell to produce clean heat and electricity with good efficiency. Landfill gas could be used as the main energy source supplemented with solar and wind energy. It can also be used to produce transport fuel. Converting landfill gas into liquid methanol would make storage and transportation easier. A price is calculated for the produced renewable energy. The study compares different solar heat and solar electricity technologies, influence of solar panel position on the price and the price of wind electricity at different sites. In particular the price of wind electricity depends highly on the siting of the turbine

    Functionality and User-Experience of Android Platform on Non-Mobile Multimedia Devices

    Get PDF
    Android platform is an open source mobile phone operating system developed by Google. Although originally meant for mobile phones, Android was designed to be so flexible that it can be installed to almost any device running a Linux-type kernel. Different device manufacturers have noted this adaptability and the potential of using thousands of ready-made Android-based applications on various devices. In the recent years manufacturers have begun to introduce different types of non-mobile-phone multimedia devices to the market, all of them running Android platform. The emergence of these non-mobile Android devices means that companies related to telecommunications, multimedia, software development, and other relevant fields need to decide whether or not they should begin to provide content and services tailored for Android. This thesis was written to help with this decision by providing information on how functional Android platform is on non-mobile devices, how different manufacturers are using the platform, and what the user-experience on a typical Android-based non-mobile device is like. This thesis has been divided into three sections. The first section provides an overview on Android platform, its features and architecture. The second section studies numerous Android-based non-mobile devices on today’s market and offers insight on Android’s capabilities and what are the current trends among the devices. The third part presents a test case of one Android-based device, Archos 5 Internet Tablet, and uses it as an example for what usability on a typical Android-based device is like by evaluating it with Jacob Nielsen’s heuristic evaluation method. It was discovered that although Android platform can be adapted to numerous different types of devices, it functions best in a device with a touchscreen. Most Android-based devices are heavily reliant on wireless connectivity, offering a market opportunity for telecommunications operators. Android platform can be expanded to be capable of playing high-quality media, including high-definition video, giving an opportunity for content providers. Most of the studied devices supported Android applications, but the distribution of applications might be complicated because many manufacturers have chosen to establish their own application stores tailor-made for their own devices. Finally, it was noted that Android and devices based on it are still under heavy development, so the information provided in this thesis might grow outdated within a few months. /Kir10Android on Googlen kehittämä avoimeen lähdekoodiin perustuva matkapuhelimen käyttöjärjestelmä. Vaikka se oli alun perin tarkoitettu matkapuhelimia varten, Android on suunniteltu niin joustavaksi, että sen voi asentaa lähes mihin tahansa Linux-pohjaiseen laitteeseen. Eri laitevalmistajat ovat panneet merkille Androidin sopeutumiskyvyn ja mahdollisuuden käyttää tuhansia valmiita Androidin sovellutuksia eri laitteissa. Viime vuosien aikana laitevalmistajat ovat alkaneet tuoda markkinoille erilaisia ei-matkapuhelin multimedialaitteita, jotka kaikki käyttävät Android-käyttöjärjestelmää. Näiden Android-laitteiden ilmestyminen merkitsee sitä, että tietoliikenteeseen, multimediaan, ohjelmistokehitykseen ja muihin vastaaviin aloihin perustuvien yritysten täytyy päättää, ryhtyvätkö ne tarjoamaan Androidille erityisesti suunnattua sisältöä ja palveluja. Tämä työ on kirjoitettu auttamaan yrityksiä päätöksenteossa tarjoamalla niille tietoa siitä, miten toimiva Android-käyttöjärjestelmä on muissa laitteissa kuin matkapuhelimissa, miten eri laitevalmistajat käyttävät Androidia ja millainen tyypillisen Android-laitteen käyttökokemus on. Työ on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään Android-käyttöjärjestelmä, sen ominaisuudet ja arkkitehtuuri. Toisessa osassa tutkitaan lukuisia tämän päivän markkinoilta löytyviä Android-laitteita, kartoitetaan mihin Android pystyy ja mitkä ovat laitteille tyypillisiä piirteitä. Kolmannessa osassa esitellään yksi Android-pohjainen laite, Archos 5 Internet Tablet, ja käytetään sitä esimerkkinä siitä, millainen käyttökokemus tyypillisellä Android-laitteella voi olla tutkimalla sen käytettävyyttä Jacob Nielsenin heuristisen arvioinnin menetelmällä. Työssä havaittiin, että vaikka Android-käyttöjärjestelmä voidaan mukauttaa erilaisten laitteiden tarpeisiin, se toimii parhaiten kosketusnäytöllisissä laitteissa. Useimmat Android-pohjaiset laitteet ovat erittäin riippuvaisia langattomasta yhteydestä, mikä voi tarjota markkinapohjaa teleoperaattoreille. Androidia on mahdollista laajentaa ja parannella siten, että se kykenee toistamaan hyvin korkealaatuista mediaa, mukaan lukien high-definition-videoita, mikä voi hyödyttää sisällöntarjoajia. Suurin osa tutkituista laitteista tukee Android-sovellutuksia, mutta sovellusten jakelu eri laitteille saattaa tuottaa vaikeuksia, sillä eri laitevalmistajat ovat päättäneet perustaa omia sovellus-verkkokauppojaan yksinomaan omia laitteitaan varten. Lisäksi todettiin, että Android-käyttöjärjestelmä ja siihen perustuvat laitteet kehittyvät edelleen nopeasti, joten työssä esitetyt tiedot voivat vanhentua muutaman kuukauden sisällä

    Geoengineering by sea salt injections: effects on marine stratocumulus clouds and Earth's radiative balance

    Get PDF
    Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tai hidastamiseksi on ehdotettu lukuisia suuren mittakaavan teknisiä ratkaisuja, joista käytetään termiä ilmastonmuokkaus. Yksi ehdotettu keino on suihkuttaa merivettä ilmaan laajoilla merialueilla. Idea perustuu merivesipärskeiden haihtuessa ilmaan jäävien suolahiukkasten kykyyn toimia pilvien tiivistymisytiminä, mikä nostaa pilvipisarapitoisuuksia ja siten heijastuskykyä. Tehokkaammin Auringon valoa heijastavat pilvet viilentäisivät ilmastoa. Työn tavoitteena on tutkia tekniikan vaikutuksia merellisiin pilviin ja maapallon säteilytaseeseen. Työssä tehtiin mallikokeita aerosoli-ilmastomalli ECHAM5-HAM:lla, joka sisältää sekä aerosolihiukkasten että pilvipisaroiden mikrofysiikan kuvauksen. Työtä varten tehtiin kontrollisimulaatio, jossa oli ainoastaan luonnolliset merisuolapäästöt, ja viisi ilmastonmuokkaussimulaatiota, joissa käytettiin kussakin eri arvoa keinotekoiselle merisuolavuolle. Merisuolainjektiot lisättiin malliin neljälle eri merialueelle, joita pidetään sopivina tehokkaan ilmastonmuokkauksen kannalta. Pilvipisarapitoisuudet nousivat verrattain vähän. Muokatuilla merialueilla keskimääräinen pilven yläpinnan pilvipisarapitoisuuden kasvu oli pienimmällä merisuolavuon arvolla vain noin 10 % eikä edes tähän perusvuohon nähden nelinkertainen vuo riittänyt pitoisuuden keskiarvon kaksinkertaistamiseen. Pilvien heijastuskyvyn nostamisen aiheuttama säteilypakote laskettiin ensimmäistä kertaa mallilla, joka sisältää kuvauksen aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksesta. Perusvuon luoma negatiivinen säteilypakote riittäisi kumoamaan noin neljäsosan ihmiskunnan aiheuttamasta lämmittävästä vaikutuksesta. Tämän ilmastonmuokkausskenaarion säteilyvaikutusten on aikaisemmin arvioitu koostuvan pääosin keinotekoisten merisuolahiukkasten vaikutuksista pilviin, mutta tässä työssä saatujen tuloksien mukaan merisuolahiukkasten suora vaikutus, eli niiden kyky heijastaa ja absorboida säteilyä, vastaa noin puolta syntyvästä säteilypakotteesta. Saatujen tulosten valossa aikaisemmat arviot pilvipisarapitoisuuksien kasvusta ja tekniikan potentiaalista torjua ilmastonmuutosta näyttävät ylioptimistisilta. /Kir1

    Oil Induced Swelling in Thermoelastic Materials

    Get PDF
    The purpose of this thesis was to find a new gasket material to be used in frequency converters manufactured by ABB. The new material has to comply to RoHS directive, because this material is going to replace the currently used material, which is not RoHS compliant. The material is going to be used in conditions, where it may be subjected to chemicals and especially oils, so it should have a good resistance to both. In addition to finding the material, this thesis considers factors affecting elastomer’s swelling in oil. Some requirements were set for the gasket material. The hardness of the material should not be over 60 Shore A and its tear strength should not be less than 23 kN/m. The material should also have a fire classification minimum of V1. The most important criterion was the oil resistance. Gasket material should not swell more than 25 percent from its initial volume when immersed in oil. The literature part of this thesis consists of introducing four material groups which have such properties which are required from the gasket material and considers those properties. These four groups are thermoplastic polyurethanes, styrene-ethylene-butylene-styrene, thermoplastic vulcanizate elastomers and co-polyester based elasto-mers. The literature part also discusses the factors which help estimate the amount of swelling based on the structure of the thermoplastic elastomer. The experiment part of this thesis introduces immersion tests which have been used to determine oil resistance of the test materials. Six materials were tested, the names of the materials are confidential, they are coded to be Materials A, B, C, D, E and F. From these results, the best suited material for the new gasket material was elected. Also from the results, it was possible to determine dependence of swelling on volume, area, vo-lume/area ratio and density of the sample. One suitable material was found in addition to a few others that require more test-ing. The only geometrical factor found to contribute materials swelling was volume/area ratio. Once the graph is made for a certain material, it helps to predict the swelling of a sample with a certain volume/area ratio made from the same material. The tests made for this thesis will continue after this thesis is completed. Some new sample geometries and new materials will be tested. /Kir1
    TUT DPub is based in FI
    Do you manage TUT DPub? Access insider analytics, issue reports and manage access to outputs from your repository in the CORE Dashboard!