Pragmatische Phraseologismen und ihre lexikografische Darstellung : Am Beispiel eines mehrsprachigen elektronischen Spezialwörterbuches für Übersetzer

This work integrates the research of phraseology, lexicography, and translation. The study is primarily concerned with a specific type of phraseologisms called pragmatic phraseologisms that are first and foremost pragmatically fixed. Pragmatic phraseologisms can be divided into two groups: routine formulae and conversational formulae. Both of them have numerous functions in different communication situations and are frequently used in both written and spoken languages. Pragmatic phraseologisms and their use are in many cases language and cultural bound, which is only one of the reasons why their translation can be difficult. When translators bump into translation problems, they often resort to dictionaries in hopes of finding suitable translation equivalents and information about the use on the expression that has to be translated. This leads to the question this study aims to provide an answer for: How pragmatic phraseologisms should be described in a dictionary so that the translators could get the best possible help with regard to different kinds of translation problems? This study attempts to a) investigate how the pragmatic phraseologisms are described in various dictionaries, both printed and electronic, and b) sketch two concepts of dictionary entries, one for routine formulae, one for conversational formulae. The sketched dictionary entries are designed for an electronic dictionary, whose primary target group is translators. The corpus of the study consists of 15 German, Finnish and French dictionaries. Some of them are mono- and some bilingual; some are general and some phraseological. As a basis for the collection of the corpus data, a German dictionary for language learners (Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache 2000) was used since it is this only dictionary in which the pragmatic phraseologisms are explicitly marked as such. With the help of a list of all pragmatic phraseologisms in this dictionary the corresponding pragmatic phraseologisms were collected from the other German dictionaries. In case of the Finnish and French dictionaries all expressions that could be defined as pragmatic phraseologisms were collected. It is especially important to look into the description of pragmatic phraseologisms in the Finnish and French dictionaries as this has not been studied before. According to the results, the dictionary entries often consist of meaning, pragmatic information, lexicographic examples, and equivalents (in the bilingual dictionaries). The meaning of the pragmatic phraseologism is given as a free formulated sentence, as a pragmatic remark or as a combination of the two. The pragmatic description of these expressions in the existing dictionaries is, however, often scarce since their functions in the communication are rarely mentioned, and even if they are mentioned it often happens without a recognizable logic. This is a severe shortcoming in the description of pragmatic phraseologisms since their real meaning and use cannot be described properly without this information. Furthermore, the specifications and restrictions of their use were not always described. In addition, the pragmatic phraseologisms were in some cases situated illogically within the dictionary. In the electronic dictionaries, various types of search mechanisms were rarely used even if they could be easily built in them. In the sketched models for the dictionary entries, the main focus lies on their pragmatic description and on their equivalents. For every pragmatic phraseologism, one or more pragmatic or metacommunicative functions are given. Thanks to the electronic form of the dictionary, an onomasiological approach is also possible when searching for a suitable expression. (One can, for example, search for all routine formulae that are used to express surprise, or for all conversational formulae that are used to interrupt the partner.) Moreover, the description of the use of pragmatic phraseologisms follows a certain pattern so that a logical and reliable way of their description is secured. The order of the lexicographic information depends on the specific question the translator is trying to find a answer for (e. g. if the problem is that the translator does not know what the expression of the source language means or does not know how to translate it). Pragmatic phraseologisms of the source language are not always translated with a pragmatic phraseologism of the target language, but very variable translation solutions can be found ranging from other types of phraseologisms to completely freely formed paraphrases and one-word expressions. Therefore a wide array of possible equivalents is provided and the differences between the expressions of the source and target language are explicitly explained in order to facilitate the work of the translator.Väitöskirjassani yhdistyvät fraseologian, leksikografian ja kääntämisen tutkimuksen näkökulmat. Tutkin fraseologismeihin eli kiinteisiin sanaliittoihin lukeutuvia pragmaattisia fraseologismeja, jotka voidaan jakaa rutiini-ilmaisuihin ja keskustelukiteytymiin. Ne ovat erittäin yleisiä niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä, ja niillä on useita kommunikaation onnistumisen kannalta tärkeitä tehtäviä. Pragmaattiset fraseologismit ovat usein myös kieli- ja kulttuurisidonnaisia. Niiden idiomaattisuuden aste vaihtelee, ja osa niistä on polyfunktionaalisia. Tämän vuoksi pragmaattisten fraseologismien kääntämiseen voi liittyä tiettyjä ongelmia. Kääntäjät taas tyypillisesti etsivät apua käännösongelmiin sanakirjoista. Tämä johtaa kysymykseen, johon aloin tutkimuksessani etsiä vastausta: Miten pragmaattiset fraseologismit pitäisi esittää sanakirjassa, jotta kääntäjät saisivat parhaan mahdollisen avun käännösongelmien ratkaisemiseksi? Tutkimuksellani on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin pyrin selvittämään, kuinka pragmaattiset fraseologismit esitetään nykyisissä sanakirjoissa: Mainitaanko niitä sanakirjan käyttöohjeissa tai muissa oheisteksteissä, mistä kohtaa ne ovat löydettävissä ja minkälaisia tietoja niistä annetaan? Materiaalini koostuu 11 painetusta suomen, saksan ja ranskan sanakirjasta sekä neljästä elektronisesta sanakirjasta. Osa sanakirjoista on yksi- ja osa kaksikielisiä, ja osa on yleissanakirjoja, osa fraseologisia sanakirjoja. Saksan osalta käytin apuna tietääkseni ainoaa sanakirjaa, jossa pragmaattiset fraseologismit on erikseen merkitty sellaisiksi (Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache 2000). Tästä sanakirjasta kootun listan avulla etsin vastaavat ilmaisut muista sanakirjoista, joissa saksa on ainoa tai toinen kieli. Suomen ja ranskan sanakirjoista keräsin systemaattisesti kaikki ilmaisut, jotka voidaan luokitella pragmaattisiksi fraseologismeiksi. Erityisen tärkeää on selvittää pragmaattisten fraseologismien kuvausta suomen ja ranskan sanakirjoissa, sillä asiaa ei aiemmin ole tutkittu. Työni toinen tavoite on hahmotella sanakirja-artikkelin mallit toisaalta rutiini-ilmaisuille, toisaalta keskustelukiteytymille erityisesti kääntäjien tiedontarve huomioiden. Tutkimustulosteni mukaan pragmaattiset fraseologismit mainitaan vain yhden tutkitun sanakirjan oheisteksteissä eikä rutiini-ilmaisuja ja keskustelukiteytymiä erotella toisistaan missään sanakirjoista. Saksalaisissa ja ranskalaisissa sanakirjoissa pragmaattiset fraseologismit lemmatisoidaan pääasiassa tiettyjen periaatteiden mukaisesti, kun taas suomalaisissa sanakirjoissa on jonkin verran vaihtelua siinä, minkä hakusanan alta ilmaisut löytyvät. Elektronisissa sanakirjoissa hyödynnetään vain vähän niissä periaattessa toteutettavissa olevia hakutoimintoja. Sanakirja-artikkeleissa annetaan yleisimmin seuraavat tiedot: merkitys, pragmaattiset tiedot, esimerkit ja kaksikielisissä sanakirjoissa vastineet. Merkitys annetaan tutkituissa sanakirjoissa joko synonyymityyppisenä vapaana sanaliittona tai pragmaattisena kommenttina tai näiden kahden yhdistelmänä. Pragmaattisissa kommenteissa viitataan vain epäsystemaattisesti siihen funktioon, joka pragmaattisella fraseologismilla kommunikaatiossa on, vaikka tämä tieto on nimenomaan näiden fraseologismien osalta erittäin tärkeä. Pragmaattisista tiedoista on useimmiten löydettävissä tyyliä koskevia merkintöjä (esim. arkinen ). Muita pragmaattisia, esimerkiksi puhujiin tai paikkaan ja aikaan liittyviä tietoja on tutkituissa sanakirjoissa niukasti. Maininnat ovat lähinnä yksittäistapauksia eikä kuvauksen taustalla ole yleensä systematiikkaa. Vastineina tutkituissa sanakirjoissa annetaan sekä kohdekielen pragmaattisia fraseologismeja, muita fraseologismeja että vapaasti muotoiltuja synonyymityyppisiä ilmaisuja. Hahmottelemissani sanakirja-artikkelien malleissa korostuu yhtäältä pragmaattisten tietojen systemaattinen ja aiempaa laajempi esittäminen, toisaalta useiden mahdollisten vastineiden antaminen. Jotta kääntäjän olisi helpompi valita ehdotetuista vastineista kulloiseenkiin kontekstiin sopivin kohdekielinen ilmaisu, hahmottelemissani sanakirja-artikkeleissa on erikseen osio, josta käy eksplisiittisesti ilmi, eroaako lähdekielinen ilmaisu ehdotetusta vastineesta ja miten. Lisäksi annettujen tietojen keskinäinen järjestys eroaa sen mukaan, mihin kysymykseen kääntäjä etsii sanakirjasta vastausta (esim. johtuuko käännösongelma siitä, ettei lähdekielistä ilmaisua ymmärretä, vai eikö kääntäjä osaa nimetä sopivaa kohdekielistä vastinetta). Lisäksi hahmottelen työssäni onomasiologisen hakumahdollisuuden, jossa pragmaattisia fraseologismeja voi hakea niiden funktioiden kautta

Modulation methods for converters used as static synchronous compensators

A static synchronous compensator (STATCOM) is a device that is capable of compensating reactive power from the grid or supplying active power into the grid if connected to energy storage. The main component of the STATCOM is a voltage source converter, in this thesis a multilevel modular converter (MMC) in a double-star configuration. The MMC consists of submodules that can be inserted or bypassed. Two main types of MMC submodules exist. A half-bridge (HB) submodule (SM) consists of 2 semiconductor switches and is capable of producing 2 voltage levels. A full-bridge (FB) SM on the other hand consists of 4 semiconductor switches and is capable of producing 3 voltage levels which allows a much broader range of operation. The modulation methods for the HB-MMC are well-known. Although FB SM has significant advantages and is widely used, the available modulation methods for the FB-MMC include only phase-shifted carriers pulse width modulation (PS-PWM), optimized pulse patterns, space vector modulation, and hybrid nearest level modulation (NLM). Out of these methods, only PS-PWM enables the use of a variable dc-link voltage and boosting the dc-link voltage. Based on the modulating signals of PS-PWM phase disposition (PD) PWM and NLM for FB-MMC are developed. All these methods can produce 2N+1 voltage levels and boost the dc-link voltage. In addition to choosing the number of SMs to be inserted at any given time step, the SM capacitor voltage balancing has to be considered. The balancing can be done with a sorting algorithm or the modulation can have inherent natural balancing ability. In this thesis, two sorting algorithms are examined. The natural balancing ability of PS-PWM for HB-MMC and FB-MMC is also addressed. The performance of the modulation methods is evaluated with simulations based on their current quality, device switching frequency, apparent switching frequency, and peak-to-peak amplitude of the circulating currents. For a fair and meaningful comparison, all methods have effectively the same device switching frequency. The performance of PS-PWM and PD-PWM is identical when $2N+1$ modulation is used and almost identical with $N+1$ modulation. These carrier-based methods outperform NLM in all performance metrics

Wie sollten pragmatische Phraseologismen lexikografisch dargestellt werden? : Modell eines Wörterbuchartikels für pragmatische Phraseologismen in einem deutsch-finnischen Spezialwörterbuch in elektronischer Darstellungsform

Pro gradu -tutkielmassani käsittelen pragmaattisia fraseologismeja ja sitä, kuinka ne pitäisi esittää elektronisessa saksa suomi-erikoissanakirjassa. Tutkielman tavoite on hahmotella sanakirja-artikkelin malli. Sanakirja on semasiologis-onomasiologinen, ts. käyttäjä voi etsiä siitä sekä tiettyä ilmaisua että tiettyä kommunikaatiotilannetta. Sanakirjan pääasiallinen kohderyhmä ovat kääntäjät, mutta se soveltuu myös kielenopiskelijoiden ja muiden saksan kielen kanssa tekemisissä olevien käyttöön. Tutkielman teoriaosuudessa käsittelen fraseologiaa, pragmaattisia fraseologismeja, niiden erityispiirteitä ja kääntämistä sekä työn kannalta merkityksellisiä leksikografian käsitteitä, sanakirjatyyppejä ja sanakirjojen rakenteita. Lisäksi esittelen elektronisten sanakirjojen ominaisuuksia. Onhan melko varmaa, että niiden käyttö yleistyy entisestään tulevaisuudessa mm. niiden helppo- ja nopeakäyttöisyyden vuoksi. Omassa kappaleessaan käsittelen pragmaattisia fraseologismeja leksikografisesta näkökulmasta ja nostan esille niiden esittämiseen liittyviä ongelmia, joista annan olemassa oleviin yksi- ja kaksikielisiin sanakirjoihin perustuvia esimerkkejä. Lopuksi hahmottelen parannusehdotuksiin perustuvan sanakirja-artikkelin teoreettisen mallin ja havainnollistan sitä kolmella esimerkkiartikkelilla. Fraseologian piiriin lukeutuvat pragmaattiset fraseologismit ovat suhteellisen uusi tutkimuskohde. Kontrastiivisia tutkimuksia kieliparissa saksa suomi on erittäin vähän, ja pragmaattisten fraseologismien kääntämistä ei myöskään ole juuri tutkittu. Pragmaattiset fraseologismit jaetaan yleensä kahteen ryhmään: rutiini-ilmaisuihin ja keskustelukiteytymiin. Rutiini-ilmaisut ovat tilannesidoksisia, kiteytyneitä ja pääsääntöisesti lauseenveroisia ilmaisuja, jotka toistuvat arkipäiväisissä kommunikaatiotilanteissa. Ne ovat syntaktisesti ja semanttisesti heterogeenisia, ja niiden funktiot ovat moninaisia: Rutiini-ilmaisuihin kuuluu monia kohteliaisuussanontoja, kuten tervehdyksiä ja toivotuksia, mutta myös hämmästystä, pelkoa, iloa, torjuntaa ym. ilmaisevia fraseologismeja. Keskustelukiteytymät sen sijaan ovat ei-idiomaattisia, esiintyvät epäitsenäisinä, ts. vain lausumaan upotettuina, eivätkä ne ole tilannesidoksisia. Keskustelukiteytymillä on monia kommunikatiivisia tehtäviä, kuten puheen jäsennys, puhekumppanin huomion kohdentaminen tai epävarmuuden ilmaiseminen. Ne ovat yleensä polyfunktionaalisia ja niitä voi usein varioida paljonkin. Kieltä käyttävien on hallittava sekä rutiini-ilmaisujen että keskustelukiteytymien käyttö kommunikaation sujuvuuden takaamiseksi ja kulttuuristen yhteentörmäysten välttämiseksi. Pragmaattisten fraseologismien esittäminen sanakirjoissa on monien tutkijoiden mukaan yhä nykyäänkin osin puutteellista. Perinteisen leksikografian metodit eivät riitä kuvaamaan pragmaattisia fraseologismeja riittävän tarkasti. Parannettavaa on sekä mikro- että makrostruktuurissa, ts. sanakirja-artikkeleissa, hakusanojen valinnassa ja järjestyksessä sekä siinä, minkä hakusanan alta ilmaisu on löydettävissä. Lisäksi ongelmia on sanakirjojen alku- ja lopputeksteissä ja hakusanojen välisissä viittaussuhteissa. Perehdyn tutkielmassani erityisesti mikrostruktuurien ongelmakohtiin. Löytämistäni esimerkeistä käy ilmi, että pragmaattisia fraseologismeja ei yleensä ole varustettu vastaavalla merkinnällä, ne on sijoitettu sanakirja-artikkeliin epäsystemaattisesti ja epäloogisesti eikä rutiini-ilmaisuja ja keskustelukiteytymiä ole erotettu toisistaan. Ilmaisusta ei aina ole annettu sitä muotoa, jossa se todellisuudessa toteutuu, mikä esim. hankaloittaa kielenoppijan mahdollisuutta oppia aktiivisesti käyttämään ilmaisua. Myös syntaktis-semanttiset tiedot ovat ajoittain liian niukkoja, samoin kuin pragmaattis-kommunikatiiviset tiedot, mikä on erittäin vakava puute. Pragmaattisten fraseologismien käyttöä on mahdotonta kuvailla ilman kyseisiä tietoja. Hahmottelemassani sanakirja-artikkelin mallissa jokainen ilmaisu on löydettävissä oman hakusanansa alta. Kääntäjiä ajatellen ilmaisulle annetaan mahdollisimman monia ekvivalentteja ja myös tietoa niistä. Artikkelissa selitetään tarkoin, mitä ilmaisu tarkoittaa ja miten sitä käytetään. Ilmaisun tyylistä, konnotaatioista, tekstispesifisyydestä, ajallisesta ja alueellisesta jakautuneisuudesta ja kommunikatiivisesta funktiosta annetaan yksityiskohtaisia tietoja. Linkeistä on mahdollisuus päästä katsomaan synonyymisten tai samaan tilanteeseen liittyvien ilmaisujen sanakirja-artikkeleita. Ilmaisuille annetaan esimerkkejä, jotka ovat peräisin sekä sanakirjoista ja autenttisista teksteistä että fiktiivisistä dialogeista ja niiden käännöksistä. Pragmaattisten fraseologismien kääntäminen on hankalaa monesta syystä, mm. siksi, että ne ovat kieli- ja kulttuurisidonnaisia ja polyfunktionaalisia. Kääntäjällä on oltava erittäin hyvän kielitaidon ja kulttuuritietämyksen lisäksi tietoa myös sekä lähde- että kohdekielen fraseologiasta. Pragmaattisten fraseologismien erikoissanakirja helpottaisi kääntäjien työtä merkittävästi

Painelaitteiden laadunvarmistus

Tiivistelmä. Tämän työn tavoitteena on esittää lukijalle perustiedot painelaitteiden laadunvarmistuksesta, joiden pohjalta on mahdollista syventyä aiheeseen. Näiden perustietojen avulla lukija ymmärtää laadunvarmistuksen tarpeen, sille asetetut lainsäädännölliset vaatimukset ja sen menetelmien sovellutuskohtaiset normit. Hän osaa valita kohteelle oikean rikkomattoman aineenkoetusmenetelmän ja tarvittaessa suorittaa nestepainekokeen turvallisesti.Quality control of pressure equipment. Abstract. On the basis of this work, the reader will be provided with basic information on the quality control of pressure equipment facilitating deeper research into the subject as needed. With this information, the reader understands the need for quality control of pressure equipment, the legal requirements imposed on it and the application specific standards of its methods. The reader will be able to choose an appropriate non-destructive testing method for a given situation and perform a fluid pressure test safely

Leaded tin bronzes: the effects of casting method on dry sliding behaviour

In metal-to-metal sliding bearing applications, leaded tin bronzes are widely known as materials with excellent seizure resistance. In conditions of boundary or dry lubrication, lead may smear across the sliding surface, preventing surface contact and catastrophic seizure. The aim of this study was to determine the effects of casting method on the dry sliding behaviour of leaded tin bronzes. Continuous cast, centrifugally cast, and sand cast leaded tin bronze samples with varying lead contents were subjected to pin-on-disk- testing. It was found that casting method has a significant effect on the wear behaviour of leaded tin bronzes in dry sliding conditions. With continuous cast samples, the dominant wear mode was rapid, stable microcracking along copper/lead interfacial boundaries. With centrifugally and sand cast samples, wear occurred more slowly and erratically through the formation of transfer layers. The dominant wear mode was found to be connected to the coarseness of the distribution of lead particles in the copper matrix

Interspecific Communicative and Coordinated Hunting between Groupers and Giant Moray Eels in the Red Sea

Intraspecific group hunting has received considerable attention because of the close links between cooperative behaviour and its cognitive demands. Accordingly, comparisons between species have focused on behaviours that can potentially distinguish between the different levels of cognitive complexity involved, such as “intentional” communication between partners in order to initiate a joint hunt, the adoption of different roles during a joint hunt (whether consistently or alternately), and the level of food sharing following a successful hunt. Here we report field observations from the Red Sea on the highly coordinated and communicative interspecific hunting between the grouper, Plectropomus pessuliferus, and the giant moray eel, Gymnothorax javanicus. We provide evidence of the following: (1) associations are nonrandom, (2) groupers signal to moray eels in order to initiate joint searching and recruit moray eels to prey hiding places, (3) signalling is dependent on grouper hunger level, and (4) both partners benefit from the association. The benefits of joint hunting appear to be due to complementary hunting skills, reflecting the evolved strategies of each species, rather than individual role specialisation during joint hunts. In addition, the partner species that catches a prey item swallows it whole immediately, making aggressive monopolisation of a carcass impossible. We propose that the potential for monopolisation of carcasses by one partner species represents the main constraint on the evolution of interspecific cooperative hunting for most potentially suitable predator combinations