Aaltonen, Ilkka

Pesonen, Mauri

Ruusila, Vesa

Tykkyläinen, Riitta

Wallén, Maija

Jukuri

1Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003Etelä-Suomen hirvikanta pieneni – Pohjois-Suomessa kasvu jatkuiVesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinenja Maija WallénHirvien talvikannan koko pieneni viime vuodesta noin 10 %, ja oli talvella2002/03 110-115 000 yksilöä. Vuoden 2002 ennätyssuuren hirvisaaliinvaikutus korosti jo aiemmin havaittua eroa Etelä- ja Pohjois-Suomenhirvikantojen kehityksessä. Etelä-Suomessa, erityisesti rannikonriistanhoitopiireissä hirvikanta pieneni, maan pohjoisosissa hirvien määränousi hieman. Hirvikannan pieneminen Etelä-Suomessa näkyy odotetustimyös hirvien vasatuotossa. Maan eteläosien riistanhoitopiireissä vasatuottolaski pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, mikä on syytä ottaa huomioonensi syksyn metsästystä suunniteltaessa. Pohjois-Suomessa vasatuotonlievä kasvu nosti vasatuoton pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle.Keskimäärin 65,5 % koko syksyn hirvisaaliista kaatuu ennen lumen tuloa.Rannikko-Suomen riistanhoitopiireissä ennen lumen tuloa kaadetaan noin60 % saaliista, kun vastaavana aikana Pohjois-Suomessa saaliista kaadetaan75 %. Metsästysalueesta käytettiin aktiiviseen metsästykseen Etelä-Suomessa keskimäärin 88 %, joten metsästäjien tekemät havainnot ja arviotantavat varsin kattavan kuvan hirvikannastamme. Nyt aloitettu aineistonkeruu lumioloista ja lupa-alueiden käyttöasteesta antaa jatkossa uutta tietoahirvien havaittavuuteen ja metsästyspaineeseen liittyvistä tekijöistä.Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen ja Mauri Pesonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,Kauppakatu 18-20, 80100 Joensuu. Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallèn, Riista- jakalatalouden tutkimuslaitos, Ilomantsin riistantutkimusasema, Haravapurontie 4,82900 Ilomantsi. Lisätiedot tutkija Vesa Ruusila, puh. 0205 751 402 tai 040 840 6877.2Hirviseurueet täyttivät syksyn 2002 hirvenmetsästyksen yhteydessähavaintokortteja jälleen kiitettävästi. Ulkoasultaan ja osin sisällöltäänuusiutuneen kortin täytti ja palautti yhteensä 5379 seuruetta, mikä onosoitus hirvikannan seurantaan motivoituneesta metsästäjäkunnasta.Täyden 100 % kattavuuden saavutti tänäkin vuonna Etelä-Savonriistanhoitopiiri; eniten korttien määrä nousi edellisvuodesta Lapinriistanhoitopiirissä, yli 20 %. Viime syksynä kaadettiin maassammeennätysmäärä hirviä, yhteensä 84 525 yksilöä. Suuren kaatomääränyhteydessä tehtiin hirvistä myös runsaasti havaintoja, joita kertyi 16 %edellisvuotista enemmän (taulukko 1).Viime vuosina havaittavissa olleet muutokset hirvikannan alueellisissaeroissa jatkuivat odotetun kaltaisina. Erityisesti ero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä korostui viime syksyn metsästyksen jälkeen. Kannantiheyden lasku Etelä-Suomessa jatkui ja jyrkkeni, mutta Pohjois-Suomenhirvitiheys kasvoi hieman. Vastaavasti vasatuoton tunnusluvut laskivat Etelä-Suomessa, mutta nousivat tai pysyivät ennallaan maan pohjoisosissa.Alueellinen eriaikaisuus hirvikannan koon ja vasatuoton muutoksissakorostaa koko maan kattavan seurantajärjestelmän ja hirvikannanalueellisen hoidon tärkeyttä.Hirvikanta pieneni Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa kasvu jatkuiHirven pyyntilupien määrän voimakkaan lisäämisen tarkoituksena olluthirvikannan pienentäminen näyttää onnistuneen. Laskennallisen kanta-arvion mukaan Suomen hirvikanta oli talvella 2002/03 110- 115 000yksilöä, joten kokonaiskanta laski viime vuodesta noin 10 %. Hirvikannankehityssuunnat Etelä- ja Pohjois-Suomen riistanhoitopiireissä poikkeavatkuitenkin toisistaan. Etelä-Suomen riistanhoitopiireissä kanta olilaskuvaiheessa, jonka voimakkuus vaihtelee eri piireissä. Lapin, Kainuunja Oulun riistanhoitopiirien hirvikanta oli edelliseen vuoteen verrattunaennallaan tai loivassa nousussa (kuva 1).3Myös metsästäjien arvioon perustuvan tiheysindeksin mukaan hirvienlukumäärä on laskenut eniten Etelä-Suomen riistanhoitopiireissä (kuva2). Jo vuosien 2000 ja 2001 saaliit pysäyttivät hirvikannan kasvuvaiheen.Viime syksynä hirviä kaadettiin Rannikko- ja Sisä-Suomen alueella noin25 % enemmän kuin vuonna 2001, mikä näkyi tiheysindeksin selvänälaskuna.Muutos Kattavuus Havaintojen MuutosRiistanhoitopiiri Kortteja (%) (%) lukumäärä (%)Etelä-Häme 178 6,6 96,0 12 770 10,4Etelä-Savo 466 -2,5 100,0 33 729 20,0Kainuu 401 -1,0 93,0 27 110 22,5Keski-Suomi 376 -1,3 97,0 29 171 11,7Kymi 324 -1,5 98,0 23 763 20,0Lappi 820 20,9 78,0 45 820 21,6Oulu 644 1,9 81,0 58 266 20,7Pohjanmaa 256 -3,4 94,0 29 693 22,8Pohjois-Häme 113 -5,0 50,0 10 057 8,7Pohjois-Karjala 460 -1,5 98,0 26 884 13,5Pohjois-Savo 460 0,4 99,0 34 935 20,2R. Pohjanmaa 147 -1,3 98,0 16 689 12,5Satakunta 239 1,7 97,0 17 730 8,0Uusimaa 302 0,3 94,0 17 243 -1,2Varsinais-Suomi 193 3,8 87,0 13 643 1,2Koko Suomi 5 379 2,5 90,7 397 503 16,2Taulukko 1. Vuonna 2002 hirviseurueiden riistantutkimuksellepalauttamien havaintokorttien määrä, kattavuus ja havaintojenkokonaismäärä sekä niissä tapahtuneet muutokset vuoteen 2001verrattuna. Kattavuudella tarkoitetaan havaintokorteissa ilmoitettujenkaatojen osuutta riistanhoitopiirille tehtyjen kaatoilmoitustenkokonaismäärästä.4Kuva 1. Hirvikannan laskennallinen kehitys riistanhoitopiireittäin.    5Rannikko-Suomen alueen riistanhoitopiireissä hirvien määrä laskivoimakkaasti Etelä-Hämettä lukuun ottamatta. Myös Sisä-Suomenriistanhoitopiirien alueella, erityisesti Etelä-Savossa, hirvikannantiheysindeksi laski edellisvuodesta, mutta lasku oli Rannikko-Suomeavähäisempää. Tiheysindeksin suhteen Lapin ja Oulun suuralueiden tilannepoikkeaa selvästi muusta Suomesta. Lapin hirvitiheys nousiedellisvuodesta, samoin Oulussa oli loivaa kasvua edellisvuoteenverrattuna.Kuva 2. Metsästäjien kannanarvion mukainen tiheysindeksi (hirviä/1000 ha) riistanhoitopiireittäin ja indeksin muutos suuralueittainvuodesta 2001 vuoteen 2002. Suuralueet: Lappi = Lapin riistan-hoitopiiri; Oulu =  Oulun ja Kainuun piirit; Sisä-Suomi =  Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Karjalan  ja Pohjois-Savon piirit; Rannikko-Suomi =  Etelä-Hämeen,Kymen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomenja Uudenmaan piirit.3,1 - 4,0 Vähäistä nousua4,1 - 5,0 Noussut5,8 1,4 LaskenutLappiOuluSisä-SuomiRannikko-SuomiHirviä /1 000 ha6Kuva 3. Keskimääräisten päivittäisten hirvihavaintojen määränvaihtelu riistanhoitopiireittäin.  736 - 40 Osuus laskenut41 - 4546 -      - 35 Pysynyt ennallaanKaksosvasojenosuus (%)86 - 9091 - 9596 - 81 - 85Vasoja /100 naarastaOsuus laskenutPysynyt ennallaanKuva 4. Hirvien vasatuotto 100 naarasta kohti laskettuna riistanhoito-piireittäin ja indeksin muutos suuralueittain vuodesta 2001 vuoteen2002.Kuva 5. Kaksosvasallisten naaraiden osuus kaikista vasallisistanaaraista riistanhoitopiireittäin ja indeksin muutos suuralueittainvuodesta 2001 vuoteen 2002.8Myös metsästyksen aikana tehtyjen päivittäisten hirvihavaintojen määränoudatti tiheysindeksissä ja laskennallisessa kannassa havaittuja muutoksiauseimmissa piireissä (kuva 3). Erityisesti Kainuun, Lapin ja Oulun piirienkohdalla indeksi viittaa kannan selvään kasvuun. Poikkeuksen muodostaaRuotsinkielinen Pohjanmaa, jossa havaintoja/päivä –indeksi kasvoipoiketen muista hirvitiheyden mittareista. Ero selittynee hirvientalvivaelluksen voimakkuudella ja ajoittumisella, minkä vaikutusrannikkoalueen kapealla vyöhykkeellä on suuri.Myös vasatuotto laski Etelä-SuomessaHirvien vasatuoton muutokset ja alueelliset erot muistuttavat tiheydessätapahtuneita muutoksia. Vasatuotto laski edellisvuodesta eniten Rannikko-Suomessa. Muutos oli selvä sekä naarasta kohti laskettuna vasatuottonaettä kaksosvasojen osuutena kaikista vasallisista lehmistä (kuvat 4 ja 5).Sisä-Suomen alueella molemmat tunnusluvut laskivat hieman, mutta olivatlähellä edellisvuotista tasoa. Pohjois-Suomessa hirvinaaraiden vasa-tuotossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia edellisvuodesta.Sekä Etelä- että Pohjois-Suomen vasatuottoluvut poikkesivat kuitenkinpitkäaikaisista keskiarvoistaan. Rannikko-Suomessa vasatuotto naarastakohti laskettuna painui alle pitkäaikaiskeskiarvon; samoin kävi myös Sisä-Suomessa, vaikka ero edellisvuotiseen tuottoarvioon olikin pieni. Maanpohjoisosien hienoinen kasvu nosti kuitenkin Oulun ja Lapin alueidenvasatuoton pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolelle.Metsästys vaikuttaa vasatuottoon ja aikuiskannanrakenteeseenVasojen osuus hirvisaaliista on jo pitkään ollut kasvussa sekä Etelä- ettäPohjois-Suomessa. Kun vasojen osuus saaliissa kasvaa, se johtaa erimekanismien kautta aikuisten naaraiden keski-iän nousuun, mikä tiettyynrajaan saakka vaikuttaa lisäävästi myös vasatuottoon. Hirvikantaapienennettäessä metsästyspaine kasvaa myös aikuisten naaraiden osalta.9Koska naarasta, jota vasa seuraa, ei saa ampua, metsästyspaine kohdistuuensivaiheessa ilman tätä vasasuojaa oleviin naaraisiin. Näiden osuudenvähetessä hirvikantaan jää suhteellisen paljon parhaassa vasatuottoiässäolevia naaraita, mikä nostaa vasatuottoindeksiä. Mikäli metsästyspainettanostetaan edelleen, metsästys kohdistuu yhä enemmän myös parhaassavasatuottoiässä oleviin, vasojen kaatamisen takia ilman vasasuojaajääneisiin naaraisiin, mikä näkyy lopulta vasatuoton laskuna.Etelä-Suomen hirvikanta on nyt tässä tilassa. Vuoden 2001havaintokorttien vasatuottoarviot nousivat useissa Etelä-Suomen piireissä,mutta laskivat viime syksyn havaintojen perusteella. Erityisesti onhuomioitava se seikka, että havaintokortin vasatuottolukuihin vaikuttaaedellisen vuoden metsästys, eli vuoden 2002 laskeneeseen vasatuottoonvaikutti vuoden 2001 verotus. Koska saalismääriä nostettiin vuodeksi2002, on todennäköistä, että vasatuoton lasku jatkuu tänä vuonna.Kuva 6. Aikuisten hirvien naaraiden ja urosten välinen lukusuhdesuuralueittain; katkoviiva osoittaa aikajakson keskimääräistä tasoa.  10Metsästyspaineen kasvun lisäksi myös pitkä ja luminen talvi saattoi lisätäkeväistä vasakuolleisuutta naaraiden talven aikana heikentyneen kunnontakia.Toisin kuin Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa vasatuotto näyttää olleenedelleen nousuvaiheessa.Metsästys muuttaa myös naaraiden ja urosten välistä lukusuhdettaaikuiskannassa. Naaras/uros–lukusuhteen muutokset tukevattiheysindeksin antamaa kuvaa hirvikannan kehityksestä maan eri osissa.Lapissa lukusuhde laski viitaten runsastuvaan kantaan. Rannikko-Suomessa lukusuhde kasvoi, mikä on tyypillistä hirvikannan koonlaskuvaiheessa. Oulun suuralueella ja Sisä-Suomessa lukusuhde pysyiedellisvuotisella tasollaan (kuva 6).Suurin osa saaliista kaadettiin lumettomanaaikanaHirvihavaintokortissa tiedusteltiin uutena tietona lumen syvyyttämetsästyspäivän aikana. Lumi vaikuttaa sekä metsästykseen että hirvienhavaittavuuteen jälkien paremman näkyvyyden ansiosta. Nyt aloitettuaineiston keruu antaakin jatkossa tärkeätä tietoa lumen vaikutuksestahirvikannan seurannan pohjana oleviin hirvihavaintoihin.Huolimatta aikaisesta talvesta, viime syksynä saadun aineiston mukaansuurin osa hirvistä kaadettiin kuitenkin lumettomana aikana. Keskimäärin65,5 % koko syksyn hirvisaaliista kaatuu ennen lumen tuloa. Maan eriosissa on kuitenkin selviä eroja jahdin ajoittumisen suhteen. Rannikko-Suomen riistanhoitopiireissä ennen lumen tuloa kaadetaan noin 60 %saaliista, kun vastaavana aikana Pohjois-Suomessa saaliista kaadetaan75 %, vaikka lumi sataa siellä keskimäärin aikaisemmin. Mielenkiintoinenero selittyykin sillä, että maan eteläosissa hirvijahti aloitetaan keskimäärinmyöhempään kuin pohjoisessa, missä jahti aloitetaan heti metsästyskaudenalettua.11Suurinta osaa lupa-alueesta käytetäänmetsästykseenHavaintokortissa tiedusteltiin nyt myös Etelä-Suomen hirviseurueilta niidenmetsästykseen käyttämän alueen osuutta siitä alueesta, jolle seurueelle olipyyntilupa myönnetty. Aineiston kertyessä metsästykseen käytetyn alueenosuuden vaihtelut antavat viitteitä mm. metsästyspaineesta: mitä suurempaaosaa lupa-alueesta on käytetty metsästykseen, sitä korkeampi metsästys-paine on todennäköisesti ollut.Sekä Rannikko- että Sisä-Suomen alueilla seurueet käyttivät lähes kokolupa-aluettaan, eli keskimäärin 88 %, metsästykseen. Eri riistanhoito-piireissä osuus vaihteli 85-93 % välillä. Havaintokortista saatava tietoperustuukin huomattavaan osaan hirvenmetsästyksessä käytetyistä alueistaja antaa varsin kattavan kuvan maamme hirvikannasta.

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni : Pohjois-Suomessa kasvu jatkui

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri