Näyttöön perustuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus

103 s.Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä tukevan tutkimuksen (11/2013–8/2014) yhtenä osatavoitteena oli kartoittaa keskeisin tutkimusnäyttö tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaikuttavasta kuntoutuksesta. Tämän työpaperin tarkoitus on antaa kuntoutuksen suunnittelijoille ja käytännön työntekijöille tietoa tämänhetkisen TULES-kuntoutuksen tutkimuksen tuloksista. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tuo esille vaikuttavaksi osoitettuja kuntoutusmuotoja. Tähän kirjallisuuskatsaukseen on lisäksi kerätty tietoa eri maiden kuntoutussuosituksista alaselän, niskan, olkapään sekä polven ja lonkan TULE-sairauksien osalta sekä kuntouttavan liikuntaharjoittelun perusteista. Järjestelmällinen tiedonhaku suoritettiin viiden vuoden ajalta; vuoden 2009 alusta vuoden 2013 loppuun saakka. Järjestelmällisen katsauksen päätulokset osoittivat aktiiviseen terapeuttiseen harjoitteluun perustuvien ohjelmien olevan vaikuttavia kaikkien katsauksessa mukana olleiden TULE-sairauksien kuntoutuksessa. Lisäksi todettiin manuaalisen terapian olevan vaikuttavaa alaselän ja niskan kuntoutuksessa. Kohtalaista tutkimusnäyttöä löytyi tiettyjen fysikaalisten hoitojen, mm. akupunktion, laserterapian ja pulsoivan magneettiterapian vaikuttavuudesta jokaisessa tutkitussa TULE-sairaudessa. Ohjauksellisista interventioista ainoastaan behavioraalisen terapian vaikuttavuus on osoitettu kohtalaiseksi alaselän kuntoutuksessa. Eri maiden ja yhdistysten suositukset painottavat tutkimusnäytön mukaisesti aktiivista harjoittelua niin selkä-, niska- kuin nivelkuntoutuksessa

Thermostable Direct Hemolysin Downregulates Human Colon Carcinoma Cell Proliferation with the Involvement of E-Cadherin, and β-Catenin/Tcf-4 Signaling

BACKGROUND: Colon cancers are the frequent causes of cancer mortality worldwide. Recently bacterial toxins have received marked attention as promising approaches in the treatment of colon cancer. Thermostable direct hemolysin (TDH) secreted by Vibrio parahaemolyticus causes influx of extracellular calcium with the subsequent rise in intracellular calcium level in intestinal epithelial cells and it is known that calcium has antiproliferative activity against colon cancer. KEY RESULTS: In the present study it has been shown that TDH, a well-known traditional virulent factor inhibits proliferation of human colon carcinoma cells through the involvement of CaSR in its mechanism. TDH treatment does not induce DNA fragmentation, nor causes the release of lactate dehydrogenase. Therefore, apoptosis and cytotoxicity are not contributing to the TDH-mediated reduction of proliferation rate, and hence the reduction appears to be caused by decrease in cell proliferation. The elevation of E-cadherin, a cell adhesion molecule and suppression of β-catenin, a proto-oncogene have been observed in presence of CaSR agonists whereas reverse effect has been seen in presence of CaSR antagonist as well as si-RNA in TDH treated cells. TDH also triggers a significant reduction of Cyclin-D and cdk2, two important cell cycle regulatory proteins along with an up regulation of cell cycle inhibitory protein p27(Kip1) in presence of CaSR agonists. CONCLUSION: Therefore TDH can downregulate colonic carcinoma cell proliferation and involves CaSR in its mechanism of action. The downregulation occurs mainly through the involvement of E-cadherin-β-catenin mediated pathway and the inhibition of cell cycle regulators as well as upregulation of cell cycle inhibitors

Consensus guidelines for the use and interpretation of angiogenesis assays

The formation of new blood vessels, or angiogenesis, is a complex process that plays important roles in growth and development, tissue and organ regeneration, as well as numerous pathological conditions. Angiogenesis undergoes multiple discrete steps that can be individually evaluated and quantified by a large number of bioassays. These independent assessments hold advantages but also have limitations. This article describes in vivo, ex vivo, and in vitro bioassays that are available for the evaluation of angiogenesis and highlights critical aspects that are relevant for their execution and proper interpretation. As such, this collaborative work is the first edition of consensus guidelines on angiogenesis bioassays to serve for current and future reference