Incorporation of ESG Criteria in Private Equity Investments

Over the past decade, sustainability and responsibility have become megatrends in the financial industry driven by concerns over climate change and social issues, and thus, sustainability and corporate responsibility have increased their importance for companies and individuals. This has led to the exponential growth of capital flows toward sustainable financial products, and the private equity industry is not an exception. Also, the whole capital spectrum for the private equity industry has broadened by funds operating with ESG screens, ESG opportunities, or even under the theme of impact investing. Impact investing aims to achieve financial returns by intentionally and measurably pursuing a positive non-financial impact either environmentally or socially. Furthermore, the European Union's Commission aims to create a unified ESG framework and evaluation system for all European professional investors, and as a result, the ESG integration is expected to increase (European Commission 2019). In addition, the European asset managers and institutional investors are demanded to disclose the evaluation of ESG issues in the risk analysis process by the European Commission's Sustainable Finance Disclosure Regulations (SFDR) act since March 2021. This thesis focuses on the effects of incorporation of ESG practices in private equity buyout investments, covering a sample of European and US lower and middle market buyout funds from 2007 to 2021. Using fund-level ESG data and portfolio company-level cashflow data, the purpose of this thesis is to investigate the relation between ESG practices and financial performance. The impact of incorporating ESG practices in private equity is measured and analyzed by first-ly investigating the relation between ESG practices and financial performance with multiple linear regression analysis and secondly by comparing two manually constructed portfolios. The findings indicate a relation between ESG practices and financial performance, but the relation is not unambiguous. The findings indicate that investors actively reporting ESG fac-tors are also producing higher returns. However, other tested ESG practices were either negatively correlated with return or not statistically significant. The findings from the second part of the quantitative analysis indicate that the Low-ESG portfolio outperforms the High-ESG portfolio during the sample period of 31.12.2015-31.12.2021. As the previous research on ESG and private equity performance is thin, these findings lay the groundwork for future research.Kuluneen vuosikymmenen aikana kestävästä kehityksestä on tullut rahoitusalan megatrendi ilmastonmuutoksen ja sosiaalisten epäkohtien vauhdittamana ja siten kestävän kehityksen periaatteet ja yritysvastuun merkitys yrityksille ja yksityishenkilöille on kasvanut. Megatrendi on johtanut pääomavirtojen eksponentiaaliseen kasvuun kohti kestäviä rahoitustuotteita, eivätkä pääomasijoitusrahastot ole poikkeus. Myös koko pääomasijoitusala on laajentunut, kun rahastot ovat implementoineet ESG:n osaksi sijoitusprosessia sekä uuden vaikuttavuussijoittamisen strategian myötä. Vaikuttavuussijoittamisella pyritään saavuttamaan taloudellista tuottoa samanaikaisesti tarkoituksella ja mitattavissa olevan positiivisen ulkoisvaikutuksen luonnin kanssa. Lisäksi Euroopan unionin komissio on laatinut asialistan yhtenäisen ESG-kehyksen ja arviointijärjestelmän rakentamiseksi kaikille ammattimaisille sijoittajille Euroopassa ja näin ollen pääomavirtojen nousun ennustetaan vain lisääntyvän. Lisäksi eurooppalaisia varainhoitajia ja institutionaalisia sijoittajia vaaditaan julkistamaan, miten ESG-asiat otetaan huomioon riskianalyysiprosessissa Euroopan komission kestävän rahoituksen tiedonantosäännösten (SFDR) lain mukaisesti maaliskuusta 2021 lähtien. Tämä tutkimus keskittyy ESG-käytäntöjen sisällyttämisen vaikutuksiin pääomasijoituksissa, kattaen otoksen eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista pääomarahastoista vuosilta 2007–2021. Tämän tutkimuksen tarkoitus on käyttää rahastotason ESG-tietoja ja kohdeyritystason kassavirtatietoja tutkiakseen ESG-käytäntöjen ja taloudellisen tuloksen välistä suhdetta. ESG-käytöntöjen sisällyttämistä pääomasijoitusrahaston toiminnassa mitataan ja analysoidaan ensiksi ESG-käytäntöjen ja taloudellisen tuloksen välistä suhdetta tutkimalla lineaarisella regressioanalyysillä ja toiseksi vertaamalla kahta manuaalisesti rakennettua salkkua. Tulokset osoittavat, että ESG-käytäntöjen ja taloudellisen tuloksen välillä on suhde, mutta suhde ei ole yksiselitteinen. Tulokset osoittavat, että sijoittajat, jotka aktiivisesti raportoivat ESG-faktoreita saavuttavat myös korkeamman tuoton. Muut testatut ESG-käytännöt kuitenkin joko korreloivat negatiivisesti tuoton kanssa tai eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Kvantitatiivisen analyysin toisen osan tulokset osoittavat, että matalan ESG:n salkun tuotto ylittää korkean ESG:n salkun tuoton otosjaksolla 31.12.2015-31.12.2021. Koska aiempi tutkimus ESG:stä ja pääomasijoitusten tuotoista on vähäisiä, nämä havainnot rakentavat pohjan tulevalle tutkimukselle

Improving meaningful use and user experience of healthcare information systems towards better clinical outcomes

This paper outlines a practical approach for enabling user-centric healthcare information systems development in large scale. The approach is especially powerful at the current stage of clinical informatics adoption by the leading countries which have already set deadlines for standardized capture and sharing of personal health records at national level. This stage is followed by more efficient usage of the data and improvements in clinical processes as topical action points towards optimizing actual clinical outcomes. So far the program for meaningful use in the US and strong orientation of the Nordic countries have led to reasonable availability of electronic health records, but challenges remain in their actual utilization for clinical use and readiness for new clinical processes. We propose an innovative and scalable approach for supporting the systems development, which empowers the users not only to solve problems of use, but to contribute excellence in clinical behaviour with the experiences and insights along the actual work. As a result, conceptual framework is presented and a couple of examples presented how user experience monitoring support to improve measurement of data accessibility, system use and clinical behaviour towards better clinical outcomes

Lineaarisen palkkiteorian ja geometrisesti epälineaarisen FEM ratkaisun vertailu

Tiivistelmä. Palkkirakenteet ovat hyvin keskeisessä asemassa teollisuudessa monikäyttöisyytensä vuoksi. Taivutustilanteissa ollaan kiinnostuneita palkin poikkileikkauksen jännityskentästä, sillä se kertoo rakenteen lujuudesta. Standardit ja normit puolestaan antavat rajoitteita palkin eri pisteiden siirtymille. Insinöörien olisi hyvä tietää, tilanteesta riippuen, tuleeko mallinnus suorittaa geometrisesti lineaarisella vai epälineaarisella teorialla. Tämän työn teoriaosuudessa johdetaan taipumaviivan yhtälöt kahdelle lineaariselle palkkiteorialle ja läpikäydään epälineaarisuuden muotoja. Teoriaosuuden jälkeen suoritetaan geometrisesti lineaarisen ja epälineaarisen teorioiden vertailu esimerkkitehtävällä FEM-ohjelmassa. Tunnetuin lineaarisista palkkiteorioista on Euler-Bernoullin taivutusteoria, missä leikkausvoiman vaikutus jätetään huomiotta ja oletetaan, että palkin poikkileikkaukset säilyttävät deformaatiossa tasomaisuutensa. Timoshenkon palkkiteoria puolestaan huomioi leikkausvoiman aiheuttaman leikkausjännityksen, mikä aiheuttaa palkin poikkileikkauksissa deplanaation. Materiaalista ja reunaehdoista johtuvat epälineaarisuudet esitellään lukijalle yksinkertaisilla analyyttisilla esimerkeillä. Geometrisesta epälineaarisuudesta käydään läpi taivutetun palkin kokema jännitysjäykistyminen tasotilanteessa. Työn tavoitteena on näyttää lukijalle, mitä geometrisesti lineaarinen mallinnus jättää huomiotta taivutetun palkin laskennassa ja kuinka merkittävää tämä on tulosten kannalta. Lisäksi kerrotaan, milloin laskenta olisi suoritettava geometrisesti epälineaarisella teorialla ja muutamia käytännön peukalosääntöjä helpottamaan tilanteiden tunnistamista. Lukija voi hyödyntää työtä ja sen lähdekirjallisuutta erilaisiin ja vaativimpiin rakennelmiin. Laskentaesimerkin saaduista taipumaviivoista voidaan päätellä, että molemmat teoriat ovat käypiä kyseiselle palkille ja kuormitukselle. Positiiviset kalvovoimat lisäävät rakenteen taivutusjäykkyyttä huomattavasti, jolloin rakenne vastustaa sitä taivuttavia voimia ja näin ollen taipuu vähemmän. Tämä jännitysjäykistymiseksi kutsuttu ilmiö huomioidaan geometrisesti epälineaarisessa teoriassa jännitysjäykkyysmatriisilla, joka summataan rakenteen elastiseen jäykkyysmatriisiin. Laskentaesimerkissä käytetty molemmista päistä niveltuettu palkki ei pääse pitenemään, jolloin sen sisäiset kalvovoimat kasvavat suuresti verrattuna toisesta päästä aksiaalissuunnassa vapaasti liikkuvaan palkkiin. Geometrisesti lineaarinen teoria laskee ainoastaan elastisen jäykkyysmatriisin, jolloin tietyissä tilanteissa siirtymät voivat kasvaa älyttömän suuriksi. Kalvovoimat voivat olla myös negatiivisia, jolloin aiheutuu rakenteen nurjahtaminen. Analogisesti palkkirakenteelle voidaan samankaltaista laskentaa suorittaa levy- ja kuorirakenteille. Peukalosääntöihin kuuluu palkkirakenteissa sallitut venymät, jotka ovat lähteistä riippuen 2–5 % ja maksimitaipuma, mikä voi korkeintaan olla puolet palkin korkeudesta. Lisäksi suunnittelijan tulisi tarkastella lineaarisella teorialla laskettua rakenteen deformaatiota luonnollisessa skaalauksessa ja nähtäessä selvää muodonmuutosta tulisi käyttää geometrisesti epälineaarista teoriaa. Epäiltäessä tulosten luotettavuutta tulisi käyttää geometrisesti epälineaarista teoriaa.Comparison of linear beam theory and geometrically nonlinear FEM solution. Abstract. Beam structures play a very central role in industry due to their multifunctionality. In bending situations, there is interest in the stress state of the cross-section of the beam, as it indicates the strength of the structure. Standards and norms, on the other hand, provide limitations on the displacements of different points in the beam. It would be good for engineers to know, depending on the situation, whether modelling should be carried out with geometrically linear or nonlinear theory. The theoretical part of this thesis derives the equations of the deflection curve for two linear beam theories and undergoes forms of nonlinearity. After the theory section, a comparison of linear beam theory and geometrically nonlinear FEM solution is carried out with an example. The most famous of the linear beam theories is Euler-Bernoulli’s bending theory, where the effect of shearing force is ignored, and it is assumed that the cross-sections of the beam retain their planeness in deformation. Timoshenko’s beam theory, on the other hand, takes into account the shearing stress caused by the shearing force, which causes deplanation in the cross-sections of the beam. Nonlinearities due to material and boundary conditions are presented to the reader with simple analytical examples. Geometric nonlinearity is reviewed by the stress stiffening experienced by the bent beam in plane. The aim of the thesis is to show the reader what geometrically linear modelling ignores in the calculation of the bent beam and how significant this is in terms of results. In addition, it is explained when the calculation should be carried out with a geometrically nonlinear theory and a few practical thumb rules to facilitate the identification of these situations. The reader can utilize the thesis and its source literature for various and more demanding structures. The deflection curves obtained from the calculation example suggest that both theories are valid for the used beam and load. Positive membrane forces greatly increase the bending stiffness of the structure, causing the structure to resist transverse forces and thus bend less. This phenomenon, known as stress stiffening, is taken into account in geometrically nonlinear theory by a stress stiffness matrix summed to the elastic stiffness matrix of the structure. The beam pinned at both ends used in the calculation example cannot lengthen, causing its internal membrane forces to increase greatly compared to the axially free beam at one end. Geometrically linear theory calculates only the elastic stiffness matrix, which means that in certain situations deflections can become incredibly large. Membrane forces can also be negative, causing the structure to buckle. By analogy, similar calculation of the beam structure can be performed on plate and shell structures. The rules of thumb include strains allowed in beam structures, which are between 2% and 5% depending on the sources, and the maximum displacement, which can be at most half the height of the beam. In addition, the designer should look at the deformation of the structure calculated by linear theory in natural scaling and when seeing clear deformation, geometrically nonlinear theory should be used. When doubting the reliability of the results, a geometrically nonlinear theory should be used

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Terveydenhuollon tietojärjestelmän hankinta on merkittävä investointi, jonka onnistuminen halutaan varmistaa ja tehdä kokonaistaloudellisesti hyvä ratkaisu. Julkisten varojen käytön tehostaminen ja laadukkaiden hankintojen edistäminen on keskeisenä tavoitteena myös hankintalaissa, joka koskee tietojärjestelmähankintoja julkisen terveydenhuollon tapauksessa. Järjestelmähankinnan onnistuminen edellyttää tuotteiden todellista käyttökelpoisuutta edustavaa vertailua, mitä voidaan edesauttaa käytettävyden mittaamisella. Olemme kokeilleet käyttäjäherätteisen käytettävyystestauksen järjestelyjä terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnan ja kehityksen tarpeisiin. Pilottitestikokeilun tuloksena on testausjärjestelyn tuottamien havaintojen jäljitettävyys osoitettu toimivaksi ja testien tuottaman vertailukelpoisuuden optimoimiseksi esitetään siihen soveltuva analysointimalli

Quality and Evaluation in Finnish Schools

The quality of education has been a central matter of global debate in the new millennium. The global trend supports test-based accountability models and increasing national data collection as techniques for supporting and increasing quality in education. In contrast, a central feature of the Finnish education system runs counter to the global trend: it does not have strong top-down quality control mechanisms. Historical development of the Finnish model has a strong continuity, which has stood up against the global quality and evaluation policy flows. The evolution of the Finnish “model” dates back centuries. The foundations of the Finnish quality system can be traced to participation in international comparative learning studies developing national capacity, the inspection of folk education supporting the tradition of nationally coordinated external evaluation, and the local supervision of folk schools through school boards emphasizing local provision and the quality control of evaluation. These developments culminated during the 1990s with the radical deregulation and decentralization of education governance. The current model is partly unarticulated. However, it is clearly distinguishable: in comprehensive schools (primary and lower secondary), ensuring quality is entrusted to education providers and schools. They are expected to conduct self-evaluation regularly. There are no national standardized tests, and sample-based testing for development purposes forms the core of evaluation data. Only the main evaluation results are published, making school rankings impossible. Yet there is a large variation in how the quality of education is approached and evaluated in Finland’s more than 300 municipalities. Significantly, the central government has no direct means to control the quality of local education. Its impact is indirect through aims to foster and promote the quality evaluation culture in schools and municipalities. Furthermore, international cooperation and participation in international large-scale assessments have been unable to politicize the national education development discourse. This somewhat uncoordinated yet economical and teacher-friendly quality system raises interesting questions for further research: is this only a Finnish peculiarity developed in a specific historical context, or does it make possible critical theoretical and societal conclusions that question the dominant global test-based quality trends? The buffering of international accountability-based testing and swimming against the global quality evaluation flow is built on (a) the compartmentalization of international tests; (b) the fact that national coordination began to see a deregulated system as a necessity and virtue, and was long fragmented in different evaluation functions; and (c) the important role the local level has played historically in upholding and evaluating the quality of education.acceptedVersionPeer reviewe

Uusi menetelmä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisen avuksi: käyttäjäherätteinen käytettävyystestaus aidossa käyttöympäristössä

Vaatimukset terveydenhuollon tietojärjestelmien paremmasta käytettävyydestä ovat saaneet paljon huomiota kun tutkijat, käytettävyysammattilaiset ja myös Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat peräänkuuluttaneet sen merkitystä terveydenhuollon palvelujen turvaamisessa kohtuullisin kokonaiskustannuksin. Tässä artikkelissa on tunnistettu neljä ajankohtaista ongelmaa terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä, jotka koskevat käyttäjien saavuttamisen hankaluutta, työntutkimuksen epäkäytännöllisyyttä, käytettävyyden arviointikeskeisyyttä ja kustannustehokkuuden puutetta. Samalla käytettävyystutkimuksesta on tulossa osa kokonaisvaltaisempaa työntutkimusta kun käytettävyystyön painopiste siirtyy yksittäisten osajärjestelmän kehittämistarpeista kohti laajemmin integroitujen tietojärjestelmäkokonaisuuksien kehittämistä. Mainittujen ongelmien helpottamiseksi tarkastelemme aidossa käyttöympäristössä tapahtuvaa käytettävyystestausta ja esittelemme käyttäjäherätteisen käytettävyystestauksen menetelmän. Menetelmällä voidaan kerätä tietokoneavusteisessa työssä esiintyviä käyttäjäkokemuksia näyttötapahtumista, näppäimistöpainalluksista ja hiirenpainalluksista koostuvista käyttötilanteista, jotka käyttäjät ovat havainneet ongelmallisiksi tai muuten huomionarvoisiksi. Tämä uusi menetelmä tekee omalta osaltaan mahdolliseksi sitä käytettävyystyötä, jota vaaditaan suurten ajankohtaisten terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeiden nimissä annettujen lupausten lunastamiseksi

Sensitivity of Above-Ground Biomass Estimates to Height-Diameter Modelling in Mixed-Species West African Woodlands

Peer reviewe

Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus

Kosteikkojen määrän odotetaan kasvavan maatalouden vesiensuojelun menetelmänä merkittävästi lähivuosina. Tähän tarpeeseen koottiin viimeisin tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto uusiksi suunnittelu- ja mitoitusohjeistoiksi. Hankkeen tavoitteena oli i) luoda kosteikkojen alueellista ja paikallista yleissuunnittelua koskevat periaatteet ja kriteerit sekä ii) laatia monivaikutteisten vesiensuojelukosteikkojen tavoitteisiin perustuva suunnittelu- ja mitoitusohjeisto käytännön suunnittelijoille. Tässä julkaisussa esitetään rakennettujen kosteikkojen ratkaisuja ja niiden rakenteellisia yksityiskohtia, käydään läpi suunnittelun ja mitoituksen keskeiset periaatteet, käsitellään kenttätutkimusta ja suunnittelussa tarvittavia taustatietoja sekä arvioidaan kosteikkojen avulla saatavia ympäristö- ja muita hyötyjä. Kosteikkojen puhdistusmekanismeja ja niiden vaikutuksia esitetään suunnittelun ja mitoituksen taustatiedoiksi. Julkaisussa käsitellään pelkästään maatalouden monivaikutteisia kosteikoita, joissa vesiensuojelutavoitteet yhdistetään useisiin muihin tavoitteisiin, kuten esim. luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, tulvien hallinta, virkistyskäyttö ja metsästys. Hanke oli MMM:n rahoittama ja toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (LOS) kanssa.Yleissuunnittelua koskevasta ohjeistosta vastasi LOS ja tästä julkaisusta Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Fasting Glucose and the Risk of Depressive Symptoms : Instrumental-Variable Regression in the Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Type 2 diabetes (T2D) has been associated with depressive symptoms, but the causal direction of this association and the underlying mechanisms, such as increased glucose levels, remain unclear. We used instrumental-variable regression with a genetic instrument (Mendelian randomization) to examine a causal role of increased glucose concentrations in the development of depressive symptoms. Data were from the population-based Cardiovascular Risk in Young Finns Study (n = 1217). Depressive symptoms were assessed in 2012 using a modified Beck Depression Inventory (BDI-I). Fasting glucose was measured concurrently with depressive symptoms. A genetic risk score for fasting glucose (with 35 single nucleotide polymorphisms) was used as an instrumental variable for glucose. Glucose was not associated with depressive symptoms in the standard linear regression (B = -0.04, 95% CI [-0.12, 0.04], p = .34), but the instrumental-variable regression showed an inverse association between glucose and depressive symptoms (B = -0.43, 95% CI [-0.79, -0.07], p = .020). The difference between the estimates of standard linear regression and instrumental-variable regression was significant (p = .026) Our results suggest that the association between T2D and depressive symptoms is unlikely to be caused by increased glucose concentrations. It seems possible that T2D might be linked to depressive symptoms due to low glucose levels.Peer reviewe