The milliped family Tingupidae (Chordeumatida) on Kodiak Island, Alaska, USA, a geographically remote record of indigenous Diplopoda

With documentation of an unidentifiable adult female and juvenile Tingupidae (Chordeumatida), Kodiak Island, Alaska, becomes the westernmost indigenous diplopod locality in North America including continental islands. The northernmost and most proximate locality, Yakutat, lies ca. 935 mi (1,496 km) to the eastnortheast, while Haines, the type locality of Tingupa tlingitorum Shear and Shelley, some 1,196 mi (1,914 km) in this direction, is the most proximate familial site. Kodiak is also one of the most remote indigenous milliped localities in the Pacific, the most proximate ones to the west and south, Kamchatka, Russia, and the Hawaiian Islands, United States, being over 3,300 mi (5, 280 km) distant. Tingupidae is recorded for the first time from Canada excluding the Queen Charlotte Islands, and geographically remote, ostensibly indigenous records from the North Pacific Ocean and environs are tabulated

Spatial distribution and abundance of Common Sharp-tailed Snakes (Contia tenuis) on Observatory Hill, Vancouver Island, British Columbia

Similar to many small, secretive snakes, the natural history and population biology of Sharp-tailed Snakes are poorly known. Information on habitat use and patterns of abundance are particularly important for management and recovery of this species listed as endangered in Canada. We surveyed for snakes from October 2010 to March 2019 using a microhabitat-based array of 162 artificial cover-object stations. The surveys (236 array checks) resulted in 177 detections of Sharp-tailed Snakes, representing 106 individuals identified through pattern mapping. Body size (snout-vent length) of the snakes ranged from 82 mm to 261 mm, and most (65.1%) were adults >180 mm. The dispersion of snakes among sampling stations was aggregated over time with 42 stations used by one to 15 individuals over the course of the study, including three “hot spots” used by over ten individuals; these sites represented hibernation and possibly also egg-laying sites. Most detections were on the warmer west and south slopes of the hill and were correlated with the presence of talus but not with other habitat attributes examined. The population sampled by the array was estimated to consist of a mean of 128 snakes (6.04/ha) in 2011 and 80 (3.80/ha) in 2018 with mean annual survival rate of 52.9%. We suggest focusing survey efforts on stable talus patches with south- and west-facing aspects both to locate the species at new sites and to identify important habitats at known sites

Distribution Extensions of the Milliped Families Conotylidae and Rhiscosomididae (Diplopoda: Chordeumatida) into Northern Coastal British Columbia and Southern Alaska

Two samples of the chordeumatidan family Rhiscosomididae (Rhiscosomides mineri Silvestri, 1909) and 35 of the Conotylidae establish these taxa in the Alexander Archipelago and continental parts of the Alaskan Panhandle, USA, and northern coastal British Columbia (BC), Canada. Rhiscosomides mineri is also recorded from southwestern BC and, for the first time, from Washington State, USA. Two conotylids were recovered, a juvenile male of ?Bollmanella Chamberlin, 1941, and 3 males and 33 females of a possibly parthenogenetic form of Taiyutyla Chamberlin, 1952, conforming generally to T. shawi and T. lupus, both by Shear, 2004, on Vancouver Island. Diplopoda are predicted to inhabit the southern Yukon Territory

Large-scale data integration framework provides a comprehensive view on glioblastoma multiforme

Peer reviewe

Priority research needs to inform amphibian conservation in the Anthropocene

The problem of global amphibian declines has prompted extensive research over the last three decades. Initially, the focus was on identifying and characterizing the extent of the problem, but more recently efforts have shifted to evidence‐based research designed to identify best solutions and to improve conservation outcomes. Despite extensive accumulation of knowledge on amphibian declines, there remain knowledge gaps and disconnects between science and action that hamper our ability to advance conservation efforts. Using input from participants at the ninth World Congress of Herpetology, a U.S. Geological Survey Powell Center symposium, amphibian on‐line forums for discussion, the International Union for Conservation of Nature Assisted Reproductive Technologies and Gamete Biobanking group, and respondents to a survey, we developed a list of 25 priority research questions for amphibian conservation at this stage of the Anthropocene. We identified amphibian conservation research priorities while accounting for expected tradeoffs in geographic scope, costs, and the taxonomic breadth of research needs. We aimed to solicit views from individuals rather than organizations while acknowledging inequities in participation. Emerging research priorities (i.e., those under‐represented in recently published amphibian conservation literature) were identified, and included the effects of climate change, community‐level (rather than single species‐level) drivers of declines, methodological improvements for research and monitoring, genomics, and effects of land‐use change. Improved inclusion of under‐represented members of the amphibian conservation community was also identified as a priority. These research needs represent critical knowledge gaps for amphibian conservation although filling these gaps may not be necessary for many conservation actions

Surveys for terrestrial gastropods in the Kootenay region of British Columbia, with new records and range extensions

The northern Columbia River basin, extending from the Kootenay region in British Columbia southward to the Idaho panhandle and northwestern Montana, contains a unique terrestrial gastropod fauna, but in Canada few surveys have specifically targetted this group. Here we report on terrestrial gastropods detected during surveys of 314 sites distributed in five biogeoclimatic zones across the Kootenay region. The surveys occurred on 65 days over seven years from 2007 to 2015, usually in September–October. We detected 45 taxa identified to species, belonging to 33 genera; micro-snails of the genus Vertigo (apart from Vertigo ovata) were combined into a single category, and snails belonging to Succineidae were not identified further. Regionally endemic species previously reported from the region included Western Banded Tigersnail (Anguispira kochi occidentalis), Coeur d’Alene Oregonian (Cryptomastix mullani), Rocky Mountainsnail (Oreohelix strigosa), Subalpine Mountainsnail (Oreohelix subrudis), and Pale Jumping-slug (Hemphillia camelus), which was widespread across the region. Magnum Mantleslug (Magnipelta mycophaga), the distribution of which extends beyond the Kootenay region, was detected at several widely spaced sites. Two species new to Canada were detected, Pygmy Slug (Kootenaia burkei) and Sheathed Slug (Zacoleus idahoensis), both of which were subsequently assessed to be of conservation concern both provincially and nationally. Other notable observations included the detection of Fir Pinwheel (Radiodiscus abietum), a regional endemic, which has been previously reported only once, and three species common in coastal forests but not previously reported from the region: Pacific Banana Slug (Ariolimax columbianus), Robust Lancetooth (Haplotrema vancouverense), and Northwest Hesperian (Vespericola columbianus). Further surveys, especially at higher elevations, may reveal other additional or unusual species

3.- ja 6.-luokkalaisten käsitys sukupuolirooleista

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 3.- ja 6.-luokkalaisten käsityksiä sukupuolirooleista. Mielenkiinnon kohteena ovat myös tyttöjen ja poikien väliset erot. Tukimuksen keskeisin käsite on sukupuoliroolikäsitys, jota tutkimme sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin. Tutkimuksen kannalta tärkeitä teorioita ovat Banduran mallioppimiseen pohjautuva sosiaalisen oppimisen teoria sekä Kohlbergin kognitiivinen kehitysteoria.Oletimme, että tutkimukseen osallistuneiden 9-13-vuotiaiden oppilaiden ikä vaikuttaisi vastauksiin, joten tarkastelimme 3.- ja 6.-luokkalaisten kehitystasoa teoriataustassa. Sukupuolirooleja tutkiessamme keskeisenä voidaan pitää myös sukupuolten eroista johtuvaa hajontaa vastauksissa. Teoriataustassamme pyrimme hahmottamaan tyttöjen ja poikien välisiä eroja biologisella ja sosiaalisen sukupuolen alueella.Tutkimusaineisto hankittiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuneet oppilaat täyttivät kyselylomakkeen, johon liittyneiden avointen kysymysten avulla valitsimme toiseen vaiheeseen teemahaastatteluun yhteensä kahdeksan oppilasta kummaltakin luokka-asteelta sekä tyttöjä että poikia yhtä monta. Kyselylomakkeeseen vastasi 105 oppilasta, joista 3.-luokkalaisia oli 50 (26 t. & 24 p.) ja 6.-luokkalaisia 55 (24 t. & 31 p.). Toteutimme tutkimuksen Lohjalla ja Vantaalla. Suoritimme tutkimuksen kokonaisuudessaan itse.Tutkimuksemme pääongelmat ovat:1) Onko tutkimukseen osallistuneilla 3.- ja 6.-luokkalaisilla sukupuoliroolistereotypioita?2) Miten 3.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsitykset eroavat toisistaan kyselylomakkeen vastausten perusteella?3) Miten 6.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsitykset eroavat toisistaan kyselylomakkeen vastausten perusteella?4) Miten haastateltujen oppilaiden sukupuoliroolikäsitykset heijastavat sukupuolitettua yhteiskuntaa?4.1. Kotitöiden jako?4.2. Vanhempien suhtautuminen tyttöihin ja poikiin?4.3. Käsitys naisten ja miesten ammateista?4.4. Opettajan suhtautuminen tyttöihin ja poikiin?4.5. Tiedotusvälineiden vaikutus?Tutkimuksen kvantitatiivisen osuuden analysoimme ristiintaulukoinnin ja Khin-neliön avulla. Vertasimme erikseen kummankin luokka-asteen tyttöjen ja poikien käsityseroja tutkimillamme ongelma-alueilla. Kartoitimme myös, millä alueilla 3.- ja 6.-luokkalaisilla esiintyy sukupuoliroolistereotypioita eli toiminta tai luonteenpiirre luetaan jommalle kummalle sukupuolelle toista paremmin sopivaksi. Teemahaastattelussa etsimme yhteisiä ja erilaisia piirteitä haastattelun kohteena olleista aihepiireistä, kuten kotitöiden jako. Käytimme suoria lainauksia kuvataksemme mahdollisimman tarkasti tietyissä mielipiteissä heijastuvaa sukupuolitettua yhteiskuntaa.Tutkimuksemme osoitti, että 3.- ja 6.-luokkalaisilla on sukupuoliroolistereotypioita esim. ammattien, kuten siivoojan ja rekkakuskin, luonteenpiirteiden, kuten väkivaltaisuuden ja harrastusten, kuten metsästyksen alueilla. Lähes tilastollisesti merkitsevä ero 3.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien käsitysten välillä ilmeni postimerkkien keräämisessä, kantelemisessa, siivoamisessa ja voimistelun harrastamisessa. Näillä alueilla tytöt ja pojat olivat eri mieltä niiden sopivuudesta miehelle tai naiselle. 6.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsityksissä ilmeni eroja väkivaltaisuuden ja voimistelun harrastamisen alueella. Ero syntyi siinä, että 1/3 pojista piti väkivaltaisuutta kummallekin sukupuolelle sopivaksi, kun taas tytöistä ei näin ajatellut yksikään. Voimistelun lähes kaikki pojat lukivat molemmille sukupuolille sopivaksi. Sen sijaan tyttöjen mielipiteet jakaantuivat lähes tasan vaihtoehtojen sopii ainoastaan tytöille/naisille ja sopii molemmille sukupuolten välillä.Tutkimuksessamme selvisi, että olemme tiellä kohti yhteiskuntaa, jossa sukupuoliroolit eivät sido yksilökohtaisia ominaisuuksia. Totuus on kuitenkin se, että 1/4:osassa kyselylomakkeessa kartoittamistamme luonteenpiirteistä, harrastuksista ja ammateista esiintyi stereotypioita. Haastattelut vahvistivat saamaamme yleiskuvaa: yhteiskunnassamme on edelleen oma lokeronsa miehelle ja naiselle.Asiasanat: sukupuoliroolit - koululaiset, stereotypiat - sukupuol

Contia, C. tenuis

Number of Pages: 7Integrative BiologyGeological Science