3.- ja 6.-luokkalaisten käsitys sukupuolirooleista

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 3.- ja 6.-luokkalaisten käsityksiä sukupuolirooleista. Mielenkiinnon kohteena ovat myös tyttöjen ja poikien väliset erot. Tukimuksen keskeisin käsite on sukupuoliroolikäsitys, jota tutkimme sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin. Tutkimuksen kannalta tärkeitä teorioita ovat Banduran mallioppimiseen pohjautuva sosiaalisen oppimisen teoria sekä Kohlbergin kognitiivinen kehitysteoria.Oletimme, että tutkimukseen osallistuneiden 9-13-vuotiaiden oppilaiden ikä vaikuttaisi vastauksiin, joten tarkastelimme 3.- ja 6.-luokkalaisten kehitystasoa teoriataustassa. Sukupuolirooleja tutkiessamme keskeisenä voidaan pitää myös sukupuolten eroista johtuvaa hajontaa vastauksissa. Teoriataustassamme pyrimme hahmottamaan tyttöjen ja poikien välisiä eroja biologisella ja sosiaalisen sukupuolen alueella.Tutkimusaineisto hankittiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuneet oppilaat täyttivät kyselylomakkeen, johon liittyneiden avointen kysymysten avulla valitsimme toiseen vaiheeseen teemahaastatteluun yhteensä kahdeksan oppilasta kummaltakin luokka-asteelta sekä tyttöjä että poikia yhtä monta. Kyselylomakkeeseen vastasi 105 oppilasta, joista 3.-luokkalaisia oli 50 (26 t. & 24 p.) ja 6.-luokkalaisia 55 (24 t. & 31 p.). Toteutimme tutkimuksen Lohjalla ja Vantaalla. Suoritimme tutkimuksen kokonaisuudessaan itse.Tutkimuksemme pääongelmat ovat:1) Onko tutkimukseen osallistuneilla 3.- ja 6.-luokkalaisilla sukupuoliroolistereotypioita?2) Miten 3.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsitykset eroavat toisistaan kyselylomakkeen vastausten perusteella?3) Miten 6.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsitykset eroavat toisistaan kyselylomakkeen vastausten perusteella?4) Miten haastateltujen oppilaiden sukupuoliroolikäsitykset heijastavat sukupuolitettua yhteiskuntaa?4.1. Kotitöiden jako?4.2. Vanhempien suhtautuminen tyttöihin ja poikiin?4.3. Käsitys naisten ja miesten ammateista?4.4. Opettajan suhtautuminen tyttöihin ja poikiin?4.5. Tiedotusvälineiden vaikutus?Tutkimuksen kvantitatiivisen osuuden analysoimme ristiintaulukoinnin ja Khin-neliön avulla. Vertasimme erikseen kummankin luokka-asteen tyttöjen ja poikien käsityseroja tutkimillamme ongelma-alueilla. Kartoitimme myös, millä alueilla 3.- ja 6.-luokkalaisilla esiintyy sukupuoliroolistereotypioita eli toiminta tai luonteenpiirre luetaan jommalle kummalle sukupuolelle toista paremmin sopivaksi. Teemahaastattelussa etsimme yhteisiä ja erilaisia piirteitä haastattelun kohteena olleista aihepiireistä, kuten kotitöiden jako. Käytimme suoria lainauksia kuvataksemme mahdollisimman tarkasti tietyissä mielipiteissä heijastuvaa sukupuolitettua yhteiskuntaa.Tutkimuksemme osoitti, että 3.- ja 6.-luokkalaisilla on sukupuoliroolistereotypioita esim. ammattien, kuten siivoojan ja rekkakuskin, luonteenpiirteiden, kuten väkivaltaisuuden ja harrastusten, kuten metsästyksen alueilla. Lähes tilastollisesti merkitsevä ero 3.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien käsitysten välillä ilmeni postimerkkien keräämisessä, kantelemisessa, siivoamisessa ja voimistelun harrastamisessa. Näillä alueilla tytöt ja pojat olivat eri mieltä niiden sopivuudesta miehelle tai naiselle. 6.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsityksissä ilmeni eroja väkivaltaisuuden ja voimistelun harrastamisen alueella. Ero syntyi siinä, että 1/3 pojista piti väkivaltaisuutta kummallekin sukupuolelle sopivaksi, kun taas tytöistä ei näin ajatellut yksikään. Voimistelun lähes kaikki pojat lukivat molemmille sukupuolille sopivaksi. Sen sijaan tyttöjen mielipiteet jakaantuivat lähes tasan vaihtoehtojen sopii ainoastaan tytöille/naisille ja sopii molemmille sukupuolten välillä.Tutkimuksessamme selvisi, että olemme tiellä kohti yhteiskuntaa, jossa sukupuoliroolit eivät sido yksilökohtaisia ominaisuuksia. Totuus on kuitenkin se, että 1/4:osassa kyselylomakkeessa kartoittamistamme luonteenpiirteistä, harrastuksista ja ammateista esiintyi stereotypioita. Haastattelut vahvistivat saamaamme yleiskuvaa: yhteiskunnassamme on edelleen oma lokeronsa miehelle ja naiselle.Asiasanat: sukupuoliroolit - koululaiset, stereotypiat - sukupuol