Sacred Geometry

A poem, in five part

Classifying women : a solution to the feminist problem of universals

In this thesis I aim to make sense of the class of women. Gender classification is an issue that has become central to recent feminist philosophy. In particular, many feminist philosophers have begun asking, how can gender classes be made sense of for feminist political purposes. I will first show why this question is important and why feminist philosophers have come to view gender classification as problematic (chapter 1). I then consider four recent feminist responses to this issue suggested by Marilyn Frye, Iris Marion Young, Natalie Stoljar and Sally Haslanger. I argue that all four responses are inadequate in various ways (chapters 2-5). I then go on to suggest a way in which this issue can be more successfully responded to (chapter 6). In doing so, I draw from the works of G. W. F. Hegel and David Armstrong

LAPSIHAVAINNOINTI, LASTEN VASUT JA OHJATTU LIIKUNTA KÄYTÄNTÖÖN : Kokkolan ryhmäperhepäiväkoti Huvikumpu

Opinnäytetyö on työelämälähtöinen projektiopinnäytetyö. Sen aiheena on lapsihavainnoinnin, lasten varhaiskasvatussuunnitelmien ja ohjatun liikunnan tuominen osaksi Huvikummun jatkuvaa toimintaa. Opinnäytetyö toteutettiin Huvikummun ryhmäperhepäiväkotiin. Työn tilaajana oli Kokkolan kaupunki. Kohderyhmänä olivat ryhmäperhepäivähoidossa olevat 3 - 5-vuotiaat lapset. Tavoitteena oli havainnoida lapsia Huvikummussa, tukea Huvikummun työntekijöitä lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisessä sekä lisätä ohjattua liikuntaa Huvikummun arjessa. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus sijoittui kevättalvelle 2010. Kolmen viikon aikana tehtiin lapsihavainnointia Huvikummussa. Lapsihavainnot tuotiin Huvikummun työntekijöiden ja lasten vanhempien tietoon lasten varhaiskasvatussuunnitelma-keskusteluissa. Lapsihavaintojen pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin ohjattua liikuntaa Huvikummun lapsille. Lapsihavainnointia tehtiin myös liikuntatuokioiden aikana. Lapsilta kerättiin liikuntatuokioista suullista palautetta ja Huvikummun työntekijöiltä kirjallista palautetta kyselylomakkeilla. Projektin viidestä suunnitellusta liikuntatuokiosta toteutui neljä. Ohjatut liikuntatuokiot innostivat lapsia liikkumaan. Projektin perusteella voidaan todeta, että ohjatulle liikunnalle olisi Huvikummussa tarvetta jatkossakin. Projektin myötä Huvikummun lapsille tehtiin varhaiskasvatussuunnitelmat. Lapsihavainnointi ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat tulivat näkyvämmäksi osaksi Huvikummun arkea. Projekti nosti esiin hyvin ajankohtaisen tilanteen varhaiskasvatuksessa. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen on usein puutteellista, vaikka niiden tulisi olla suunnitelmallisen varhaiskasvatustyön perusta.The precent thesis is a working-life-based project. The subject of the thesis is to bring child observation, children’s early childhood education plans and structured physical education to be part of Huvikumpu’s abiding action. The thesis was realized in Huvikumpu´s group family daycare. The orderer of the thesis was Kokkola town. 3 - 5-years old children in group family daycare were chosen as target group. The aim was to observe children in Huvikumpu and support Huvikumpu’s employees on making children’s early childhood education plans and also add structured physical education in Huvikumpu´s everyday activities. The functional part of the thesis was placed in the early spring of 2010. Child observing was made during three weeks in Huvikumpu. The information of child observations was offered to the Huvikumpu´s employees and children´s parents in meetings that dealt with early childhood education plans. Structured physical exercise was planned and realized to the children of Huvikumpu based on child observations. Child observing was also made during structured physical education. Spoken feedback about structured physical education was collected from children and written feedback was collected with help of questionnaires from employees of Huvikumpu. Four of project´s five planned physical education lessons were realized. Structured physical education lessons inspired children to move. On the grounds of project one can state that in Huvikumpu there is need for structured physical education in future too. Along the project early childhood education plans were made to children of Huvikumpu. Child observation and children’s early childhood education plans became more visible part of Huvikumpu’s weekday. The project highlighted a very current situation in early childhood education. Updating children’s early childhood education plans is usually tenuous although those plans should be the basis of systematic early childhood education work

Kehityskeskusteluiden toimivuus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten kehityskeskustelut toimivat kohdeorganisaatio Boliden Kokkola Oy:ssä, jotta kehityskeskusteluita voitaisiin kehittää ja vahvistaa niiden yhteyttä yrityksen strategiaan. Tutkimuksen päätavoitteeseen pyrittiin pääsemään vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: mitkä tekijät vaikuttavat kehityskeskustelun toimivuuteen, onko kehityskeskusteluilla vaikutusta työhyvinvointiin ja miten kehityskeskusteluita voidaan kehittää niin, että luodaan edellytykset yhdistää kehityskeskustelut yrityksen strategian jalkauttamiseen. Kohdeyritys on metalliteollisuudessa toimiva sinkkitehdas, joka kuuluu ruotsalaiseen Boliden konserniin. Tutkimuksen teoriaosuus jakaantuu selkeästi kahteen eri kokonaisuuteen tutkimusaiheen mukaisesti. Ensimmäinen teoriakokonaisuus käsittelee kehityskeskusteluiden toimivuutta: kehityskeskustelun vaiheita, sisältöä ja viestintää. Toinen teoriakokonaisuus käsittelee työhyvinvointia, jossa käsitellään työhyvinvoinnin eri osatekijöitä ja pohditaan työhyvinvoinnin vaikutuksia. Empiirisessä osassa tutkittiin kohdeorganisaation kehityskeskusteluita kahdesta eri näkökulmasta: esimiehen ja yksilön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Aineisto koostui yrityksen toimihenkilöiden teemahaastatteluista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina toimihenkilöiden omassa työympäristössä. Tutkimuksen tuloksissa korostettiin asioita, jotka useampi haastateltavista mainitsi ja tuloksia havainnollistettiin haastateltavien suorilla lainauksilla. Johtopäätökset muodostettiin analysoimalla empiirisiä tuloksia ja vertailemalla niitä teoriaan. Tutkimustulokset osoittivat, että kehityskeskusteluiden toimivuus on hyvin tärkeää kehityskeskusteluista saatujen hyötyjen kannalta: jos kehityskeskustelu ei toimi, jäävät siitä saatavat hyödyt vähäisiksi. Kehityskeskusteluiden toimivuuteen todettiin vaikuttavan vahvasti kolme eri elementtiä: kehityskeskusteluiden eri vaiheet, kehityskeskusteluiden sisältö ja vuorovaikutus esimiehen ja yksilön välillä. Nämä samat tekijät näkyivät myös esimiesten ja yksilöiden odotuksissa kehityskeskusteluita kohtaan. Kun kehityskeskustelut toimivat, todettiin niillä olevan yhteys työhyvinvointiin. Henkilöstön mainitsemat hyödyt toimivasta kehityskeskustelusta liittyivät kaikki työhyvinvointitekijöihin. Avainsanat: kehityskeskustelu, työhyvinvointi, vuorovaikutu

Itsehoitolääkeneuvonnan toteutuminen apteekkien etämyyntipalveluissa : Haamuasiakastutkimus 2022

Apteekkien tarjoamien verkkopalveluiden ja muiden etämyyntipalveluiden määrä ja käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Apteekeilla on lakisääteinen lääkeneuvontavelvoite, joka koskee myös etämyyntipalveluita. Itsehoitolääkettä tilaavalla asiakkaalla tulee siten olla mahdollisuus saada farmaseuttisen henkilökunnan neuvoja ja opastusta lääkevalmisteen valintaan ja lääkkeen oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin apteekkien etämyyntipalveluissa annettavan itsehoitolääkeneuvonnan ja palveluprosessin toteutumista Suomessa. Tutkimus toteutettiin haamuasiakasmenetelmällä syksyn 2022 aikana. Tapauksiksi valittiin pitkään vaivanneeseen yskään lääkettä hankkiva (n = 30) ja intiimialueen kutinaan lääkettä hankkiva (n = 30) asiakas. Otokset poimittiin satunnaisesti verkkopalvelua (n = 30), Treetsovellusta (n = 15) ja Remomedi Videoapteekkia (n = 15) käyttäneistä apteekeista. Käynnit toteuttivat menetelmään erikoistuneen yrityksen haamuasiakkaat. Tulokset esitetään frekvensseinä eri etämyyntipalveluille sekä yskä- ja intiimivaivatapauksille. Verkkopalveluissa 45:lta asiakkaista ei selvitetty lääkkeen soveltuvuutta ja tarvetta. Yleisimmin kysyttiin, kenelle valmiste on tarkoitettu (31 %) ja onko muita lääkkeitä käytössä (28 %). Asiakkaista 32 % sai 1–2 neuvoa, 34 % sai 3–4 neuvoa lääkkeen käytöstä, ja yhtä suuri osa jäi ilman neuvontaa tutkimuksessa tarkastelluista asioista. Yleisimmin (45 %) neuvottiin lääkkeen annostuksesta, ottoajankohdista sekä siitä, miten toimia oireiden jatkuessa. Yhteydenotot tapahtuivat yleisimmin puhelimitse (73 %) ja vasta tilauksen maksamisen jälkeen (56 %). Viidennes asiakkaista ei saanut yhteydenottoa apteekista neuvontapyynnöstä huolimatta. Osalle Treet-sovelluksessa (27 %) ja Remomedi Videoapteekissa (10 %) asioineista asiakkaista ei esitetty yhtään lääkkeen tarvetta ja soveltuvuutta selvittävää kysymystä. Yleisimmin kysyttiin, kenelle valmiste tulee (Treet 33 %, Remomedi 60 %), kauanko oireet ovat jatkuneet (Treet 33 %, Remomedi 50 %) ja onko muita lääkkeitä käytössä (Treet 47 %, Remomedi 40). Treet-sovelluksen asiakkaista 53 % ja Remomedi Videoapteekin asiakkaista 10 % jäi ilman neuvontaa tutkimuksessa tarkastelluista asioista. Yleisimmin neuvottiin lääkkeen ottotiheydestä, annoksesta sekä siitä, miten toimia oireiden jatkuessa. Yhteys apteekkiin toteutui chatin kautta Treet-sovelluksessa ja pääsääntöisesti videoyhteydellä Remomedi Videoapteekissa (80 %). Yskätapauksessa 76 % ja intiimivaivatapauksessa 56 % asiakaspalvelijoista selvitti lääkkeen soveltuvuutta ja tarvetta vähintään yhdellä kysymyksellä. Yskätapauksessa selvitettiin yleisimmin, kenelle lääke tulee, ja intiimivaivatapauksessa, onko muita lääkkeitä käytössä. Yskätapauksessa 69 % ja intiimivaivatapauksessa 60 % asiakkaista sai vähintään yhden neuvon lääkkeen käytöstä. Intiimivaivatapauksessa yleisimmin neuvottiin lääkkeen ottotiheydestä (52 %) ja annoksesta (48 %), kun taas yskätapauksessa neuvottiin yleisimmin siitä, miten toimia oireiden jatkuessa (52 %). Tämän haamuasiakastutkimuksen perusteella itsehoitolääkeneuvonnan laatu ja asiakkaan palveluprosessi vaihtelevat eri etämyyntipalveluissa. Verkkopalveluissa tulee kehittää lääkkeen tarpeen ja soveltuvuuden selvittämistä ja lääkeneuvonnan oikea-aikaisuutta. Treet-sovelluksessa puolestaan kehitettävää on lääkkeen käytön neuvonnassa. Remomedi Videoapteekissa lääkeneuvonta oli pääosin oikea-aikaista ja kattavaa, mutta kehitettävää on sujuvammassa yhteydenotossa apteekkiin. Farmasian ammattilaisten tulee kehittää itsehoitolääkeneuvonnan sisältöä ja laatua etämyyntipalveluissa. Tämä tutkimus koskee vain valittuja etämyyntipalveluita, joihin toteutettiin kaksi eri asiakastapausta. Täten tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkea etämyyntipalveluissa annettavaa lääkeneuvontaa ja etämyyntipalveluiden palveluprosesseja

Kuntien valvomat ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröidyt toiminnat

Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suunnatun kyselyn vastausten perusteella (N = 274, 92 %) kunnissa oli syksyllä 2016 yhteensä 12 035 toiminnassa olevaa, ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa tai toimintakokonaisuutta. Niistä 10 259:lle oli myönnetty ympäristönsuojelulain (86/2000 tai 527/2014) mukainen lupa. Aiemman lainsäädännön mukaisen luvan tai muun hyväksynnän perusteella toimi edelleen yhteensä 1 622 toimintaa. Kaikkiaan 154 tapauksessa toiminnalle ei ollut toistaiseksi myönnetty lainkaan lupaa tai ympäristönsuojeluviranomaisella ei ollut luvasta tarkempaa tietoa. Luvanvaraisista toiminnoista ylivoimaisesti suurin osa oli eläinsuojia, joita oli yhteensä 4 994 kappaletta. Määrään liittyy kuitenkin aiempien arvioiden ja lainsäädännön muutosten valossa merkittävä epävarmuus. Toiseksi eniten oli jätteen ammattimaisia tai laitosmaisia käsittelytoimintoja (1 614 kappaletta) ja kolmanneksi eniten nestemäisten polttoaineiden jakeluasemia tai polttoaineiden varastointitoimintoja (1 471 kappaletta). Ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintimenettelyä oli sovellettu yhteensä 196 kunnassa (66 % kaikista Manner-Suomen kunnista), joissa oli rekisteröity kaikkiaan 1 268 toimintaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Eniten menettelyä oli sovellettu jakeluasemiin, joita oli rekisteröity 831 kappaletta

Lääkebarometri-väestökysely : Kyselyiden toteutus ja sisältö

Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten kokemuksia ja näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista, lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista. Kansalaisille suunnatun kyselyn tulokset tarjoavat lisätietoa rekistereistä saatavaan tietoon väestön lääkkeiden käytöstä. Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lääkebarometriaineistot muodostavat poikkileikkaustutkimusten sarjan, joka tuottaa seurantatietoa tutkittavista asioista. Tietoja voidaan hyödyntää lääkehuollon suunnittelussa ja toteutuksessa sekä väestön järkevän lääkkeiden käytön edistämisessä. Tässä julkaisussa kuvataan kunkin Lääkebarometri-kyselyn toteutus sekä muodostuneen aineiston sisältö ja sen edustavuus suhteessa väestöön. Julkaisu sisältää taustatietoa kyselyihin sisällytetyistä moduuleista sekä kysymyksistä ja mielipiteitä kartoittaneista väittämistä. Julkaisussa on esitetty muuttujakohtaiset koodit, joita on käytetty aineistossa muuttujien tunnisteina. Julkaisu tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen vuosittaisten Lääkebarometri-kyselyiden sisällöistä sekä mahdollistaa aineiston soveltuvuuden arvioinnin omiin tarpeisiin. Vuosien 2015 ja 2017 Lääkebarometrien aineistot ovat saatavilla erillisellä tietolupahakemuksella tieteelliseen tutkimuskäyttöön. Tämän jälkeen toteutettujen Lääkebarometrien aineistoja voi pyytää vastaavalla hakemuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja opetukseen sekä suunnittelu- ja selvitystehtäviin. Tietolupahakemuksessa tarvittavat muuttujat identifioidaan muuttujien yksilöllisillä koodeilla, jotka on esitetty tässä julkaisussa. Tämä toteutuksen ja sisällön kuvaava julkaisu päivitetään kahden vuoden välein, jokaisen Lääkebarometri-kyselyn toteutuksen yhteydessä

Development of the ammonia emission inventory in Finland. Revised model for agriculture

Agriculture is the main source of ammonia (NH3) emissions in Finland comprising ca. 90% of the total emissions annually. Agriculture is also an important source of nitrous oxide (N2O), a greenhouse gas for which agriculture is responsible for ca. 50% of emissions. The main source for ammonia is livestock manure whereas for N2O its importance is much smaller. However, the same activity data are needed to assess both NH3 and direct N2O emissions from animal husbandry. In addition to this, indirect emissions of N2O are calculated based on NH3 and NO emissions. NH3 and N2O emissions are annually reported according to international reporting classifications. The aims of the study were 1) to construct a calculation model for gaseous agricultural nitrogen emissions thereby developing and updating the emission calculation procedure to better reflect the development of these emissions in Finland, and 2) to improve correspondence of the emission inventory reporting with the reporting classifications. In 2007, the Finnish emissions of ammonia from agricultural sources totalled 30,686 tonnes, of which more than 60% originated from cattle manure. Time series for ammonia emissions from agriculture show that there have been no large changes in the total emissions during the last two decades. Despite the decreased number of cattle during that period the emissions have remained near the present level, mainly because of the increased nitrogen excretion of cattle. Emission projections for the years 2008–2050 show no significant changes in emissions in the future. As for ammonia, no significant changes for nitrous oxide emissions from animal husbandry have taken place, and no big changes can be expected in the future as long as there are no drastic alterations in animal production. Despite the development of emission modelling, the emission estimates still include significant sources of uncertainty, which is mainly related to information on the distribution of manure management systems and the use of different manure application methods as well as to information on ammonia evaporation in different manure management phases in Finland