A Small In Vitro Fermentation Model for Screening the Gut Microbiota Effects of Different Fiber Preparations

The development of prebiotic fibers requires fast high-throughput screening of their effects on the gut microbiota. We demonstrated the applicability of a mictotiter plate in the in vitro fermentation models for the screening of potentially-prebiotic dietary fibers. The effects of seven rye bran-, oat- and linseed-derived fiber preparations on the human fecal microbiota composition and short-chain fatty acid production were studied. The model was also used to study whether fibers can alleviate the harmful effects of amoxicillin-clavulanate on the microbiota. The antibiotic induced a shift in the bacterial community in the absence of fibers by decreasing the relative amounts of Bifidobacteriaceae, Bacteroidaceae, Prevotellaceae, Lachnospiraceae and Ruminococcaceae, and increasing proteobacterial Sutterilaceae levels from 1% to 11% of the total microbiota. The fermentation of rye bran, enzymatically treated rye bran, its insoluble fraction, soluble oat fiber and a mixture of rye fiber:soluble oat fiber:linseed resulted in a significant increase in butyrate production and a bifidogenic effect in the absence of the antibiotic. These fibers were also able to counteract the negative effects of the antibiotic and prevent the decrease in the relative amount of bifidobacteria. Insoluble and soluble rye bran fractions and soluble oat fiber were the best for controlling the level of proteobacteria at the level below 2%

Effect of varying molecular weight of oat β-glucan taken just before eating on postprandial glycemic response in healthy humans

To see if the molecular weight (MW) and viscosity of oat β-glucan (OBG) when taken before eating determine its effect on postprandial glycemic responses (PPRG), healthy overnight-fasted subjects (n = 16) were studied on eight separate occasions. Subjects consumed 200 mL water alone (Control) or with 4 g OBG varying in MW and viscosity followed, 2–3 min later, by 113 g white-bread. Blood was taken fasting and at 15, 30, 45, 60, 90, and 120 min after starting to eat. None of the OBG treatments differed significantly from the Control for the a-priori primary endpoint of glucose peak-rise or secondary endpoint of incremental area-under-the-curve (iAUC) over 0–120 min. However, significant differences from the Control were seen for glucose iAUC over 0–45 min and time to peak (TTP) glucose. Lower log(MW) and log(viscosity) were associated with higher iAUC 0–45 (p &lt; 0.001) and shorter TTP (p &lt; 0.001). We conclude that when 4 g OBG is taken as a preload, reducing MW does not affect glucose peak rise or iAUC0-120, but rather accelerates the rise in blood glucose and reduces the time it takes glucose to reach the peak. However, this is based on post-hoc calculation of iAUC0-45 and TTP and needs to be confirmed in a subsequent study.</p

Lääkärien kiinnostus terveydenhuollon johtamistehtäviin : tuloksia Lääkäri 2018 -tutkimuksesta

Noin kolmannes sekä nuorista lääkäreistä että senioreista on kiinnostunut johtamistehtävistä, molemmissa ryhmissä miehet enemmän kuin naiset. Esimiestehtävissä olevat nuoret lääkärit ovat johtamiseen ­motivoituneita ja heidän johtajauransa kehittymistä kannattaisi tukea

Lääkärien kiinnostus terveydenhuollon johtamistehtäviin : tuloksia Lääkäri 2018 -tutkimuksesta

Vertaisarvioitu. English summary.Noin kolmannes sekä nuorista lääkäreistä että senioreista on kiinnostunut johtamistehtävistä, molemmissa ryhmissä miehet enemmän kuin naiset. Esimiestehtävissä olevat nuoret lääkärit ovat johtamiseen ¬motivoituneita ja heidän johtajauransa kehittymistä kannattaisi tukea

Lääkäri 2018 : Uusinta tutkimustietoa lääkäreistä ja erikoislääkärikoulutuksesta

VertaisarvioituLähtökohdat Lääkäri 2018 -tutkimus kartoittaa suomalaisten lääkärien koulutusta, arvoja, ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmia. Tässä artikkelissa keskitymme erikoistumiskoulutuksen kysymyksiin ja kuvaamme tutkimusaineiston. Menetelmät Perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, jotka olivat antaneet luvan henkilötietojen luovuttamiselle (n = 23 131). Otokseen valittiin Suomen Lääkäriliiton rekisteristä parillisina päivinä syntyneet lääkärit (n = 11 336). Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä ja paperilomakkeella. Vastausosuus oli 46 %. Tulokset Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttaneet tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuus sekä alan monipuolisuus. Mahdollisuudella tutkimustyöhön tai yksityissektorilla toimimiseen ei ollut merkittävää vaikutusta. Vastanneista 72 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa. Päätelmät Aineisto antaa kattavan kuvan lääkärien taustatiedoista, näkemyksistä ja lääkärikoulutuksen kehitystarpeista vuonna 2018. Erikoisalavalintoihin vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, ja lääkärit ovat yleisesti tyytyväisiä valintaansa.Peer reviewe

Lääkäri 2018 : uusinta tutkimustietoa lääkäreistä ja erikoislääkärikoulutuksesta

Lähtökohdat Lääkäri 2018 -tutkimus kartoittaa suomalaisten lääkärien koulutusta, arvoja, ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmia. Tässä artikkelissa keskitymme erikoistumiskoulutuksen kysymyksiin ja kuvaamme tutkimusaineiston.Menetelmät Perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, jotka olivat antaneet luvan henkilötietojen luovuttamiselle (n = 23 131). Otokseen valittiin Suomen Lääkäriliiton rekisteristä parillisina päivinä syntyneet lääkärit (n = 11 336). Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä ja paperilomakkeella. Vastausosuus oli 46 %.Tulokset Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttaneet tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuus sekä alan monipuolisuus. Mahdollisuudella tutkimustyöhön tai yksityissektorilla toimimiseen ei ollut merkittävää vaikutusta. Vastanneista 72 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa.Päätelmät Aineisto antaa kattavan kuvan lääkärien taustatiedoista, näkemyksistä ja lääkärikoulutuksen kehitystarpeista vuonna 2018. Erikoisalavalintoihin vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, ja lääkärit ovat yleisesti tyytyväisiä valintaansa

Lääkäri 2018 : Kyselytutkimus vuosina 2007–2016 valmistuneille lääkäreille

Lääkäri 2018 -tutkimus on osa viiden vuoden välein toistettavaa poikkileikkaustutkimusten sarjaa, joka aloitettiin kolme vuosikymmentä sitten. Tutkimuksen perusjoukkona olivat vuosina 2007–2016 laillistetut lääkärit (N=6 472), joista otokseen valittiin parittomana päivänä syntyneet (n=3 148). Vastausosuus oli 39 %. Vastaajista 85 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä ammatinvalintaansa. Lääkärit tunsivat itsensä entistä enemmän työryhmän jäseniksi, ja lähes joka kolmas oli kiinnostunut johtamisesta. Neljäsosa vastanneista oli väitellyt tai teki väitöskirjaa. Peruskoulutuksen osalta tyytyväisyys sairaalatyön opetukseen oli suurempaa kuin tyytyväisyys terveyskeskusopetukseen. Sairaalaopetukseensa tyytyväisimmät olivat valmistuneet Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, ja terveyskeskusopetukseen Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista. Lääkärit toivoivat peruskoulutuksen sisältävän enemmän etenkin toiminnanohjauksen taitoja. Erikoistumiskoulutuksessa toteutui parhaiten alan diagnostisten taitojen ja hoitotoimenpiteiden oppiminen. Kehitettävää löytyi erityisesti osaamisen arvioinnin ja oppimistavoitteiden täyttymisen seurannassa. Johtamistaitojen, tutkimus- ja opetustyön sekä terveystalouden opetusta toivottiin lisää. Saman erikoisalan valitsisi vielä 90 % vastanneista. Lääkäri 2018 -tutkimus toteutettiin kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien sekä Lääkäriliiton yhteistyönä

Taming the massive genome of Scots pine with PiSy50k, a new genotyping array for conifer research

Pinus sylvestris (Scots pine) is the most widespread coniferous tree in the boreal forests of Eurasia, with major economic and ecological importance. However, its large and repetitive genome presents a challenge for conducting genome-wide analyses such as association studies, genetic mapping and genomic selection. We present a new 50K single-nucleotide polymorphism (SNP) genotyping array for Scots pine research, breeding and other applications. To select the SNP set, we first genotyped 480 Scots pine samples on a 407 540 SNP screening array and identified 47 712 high-quality SNPs for the final array (called 'PiSy50k'). Here, we provide details of the design and testing, as well as allele frequency estimates from the discovery panel, functional annotation, tissue-specific expression patterns and expression level information for the SNPs or corresponding genes, when available. We validated the performance of the PiSy50k array using samples from Finland and Scotland. Overall, 39 678 (83.2%) SNPs showed low error rates (mean = 0.9%). Relatedness estimates based on array genotypes were consistent with the expected pedigrees, and the level of Mendelian error was negligible. In addition, array genotypes successfully discriminate between Scots pine populations of Finnish and Scottish origins. The PiSy50k SNP array will be a valuable tool for a wide variety of future genetic studies and forestry applications.Peer reviewe