Impairments, activity limitations and participation restrictions 6 and 12 months after breast cancer operation

OBJECTIVE: To describe the impairments of upper body and limbs, activity limitations and participation restrictions 6 and 12 months after operation for breast cancer and to examine the impact of impairments on activity limitations. DESIGN: A prospective survey 6 and 12 months after operation. PATIENTS: Ninety-six breast cancer patients. METHODS: A questionnaire for assessing the impairments, activity limitations and participation restrictions was developed. RESULTS: The most common impairments 6 months after operation were breast and axilla scar tightness, axilla oedema and neck-shoulder pain. At 12-month follow-up the breast scar tightness (p=0.008) and axilla oedema (p=0.023) decreased, and limb ache (p=0.005) increased significantly. The most limiting impairments were axilla oedema and limb numbness 6 months after operation, and at 12-month follow-up axilla oedema. Lifting, carrying and reaching out caused worsening of impairments to more than half of the respondents at 6-month follow-up. Regression analysis showed that many impairments together were determinants of activity limitations and sleep impairment. Participation restrictions were constant. Respondents had not given up participation in activities in the home, but some had abandoned leisure activities and felt that their work ability had decreased. CONCLUSION: Impairments and their impact on activities were frequent and constant. There is an urgent need for developing rehabilitation protocols for breast cancer patients

Sosiaalinen tuki ja supportiivinen viestintä doulan ja synnyttäjän vuorovaikutuksessa

Doula on synnytystukihenkilö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on tukea synnyttäjää ennen synnytystä, synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Doulan ja synnyttäjän välisen suhteen voidaan katsoa olevan pitkäkestoinen ja poikkeuksellisen intiimi professionaalinen vuorovaikutussuhde. Synnytystukihenkilönä doulan viestinnässä isossa roolissa ovat sosiaalisen tuen osoittaminen ja supportiivinen viestintä eli se, mitä tapahtuu tuen antajan ja saajan välisessä vuorovaikutuksessa. Tässä tutkielmassa tutkitaan sosiaalista tukea ja supportiivista viestintää tuen antajan näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena on kuvata ja ymmärtää doulien näkemyksiä ja kokemuksia supportiivisen viestinnän ja sosiaalisen tuen muodoista ja prosesseista vuorovaikutuksessa synnyttäjän kanssa. Tutkimuskohteena on myös, millaisena doulat näkevät doulan roolin ja miten se eroaa kätilön tai kumppanin roolista synnytystukihenkilönä. Tutkielma on muodoltaan laadullinen tutkimus. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla viittä kokenutta ja koulutettua doulaa. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Osa haastatteluista tehtiin kasvotusten ja osa puhelimitse. Haastattelut kestivät keskimäärin 80 minuuttia. Tallennetut haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla. Teemat valittiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tutkimustuloksista selvisi, että doulat tarjoavat niin emotionaalista, välineellistä kuin tiedollistakin tukea, mutta niiden määrä korostuu eri tavalla eri vaiheissa lapsensaantia. Ennen synnytystä tuen muoto on useimmiten tiedollista tukea kuten tiedon antamista synnytyksen vaiheista, synnytysasennoista ja erilaisista kivunlievitysmenetelmistä. Ennen synnytystä sosiaalinen tuki on myös emotionaalista kuten rohkaisemista ja kuuntelemista. Synnytyksen aikana tuen muoto on ennen kaikkea emotionaalista, mutta myös välineellistä. Emotionaalista tukea on muun muassa kannustaminen ja rohkaiseminen. Välineellistä tukea on esimerkiksi hierominen, fyysinen koskettaminen sekä erilaiset lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät. Kumppania doulat tukevat muun muassa neuvomalla, kuinka kumppani voi olla synnyttäjän tukena. Synnytyksen jälkeen korostuu jälleen tiedollinen tuki. Doulat muun muassa opastavat imetykseen, lapsen hoitoon ja äidin hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Doulan ja synnyttäjän välinen vuorovaikutussuhde rakentuu sosiaalisen tuen ja supportiivisen ympärille. Doulat käyttävät monipuolisesti supportiivisen viestinnän muotoja. Tuen tarve lapsensaannissa on yksilö- ja tilannekohtaista. Doulan tulee tulkita millaista tukea synnyttäjä kaipaa missäkin vaiheessa. Voikin siis päätellä, että doulan vuorovaikutusosaamisen tulee olla hyvin vahva