Pedagogiikan määrä ja koulutuksen tuoma ydinosaaminen varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmien kurssisisällöissä

Tiivistelmä. Lastentarhanopettajina toimitaan erilaisilla koulutustaustoilla. 1.9.2018 voimaan astuneen varhaiskasvatuslain myötä voimaan ovat tulleet uudet ammattinimikkeet, jotka ovat varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen sosionomi. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) lastentarhanopettajan ydinosaamisessa korostetaan pedagogista asiantuntijuutta. Tämän tutkielman kohteena olivat kaksi hyvin eri tavoilla painottunutta koulutusta; yliopiston kasvatustieteen kandidaatin tutkinto ja ammattikorkeakoulun sosionomitutkinto. Varhaiskasvatuksen kentällä molemmilla koulutustaustoilla toimitaan samassa tehtävässä varhaiskasvatuksen opettajina. Käytämme tässä kandidaatintutkielmassa varhaiskasvatuksen opettajista ammattinimitystä lastentarhanopettaja, koska kaikki kunnat eivät ole vielä ottaneet uusia ammattinimikkeitä käyttöön. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on ollut selvittää vastaavatko varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon ja sosionomitutkinnon opetussuunnitelmien sisällöt pedagogiseen ydinosaamiseen varhaiskasvatuksessa. Tarkastelimme opetussuunnitelmien pedagogisia koulutussisältöjä sekä kvantitatiivisesti määrällisellä sisällönanalyysillä että kvalitatiivisesti kirjallisuuskatsauksena hyödyntämällä oppilaitosten asiakirjoja, lainsäädäntöä ja tutkimuksia. Aikaisempi tutkimus aiheesta on Hujalan, Lujalan, Heikan ja Korkeamäen vuonna 2003 tekemä selvitys varhaiskasvatuksen ydinosaamisesta. Yliopiston kandidaatintutkinnon vahvalle varhaiskasvatuksen pedagogiselle osaamiselle nähdään tarvetta varhaiskasvatuksen kentällä. Sosionomikoulutuksen sosiaalisesti painottuneelle koulutusosaamiselle on kuitenkin paikkansa hyvin moninaistuneessa varhaiskasvatusympäristössä. Tämä kandidaatintutkielma osoittaa uudet ammattinimikkeet varhaiskasvatuksen kentällä hyvin perustelluiksi muutoksiksi

Lateglacial and Holocene climate change in the NE Tibetan Plateau : Reconciling divergent proxies of Asian summer monsoon variability

The nature of Holocene Asian summer monsoon (ASM) evolution documented by diverse natural archives remains controversial, with a contentious issue being whether or not a strong Asian summer monsoon prevailed during the early Holocene. Here we present sequences of multiple proxies measured in sediment cores from Genggahai Lake in the NE Tibetan Plateau (NETP). The results suggest that a higher lake level and relatively lower terrestrial vegetation cover occurred synchronously during the early Holocene (11.3–8.6 kyr cal BP), compared with the period from 8.6 to 6.9 kyr cal BP. This finding clearly reflects the existence of different hydroclimatic conditions between the lake and its catchment due to diverse driving mechanisms. The early Holocene high stand of the lake, as demonstrated by the stratigraphic variability of the remains of aquatic biota, may have responded to the strengthened ASM and increased monsoonal precipitation; the relatively low vegetation cover in the marginal region of the Asian monsoon during the early Holocene, and the coeval widespread active sand dune mobility in both the NE Tibetan Plateau and NE China, most likely resulted from a low level of effective moisture due to high evaporation, and hence they cannot be interpreted as evidence of a weak ASM. Our results potentially reconcile the current divergent interpretations of various proxy climate records from the region. Our findings suggest that the ASM evolution was characterized by a consistent pattern across the monsoonal regions, as indicated by the oxygen isotope record of Chinese speleothems.Peer reviewe

Newborns discriminate novel from harmonic sounds: a study using magnetoencephalography

Objective: We investigated whether newborns respond differently to novel and deviant sounds during quiet sleep. Methods: Twelve healthy neonates were presented with a three-stimulus oddball paradigm, consisting of frequent standard (76%), infrequent deviant (12%), and infrequent novel stimuli (12%). The standards and deviants were counterbalanced between the newborns and consisted of 500 and 750 Hz tones with two upper harmonics. The novel stimuli contained animal, human, and mechanical sounds. All stimuli had a duration of 300 ms and the stimulus onset asynchrony was 1 s. Evoked magnetic responses during quiet sleep were recorded and averaged offline. Results: Two deflections peaking at 345 and 615 ms after stimulus onset were observed in the evoked responses of most of the newborns. The first deflection was larger to novel and deviant stimuli than to the standard and, furthermore, larger to novel than to deviant stimuli. The second deflection was larger to novel and deviant stimuli than to standards, but did not differ between the novels and deviants. Conclusions: The two deflections found in the present study reflect different mechanisms of auditory change detection and discriminative processes. Significance: The early brain indicators of novelty detection may be crucial in assessing the normal and abnormal cortical function in newborns. Further, studying evoked magnetic fields to complex auditory stimulation in healthy newborns is needed for studying the newborns at-risk for cognitive or language problems

Use of home telemonitoring to support multidisciplinary care of heart failure patients in Finland : Randomized controlled trial

Peer reviewe