Efficient and Effective Execution of Recurrent Construction Projects

This study examines increasing efficiency and effectiveness of construction projects by reducing non-value adding activities from the contracting process and benefiting from repetitive nature of projects. The construction industry in general suffers from low productivity growth and processes that contain a considerable amount of waste and thus companies have lately begun to invest in developing their execution process in addition to the outcome. The study focuses in operations executed in pre-construction phase as most costs and objectives are determined before construction begins and thus efficiency and effectiveness can also be influenced significantly at that stage. The empirical part of the research was executed as a qualitative case study. The case organisation of this study is a Finnish municipal contracting organisation that operates in the construction industry. The study also included benchmarking of other organisations’ processes. In total 20 semi-structured were conducted for data collection. The research identifies that efficiency of project-based production is highly dependent of several actors that are often included into projects. Thus, people also affect process development practices and in order to increase efficiency and effectiveness of a contracting process, all project team members and stakeholders have to be motivated to eliminate waste and develop the process continuously. In general waste is generated if the actors don’t share objectives or the collaboration isn’t effective. These issues can be addressed with successful project network management. Also it was found out that the preparatory work done with stakeholders prior to construction design sets a basis for an efficient process. In addition, the study concludes that recurrent nature of projects can be exploited by standardising the project network and transferring people from project to project, replicating process and solutions to a certain extent to subsequent projects and creating bids so that suppliers can anticipate realising economies of repetition

Keskiajan Italian inkvisitiot käytännössä

Arvosteltu teos: Inquisition and its Organisation in Italy, 1250–1350 / Jill Moore. [York] : Centre for Medieval Studies, University of York, 2019

Mediakasvatuksen ilmeneminen kunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa

Mediakasvatuksen ilmeneminen kunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuinka laajasti mediakasvatus näyttäytyy ja millaisissa asiayhteyksissä se ilmenee kunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki Suomen kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat (304 kpl), pois lukien Ahvenanmaan kunnat. Varhaiskasvatussuunnitelma löytyi 210 kunnalta. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhteensä 57 varhaiskasvatussuunnitelma -asiakirjasta, joissa mainittiin jokin tutkimuksen hakusanoista, eli mediamaininnoista. Nämä mediamaininnat olivat mediakasvatus, media, peli, tietokone, tv/televisio ja internet. Tutkimus sisälsi sekä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia piirteitä, kuitenkin tutkimuksessa on enemmän kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Metodina tutkimuksessa oli sisällönanalyysi, mutta siinä on myös paljon piirteitä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Aineisto oli suurehko, mutta se koostui hyvin rajattuun ilmiöön kuuluvasta tutkimusaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineistoa käsiteltiin kvantitatiivisin keinoin laskemalla mediamainintojen esiintymistä. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tuloksista verrattiin suhteessa varhaiskasvatussuunnitelmien valmistumisvuoteen, maakuntakohtaisiin eroihin sekä kuntien asukaslukuihin. Tulosten analysointiin ja kuvaajien piirtämiseen käytettiin exel-taulukointiohjelmistoa. Etenkin tutkimuksen toinen osa piti sisällään aineiston kvalitatiivista analysointia mediamainintojen ilmenemisyhteyden perusteella. Tuloksia verrattiin myös suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -julkaisuun. Tuloksia tarkasteltiin yksittäisten sanojen ilmenemisyhteyksien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien otsikoinnin mukaan. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tulokset osoittivat, että mediakasvatus ilmenee vain 18,8 % Suomen kuntien varhaiskasvatussuunnitelmista. Koko Suomen osalta mediakasvatus jakautuu melko tasaisesti maakuntien välillä. Poikkeuksena oli ainoastaan Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa, joissa mediakasvatus näkyy hieman muita enemmän sekä Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso, joissa mediakasvatusta ei ole huomioitu ollenkaan. Maakuntakohtaiset erot näkyivät eniten, kun mediamainintojen ilmenemistä verrattiin suhteessa maakuntien asukaslukuun. Vaihtelu eri maakuntien välillä oli suurta. Eniten mediakasvatus ilmeni Etelä-Karjalassa, jossa 44,4 % lapsista on mediakasvatuksen piirissä. Asukasluvun mukaan tarkasteltuna mediakasvatus näkyy eniten 50 001 tai enemmän asukkaan kunnissa. Tulokset osoittavat, että mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sen todennäköisemmin lapsi on mediakasvatuksen piirissä. Tutkimuksen toisessa osassa tulokset osoittavat, että varhaiskasvatussuunnitelmien mediamaininnat ilmenevät yleisimmin yleismainintoina, jolloin käsitteeseen ei ole paneuduttu erityisen syvällisesti. Muuten mediamaininnat jakautuivat melko tasaisesti suojelunäkökulman, kasvatuskumppa-nuuden/vanhemman roolin, lapsen roolin/leikin, puitetekijöiden, keino/väline toteuttaa kasvatusta, mediakasvatuksen tavoitteiden ja kasvattajan roolin välille. Mediamainintojen merkitysten jakautumista tarkasteltiin myös otsikoinnin eli suurempien kokonaisuuksien yhteydessä. Tulokset osoittivat, että mediakasvatusta käsitellään monella eri lapsen kehityksen osa-alueella. Kuitenkin yksittäisissä varhaiskasvatussuunnitelmissa mediamaininnat ilmenevät pääsääntöisesti vain yhdellä lapsen kehityksen osa-alueella. Niissä varhaiskasvatussuunnitelmissa (11 kpl), joissa oli yli kymmenen mediamainintaa, mediakasvatusta käsiteltiin monipuolisesti osana lapsen kehitystä. Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 huomioi mediakasvatuksen ilmiönä, mutta se myös tuo käyttöön uusia käsitteitä, kuten monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Uuden, velvoittavan, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 myötä mediakasvatuksen tulisi näkyä osana kaikkia Suomen varhaiskasvatussuunnitelmia. Mediakasvatus sanan käyttö sellaisenaan tulee todennäköisesti vähenemään entisestään varhaiskasvatussuunnitelmissa, mutta sen tilalle tulee uusia käsitteitä ja ilmiönä mediakasvatus tulee todennäköisesti entistä näkyvämmäksi

Kyseenalaiset kataarit

Arvosteltu teos: Cathars in question / editor: Antonio Sennis. York : York Medieval Press, 2016

Propter verba eorum et gestus. Maine, kuulopuheet ja muu toisen käden informaatio 1200-luvun loppupuolen languedocilaisissa inkvisitiopöytäkirjoissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 1200-luvun loppupuolen languedocilaisten harhaoppi-inkvisitioiden pöytäkirjamateriaalissa esiintyvää maineeseen, kuulopuheisiin ja muuhun toisen käden informaatioon liittyvää tietoa. Harhaoppi-inkvisitiot olivat 1200-luvun alkupuolelta eteenpäin katolisen kirkon tapa taistella harhaoppisuutta vastaan. Saattaakseen syyllisiksi todettuja tuomiolle, kirkon viranomaiset kuulustelivat vaihtelevin tavoin valikoituja ihmisiä selvittääkseen totuuden heidän tekemisistään. Suullisesti käydyistä kuulusteluista laadittiin pöytäkirjoja, joita on säilynyt meidän päiviimme asti erityisesti nykyisen Etelä-Ranskan alueelta, johon myös tämän tutkimuksen maantieteellinen fokus on suunnattu. Keskeisenä lähdemateriaalinani toimineet pöytäkirjat on laadittu Toulousen seudulla vuosina 1273 1282. Tuohon aikaan languedocilaiset inkvisiittorit olivat erityisen kiinnostuneita sellaisista henkilöistä, joiden epäiltiin olleen tekemisissä hyviksi miehiksi kutsuttujen hurskaiden kanssa. Kirkon näkökulmasta he olivat vaarallisia harhaoppisia. Suulliselle vuorovaikutukselle sosiaalisen elämänsä perustaneissa keskiaikaisissa yhteisöissä maineella oli suuri merkitys sekä arjessa että oikeudessa. Hyvä maine on aiemmassa tutkimuksessa nähty varsin yksimielisesti sosiaalisen osallistumisen ja juridisten vaikutusmahdollisuuksien edellytyksenä. Henkilön maine rakentui pitkälti sen kautta, miten muut ihmiset tulkitsivat hänen puheitaan ja tekojaan. Tieto tästä levisi eteenpäin ihmisten puhuessa muille kyseiseen henkilöön liittyvistä asioista, ja puheiden kuulijat tekivät sen perusteella omat tulkintansa. Puheissa levinnyt toisen käden informaatio oli tärkeä apuväline ihmisten luoviessa eteenpäin sosiaalisessa elämässään. Maineeseen, kuulopuheisiin ja muuhun toisen käden informaatioon liittyvää tietoa käsitellään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti yksittäisessä inkvisitiopöytäkirjakokoelmassa. Yksityiskohtaisen tekstianalyysin kautta analysoidaan sitä, miten ja missä rajoissa ihmisten puheet, niiden rakentama maine ja muu toisen käden informaatio ovat tavoitettavissa inkvisiittoreiden pöytäkirjoista, miten inkvisiittorit käyttivät tätä tietoa osana juridisia tutkimuksiaan, ja mikä näiden sosiaalisten ilmiöiden merkitys oli pöytäkirjatekstin takaisessa eletyssä todellisuudessa, erityisesti hyvien miesten ja heidän seuraajiensa toiminnassa. Joutuessaan inkvisiittoreiden kuultavaksi, ihmiset vastasivat heidän esittämiinsä kysymyksiin sen perusteella, millaista tietoa heillä oli muista kotiyhteisönsä jäsenistä. Usein esimerkiksi mainittiin syystä tai toisesta epäilyttävässä maineessa olleita henkilöitä. Kuulusteltavat myös raportoivat inkvisiittorille paljon muilta kuulemiaan puheita ja muuta toisen käden informaatiota, jonka seurauksena inkvisiittoreiden pöytäkirjat tarjoavat hedelmällisen, joskin lähdemetodologisesti ongelmallisen, kurkistuaukon näihin languedocilaisten yhteisöjen puheisiin. Ne ovat kuitenkin tavoitettavissa hyvin typistyneinä ja yksipuolisina. Inkvisiittorin kiinnostuksen kohteet määrittävät sitä, mihin asioihin liittyviä puheita pöytäkirjoissa mainitaan, ja inkvisiittorin suosima sanasto ja kategoriat leimaavat vaihtelevissa määrin tapaa jolla tiedot puheista on kirjattu. Inkvisiittorit käyttivät heille raportoitua toisen käden informaatiota monipuolisesti hyödyksi tutkimuksissaan. Esimerkiksi ihmisten maineeseen liittyvää tietoa ilmeisesti sovellettiin harhaoppi-inkvisitioissa hieman vapaammin kuin muunlaisissa oikeusprosesseissa. Sen perusteella suunnattiin tutkimuksia, ja se oli käypää todistusaineistoa. Kuulusteltavat olivat keskeisessä roolissa tämän häilyvän informaation välittäjinä, ja heidän tulkinnoillaan oli suuri vaikutus lopullisten pöytäkirjojen sisältämään tietoon. Maineen ja kuulopuheiden kaltaiset ilmiöt myös värittivät heidän lausuntojensa sisältöä. Maineella ja suullisella informaatiolla oli suuri merkitys myös hyvien miesten ja heidän seuraajiensa toiminnassa pöytäkirjatekstin takana. Languedocissa puheissa levinnyttä tietoa ihmisistä ja heidän maineestaan tulkittiin monista eri näkökulmista. Samanlaiset asiat saattoivat tehdä henkilöstä epäilyttävän harhaoppisen tai luotetun toverin, riippuen täysin tulkitsijan omista asenteista ja ajatuksista. Niille, jotka halusivat olla tekemisissä hyvien miesten kanssa, hyvä ja luotettava maine oli tärkeä ennakkoehto osallistumiselle. Pöytäkirjojen perusteella on tulkittavissa, että ainakin 1200-luvun loppupuolella hyvien miesten toiminta mahdollistui eräänlaisen epämääräisen suullisen informaation verkoston ansiosta. Tutkimukseni keskustelee sekä keskiaikaisen harhaoppisuuden ja inkvisitioiden historiografian että maineeseen ja suulliseen informaation välitykseen liittyvän tutkimuksen kanssa. Erityisenä fokuksena on inkvisiittoreiden pöytäkirjojen todellisuussuhdetta analysoivan tekstikriittisen tutkimustradition tulosten syventäminen tarkkaan rajatussa kontekstissa. Siihen liittyvistä havainnoista seuraa myös tarve uudelleenarvioida harhaoppisiksi tuomittujen hyvien miesten ja heidän seuraajiensa uskonelämästä aiemmassa tutkimuksessa tehtyjä tulkintoja

Activation of Auditory Cortex by Anticipating and Hearing Emotional Sounds: An MEG Study

To study how auditory cortical processing is affected by anticipating and hearing of long emotional sounds, we recorded auditory evoked magnetic fields with a whole-scalp MEG device from 15 healthy adults who were listening to emotional or neutral sounds. Pleasant, unpleasant, or neutral sounds, each lasting for 6 s, were played in a random order, preceded by 100-ms cue tones (0.5, 1, or 2 kHz) 2 s before the onset of the sound. The cue tones, indicating the valence of the upcoming emotional sounds, evoked typical transient N100m responses in the auditory cortex. During the rest of the anticipation period (until the beginning of the emotional sound), auditory cortices of both hemispheres generated slow shifts of the same polarity as N100m. During anticipation, the relative strengths of the auditory-cortex signals depended on the upcoming sound: towards the end of the anticipation period the activity became stronger when the subject was anticipating emotional rather than neutral sounds. During the actual emotional and neutral sounds, sustained fields were predominant in the left hemisphere for all sounds. The measured DC MEG signals during both anticipation and hearing of emotional sounds implied that following the cue that indicates the valence of the upcoming sound, the auditory-cortex activity is modulated by the upcoming sound category during the anticipation period.Peer reviewe

Newborns discriminate novel from harmonic sounds: a study using magnetoencephalography

Objective: We investigated whether newborns respond differently to novel and deviant sounds during quiet sleep. Methods: Twelve healthy neonates were presented with a three-stimulus oddball paradigm, consisting of frequent standard (76%), infrequent deviant (12%), and infrequent novel stimuli (12%). The standards and deviants were counterbalanced between the newborns and consisted of 500 and 750 Hz tones with two upper harmonics. The novel stimuli contained animal, human, and mechanical sounds. All stimuli had a duration of 300 ms and the stimulus onset asynchrony was 1 s. Evoked magnetic responses during quiet sleep were recorded and averaged offline. Results: Two deflections peaking at 345 and 615 ms after stimulus onset were observed in the evoked responses of most of the newborns. The first deflection was larger to novel and deviant stimuli than to the standard and, furthermore, larger to novel than to deviant stimuli. The second deflection was larger to novel and deviant stimuli than to standards, but did not differ between the novels and deviants. Conclusions: The two deflections found in the present study reflect different mechanisms of auditory change detection and discriminative processes. Significance: The early brain indicators of novelty detection may be crucial in assessing the normal and abnormal cortical function in newborns. Further, studying evoked magnetic fields to complex auditory stimulation in healthy newborns is needed for studying the newborns at-risk for cognitive or language problems

English-medium instruction : Seeking assessment criteria for spoken professional English

In higher education, the desire to internationalize has created demands for an internationalized academia to use English increasingly in teaching outside the English native-speaking world. Given this situation, perhaps other criteria for measuring successful communication should be considered than that of the native-speaking minority. With lecturers whose native language is not English increasingly teaching their subjects through English, there is a growing need to develop adequate measures for this purpose and situation as the current normative standards are no longer tenable. Establishing adequate measures for this purpose and situation are relevant to institutions facing the challenge of providing EMI courses and programs while ensuring credible quality control. In order to determine what criteria might be adequate for assessing spoken professional English in an international context, this study investigates self-assessments of professional language in relation to language ideologies. The study involves English-medium instruction (EMI) in the field of engineering and takes place at a Finnish university. Using a mixed-methods approach, the study employed an explorative strategy that involved a concurrent design. The two methods were used in parallel and the results integrated at the interpretation phrase. This approach provides a general picture through micro- and macro-level analyses: the self-perceptions of EMI lecturers (i.e. qualitative) and their students perceptions of English in lectures (i.e. quantitative). The investigation employs a bottom-up approach, and is primarily qualitative. The findings are based on authentic data: video-recorded interviews and lectures, their transcriptions, and a questionnaire. The findings show that EMI lecturers have two basic representations of their English: A) when they compare their English to native-like targets, they find fault with their English, and B) when they think of themselves in their normal work environment, they see their English as working rather well. Certain language ideologies induced type A discourse, including standard language and NS language ideologies, and others induced type B discourse, such as English-as-a-global-language ideologies. The results from the student questionnaire also support interpretation B. Since meaningful testing should reflect the target situation, what my informants say in the type B discourse is relevant to developing assessment criteria. Their views to Common European Framework of Reference for Languages (CEFR) scales are also extremely useful in pointing the way towards the central elements upon which relevant assessments for professional English in an international environment should be based. The conclusions indicate a comprehensibility goal over native-likeness for assessing spoken professional English in an international context. The study outlines some criteria relevant for assessing spoken English for this purpose and situation.In higher education, the desire to internationalize has created demands for an internationalized academia to use English increasingly in teaching outside the English native-speaking world. Given this situation, perhaps other criteria for measuring successful communication should be considered than that of the native-speaking minority. With lecturers whose native language is not English increasingly teaching their subjects through English, there is a growing need to develop adequate measures for this purpose and situation as the current normative standards are no longer tenable. To contribute to filling this need, this study investigates self-assessments of the professional language of lecturers in relation to language ideologies. The context of the study is English-medium instruction (EMI) in the field of engineering at a Finnish university, and the participants include seven university lecturers (with six different first languages) as well as the students of four of the lecturers. On the whole, the group is quite international with sixteen first languages represented in the study. The study aims to determine some criteria that might be adequate for assessing spoken professional English in this international context of primarily English as a lingua franca speakers. Using a mixed-methods approach, the study explores the data concurrently to establish the broad relevance of the findings. Thus, qualitative and quantitative methods were used in parallel and the results integrated at the interpretation phrase. This approach provides a general picture through micro- and macro-level analyses: the self-perceptions of EMI lecturers (i.e. qualitative) and their students perceptions of English in lectures (i.e. quantitative). Approaching the topic from the bottom up, the investigation is primarily qualitative. The findings are based on authentic data: recorded interviews and videoed lectures (transcribed), and a questionnaire. The findings show that EMI lecturers have two basic representations of their English: A) when they compare their English to native-like targets, they find fault with their English, and B) when they think of themselves in their normal work environment, they see their English as working rather well. Certain language ideologies induced type A talk, including standard language and native speaker language ideologies, and others induced type B talk, such as English-as-a-global-language ideologies. The results from the student questionnaire also support interpretation B. Since meaningful testing should reflect the target purpose and situation, what my informants say in the type B talk is relevant to developing assessment criteria. Their views to Common European Framework of Reference for Languages (CEFR) scales are also extremely useful in pointing the way towards the central elements upon which relevant assessments for spoken professional English in an international context should be based. The conclusions indicate a comprehensibility goal over native-likeness for assessing spoken professional English in an international context. The study outlines some criteria relevant for assessing spoken English for this purpose and situation