Maternal effects in vulnerability to eye-parasites and correlations between behavior and parasitism in juvenile Arctic charr

Hatchery-reared fish show high mortalities after release to the wild environment. Explanations for this include potentially predetermined genetics, behavioral, and physiological acclimation to fish farm environments, and increased vulnerability to predation and parasitism in the wild. We studied vulnerability to Diplostomum spp. parasites (load of eye flukes in the lenses), immune defense (relative spleen size) and antipredator behaviors (approaches toward predator odor, freezing, and swimming activity) in hatchery-reared juvenile Arctic charr (Salvelinus alpinus) using a nested mating design. Fish were exposed to eye-fluke larvae via the incoming water at the hatchery. Fish size was positively associated with parasite load, but we did not find any relationship between relative spleen size and parasitism. The offspring of different females showed significant variation in their parasite load within sires, implying a dam effect in the vulnerability to parasites. However, the family background did not have any effect on spleen size. In the mean sire level over dams, the fish from the bolder (actively swimming) families in the predator trials suffered higher loads of eye flukes than those from more cautiously behaving families. Thus, the results indicate potentially maternally inherited differences in vulnerability to eye-fluke parasites, and that the vulnerability to parasites and behavioral activity are positively associated with each other at the sire level. This could lead to artificial and unintentional selection for increased vulnerability to both parasitism and predation if these traits are favored in fish farm environments.Peer reviewe

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - Selvitys POP-yhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa

Kestävä ja turvallinen kiertotalous edellyttää haitallisten aineiden hallintaa kaikissa materiaalien keräykseen ja käsittelyyn liittyvissä toimissa. Jäteperäisten materiaalien kemikaalit on huomioitava uusien tuotteiden valmistuksessa ja uudenlaisissa käyttötarkoituksissa. SIRKKU-hankkeessa kestävää ja turvallista kiertotaloutta selvitettiin vaarallisimpien kemikaalien ympäristö- ja ihmisvaikutusten, työturvallisuuden, jätteisiin liittyvien prosessien ja lainsäädännön kannalta. Tapaustarkasteluna käytettiin rakennustuotteiden kierrätystä, mutta suositukset sovellettiin kaikille toimialoille. Vaarallisimmista aineista, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP-yhdisteistä) ja erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC-aineista) tarvitaan kvantitatiivista tietoa tuotteissa, jätevirroissa ja ympäristössä. Erilaisten jäteperäisten materiaalien kemikaalisisältöön liittyviä tunnistusteknologioita on kehitettävä, jotta kierrätyskelpoiset materiaalit voidaan hyödyntää turvallisesti. Jätemateriaalien hyödyntämisen menettelyjä tulee vauhdittaa. Päätöksenteon ennakoitavuus edistäisi kiertotaloutta. Viranomaiset tarvitsevat päätöksenteon tueksi ohjeistusta ja tietoa vaarallisista aineista jätevirroissa. Vaarallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa edellyttää avoimen ja toimijoille sovellettavan kemikaalitiedon siirtymistä tuotteen koko elinkaaren ajan, myös jätevaiheeseen

Generalististen alojen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiokokemukset ja identiteettiorientaatio

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää generalististen alojen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiokokemuksia akateemisella, sosiaalisella ja professionaalisella tasolla. Tavoitteena on saada tietoa millä tavoin tutkittavat kokevat kiinnittyvänsä akateemiseen yhteisöön.  Sosiaalisen integraation kokemukset pyrkivät kuvaamaan tutkittavien sosiaalisia suhteita opiskelun puitteissa. Professionaalinen integraatio kartoittaa tutkittavien odotuksia ja kokemuksia työurien hahmottumisesta tai työuriin kiinnittymisestä. Tutkimuksessa paneudutaan myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kulttuuriin sopeutumisen kokemuksiin. Tutkittavien identiteettiorientaatiota tarkastellaan korkeakoulutuksen ja työuran, sekä kulttuurin sopeutumisen näkökulmista. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan korkeakoulutuksen kansainvälistymistä sekä generalistialojen korkeakoulutuksen luonnetta. Identiteettiä tarkastellaan muun muassa akateemisen sekä etnisen identiteetin kautta. Akkulturaatiokäsitettä avataan kolmen kulttuurista sopeutumista kuvaavan teoreettisen mallin avulla.  Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto hankittiin toteuttamalla teemahaastattelut, joiden yhteydessä kerättiin tutkittavien integraatiokokemuksia kuvaavia janapiirroksia. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää ulkomaalaista opiskelijaa, jotka olivat generalistisen korkeakoulututkinnon loppuvaiheessa olevia tutkinto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita tai maisteriohjelmaa suorittavia opiskelijoita. Aineisto analysoitiin fenomenografisella lähestymistavalla jäsentämällä opiskelijoiden kokemukset kuvauskategorioiksi, joiden pohjalta laadittiin identiteettiorientaatiota kuvaava neliulotteinen metakategoria. Korkeakouluopiskeluun integroitumisessa korostuivat opiskelun ja sosiaalisen toiminnan keskeisyys, opiskelijan väliinputoajan asema akateemisissa yhteisöissä sekä opiskelun merkitys henkisenä kasvuna. Kokemuksissa ja odotuksissa työuran hahmottumisesta tai työuraan kiinnittymisestä korostuivat akateemisen koulutuksen merkitys työuralle pätevöittäjänä. Työura näyttäytyi monipuolisena mahdollisuuksien areenana osaajalle ja myös haasteellisena kielimuurin ja verkostojen puutteen vuoksi. Kulttuuriin sopeutumisessa opiskelijat osasivat hyödyntää monikulttuurisuutta voimavarana, vaikka kulttuuriin sopeutumisessa oli myös ristiriitaisia kokemuksia. Identiteettiorientaatio korkeakouluopiskelun ja työuran hahmottumisen kontekstissa näyttäytyy sekä tavoitteellisesti ja osallistuvasti suuntautuneena, että haasteellisesti ja kiinnittymättömästi suuntautuneena. Opiskelijoiden kulttuuriin sopeutumisen kokemuksissa identiteettiorientaatioon liittyi toisaalta kehittyviä ja myönteisiä, ja toisaalta ristiriitaisia ja kielteisiä ulottuvuuksia. Tutkimustuloksista löytyy samankaltaisuutta, kun niitä verrataan aiempiin kansainvälisistä opiskelijoista tehtyihin tutkimuksiin sekä esitettyyn teoriataustaan. Tutkimustulosten avulla voidaan paremmin ymmärtää ulkomaalaisten opiskelijoiden sopeutumiskokemuksia akateemisessa toimintaympäristössä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia tulisi kuunnella, kun pohditaan keinoja aidon kansainvälistyvän korkeakoulun kehittämiseen monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Asiasanat:tutkinto-opiskelu, kansainvälistyminen, identiteetti, akkulturaatio, fenomenografi

Lukijaystävällistä lääketiedettä: tieteellisten artikkeleiden editoinnin tyylikirja Suomen Lääkärilehdelle

Lääkärilehden tieteellisten artikkeleiden editoinnin tyylikirja on journalismin koulutusohjelman osana tehdyn opinnäytetyön produkti. Tyylikirjan sekä tämän raportin tiedot pohjautuvat Lääkärilehden muuhun ohjemateriaaliin, kokeneiden editoivien toimittajilta suullisesti ja kirjallisesti saatuihin tietoihin, tekijän omiin kokemuksiin Lääkärilehden tieteellisiä artikkeleita editoivana toimittajana, sekä alan kirjallisuuteen. Lääkärilehti on lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu viikoittain ilmestyvä lehti, jossa julkaistaan niin journalistisia kuin tieteellisiä artikkeleita. Artikkeleiden editoinnissa noudatetaan toimituksessa vakiintuneita tapoja. Tyylikirjaa kaivattiin uusien toimittajien perehdyttämiseen tieteellisten artikkelien editointiin sekä editointityön tasalaatuistamisen tueksi. Opinnäytetyön raporttiosassa esitellään editointiin liittyvät keskeiset käsitteet, tieteellisen artikkelin kirjoittamisen ja julkaisun pääperiaatteet sekä editoinnin vaiheet, joita peilataan Lääkärilehden toimituksen vakiintuneisiin käytäntöihin. Produktiosa eli tyylikirja sisältää tieteellisten artikkeleiden julkaisemisen perusperiaatteet ja editoivan toimittajan työn sisällön Suomen Lääkärilehdessä, tieteellisen artikkelin rakenteen kuvauksen ja ohjeet eri osioiden editoimiseen, ohjeet aineiston visuaalisesta esittämisestä, lehden viittauskäytännöt, lyhenteiden, numeroiden, mittayksiköiden ja erikoismerkkien käyttöön liittyvät tyyliseikat sekä luettelon kirjallisuudesta ja muista tiedonlähteistä editoivan toimittajan avuksi.Reader-friendly medical texts: A stylebook of scientific editing for the Finnish Medical Journal The stylebook of scientific editing of the Finnish Medical Journal is a product thesis of the Degree Programme in Journalism. This stylebook and report are based on instruction material used by the editorial staff of the Finnish Medical Journal, oral and written information acquired from experienced editors, the author’s own experiences and literature on scientific writing and publishing. The Finnish Medical Journal is a weekly magazine targeted at medical doctors and other healthcare professionals. The editing of both journalistic and scientific articles published in the magazine complies with established routines. A style book was needed for introducing new editors and standardizing the editing of scientific articles. This report examines the central concepts of the topic, the main principles of scientific writing and publishing and the phases of editing, reflecting the established routines at the Finnish Medical Journal editorial office. The final product, i.e. the stylebook, includes the basics of scientific publishing, the contents of an editor’s work at the Finnish Medical Journal and the structure of a scientific article, including detailed instructions for editing. It also includes visual presentation, references and the use of abbreviations, numbers, units and special characters, as well as other sources of information, including a list of relevant literature

Generalististen alojen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiokokemukset ja identiteettiorientaatio

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää generalististen alojen kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatiokokemuksia akateemisella, sosiaalisella ja professionaalisella tasolla. Tavoitteena on saada tietoa millä tavoin tutkittavat kokevat kiinnittyvänsä akateemiseen yhteisöön.  Sosiaalisen integraation kokemukset pyrkivät kuvaamaan tutkittavien sosiaalisia suhteita opiskelun puitteissa. Professionaalinen integraatio kartoittaa tutkittavien odotuksia ja kokemuksia työurien hahmottumisesta tai työuriin kiinnittymisestä. Tutkimuksessa paneudutaan myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kulttuuriin sopeutumisen kokemuksiin. Tutkittavien identiteettiorientaatiota tarkastellaan korkeakoulutuksen ja työuran, sekä kulttuurin sopeutumisen näkökulmista. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan korkeakoulutuksen kansainvälistymistä sekä generalistialojen korkeakoulutuksen luonnetta. Identiteettiä tarkastellaan muun muassa akateemisen sekä etnisen identiteetin kautta. Akkulturaatiokäsitettä avataan kolmen kulttuurista sopeutumista kuvaavan teoreettisen mallin avulla.  Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto hankittiin toteuttamalla teemahaastattelut, joiden yhteydessä kerättiin tutkittavien integraatiokokemuksia kuvaavia janapiirroksia. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää ulkomaalaista opiskelijaa, jotka olivat generalistisen korkeakoulututkinnon loppuvaiheessa olevia tutkinto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita tai maisteriohjelmaa suorittavia opiskelijoita. Aineisto analysoitiin fenomenografisella lähestymistavalla jäsentämällä opiskelijoiden kokemukset kuvauskategorioiksi, joiden pohjalta laadittiin identiteettiorientaatiota kuvaava neliulotteinen metakategoria. Korkeakouluopiskeluun integroitumisessa korostuivat opiskelun ja sosiaalisen toiminnan keskeisyys, opiskelijan väliinputoajan asema akateemisissa yhteisöissä sekä opiskelun merkitys henkisenä kasvuna. Kokemuksissa ja odotuksissa työuran hahmottumisesta tai työuraan kiinnittymisestä korostuivat akateemisen koulutuksen merkitys työuralle pätevöittäjänä. Työura näyttäytyi monipuolisena mahdollisuuksien areenana osaajalle ja myös haasteellisena kielimuurin ja verkostojen puutteen vuoksi. Kulttuuriin sopeutumisessa opiskelijat osasivat hyödyntää monikulttuurisuutta voimavarana, vaikka kulttuuriin sopeutumisessa oli myös ristiriitaisia kokemuksia. Identiteettiorientaatio korkeakouluopiskelun ja työuran hahmottumisen kontekstissa näyttäytyy sekä tavoitteellisesti ja osallistuvasti suuntautuneena, että haasteellisesti ja kiinnittymättömästi suuntautuneena. Opiskelijoiden kulttuuriin sopeutumisen kokemuksissa identiteettiorientaatioon liittyi toisaalta kehittyviä ja myönteisiä, ja toisaalta ristiriitaisia ja kielteisiä ulottuvuuksia. Tutkimustuloksista löytyy samankaltaisuutta, kun niitä verrataan aiempiin kansainvälisistä opiskelijoista tehtyihin tutkimuksiin sekä esitettyyn teoriataustaan. Tutkimustulosten avulla voidaan paremmin ymmärtää ulkomaalaisten opiskelijoiden sopeutumiskokemuksia akateemisessa toimintaympäristössä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia tulisi kuunnella, kun pohditaan keinoja aidon kansainvälistyvän korkeakoulun kehittämiseen monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Asiasanat:tutkinto-opiskelu, kansainvälistyminen, identiteetti, akkulturaatio, fenomenografi

Data from: Maternal effects in vulnerability to eye-parasites and correlations between behaviour and parasitism in juvenile Arctic charr

Hatchery-reared fish show high mortalities after release to the wild environment. Explanations for this include potentially predetermined genetics, behavioural and physiological acclimation to fish farm environments, and increased vulnerability to predation and parasitism in the wild. We studied vulnerability to Diplostomum spp. parasites (load of eye-flukes in the lenses), immune defence (relative spleen size) and anti-predator behaviours (approaches toward predator odour, freezing, and swimming activity) in hatchery-reared juvenile Arctic charr (Salvelinus alpinus) using a nested mating design. Fish were exposed to eye-fluke larvae via the incoming water at the hatchery. Fish size was positively associated with parasite load, but we did not find any relationship between relative spleen size and parasitism. The offspring of different females showed significant variation in their parasite load within sires, implying a dam effect in the vulnerability to parasites. However, the family background did not have any effect on spleen size. In the mean sire level over dams, the fish from the bolder (actively swimming) families in the predator trials suffered higher loads of eye-flukes than those from more cautiously behaving families. Thus, the results indicate potentially maternally inherited differences in vulnerability to eye-fluke parasites, and that the vulnerability to parasites and behavioural activity are positively associated with each other at the sire level. This could lead to artificial and unintentional selection for increased vulnerability to both parasitism and predation if these traits are favoured in fish farm environments

Nieriä_data_Dryad

Arctic charr data from experiments conducted in Enonkoski in 2005