Exploring Finnish EFL Teachers’ Perceived Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) following Emergency Remote Teaching: A Quantitative Approach

In Finland, the current National Core Curriculum (NCC) greatly emphasizes developing students’ skills in information and communication technologies (ICT). Mastering such skills is therefore expected from teachers, as well. However, research has indicated that there is variation in the extent to which technology is integrated into teaching, partially because of differences in teacher skills. Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) is a framework for understanding and describing what teachers need to know in order to effectively teach with technology. The purpose of this thesis is to explore the current level of perceived TPACK among Finnish teachers of English as a foreign language (EFL). The level of TPACK is studied in general and with respect to teachers of different age groups and with varying amounts of teaching experience. In addition, the thesis investigates the impact that Finnish EFL teachers’ feel the period of emergency remote teaching (ERT), caused by the COVID-19 pandemic in spring 2020, had on their ICT skills. A total of 69 Finnish EFL teachers participated in the study, which utilized the TPACK instrument developed for EFL teachers by Baser, Kopcha & Ozden (2016). The data were gathered through an online survey and analyzed with the statistical analysis software SPSS. The results indicate that Finnish EFL teachers’ perceived level of knowledge is consistently high in all TPACK domains. Due to the small variance across participants, only minor differences could be detected in the scores for some TPACK domains when examined with relation to age and teaching experience. Furthermore, the majority of the participants reported ERT had improved their ICT skills, while a fifth of the participants already had such high skills that they were not affected by ERT. Although the findings indicate a high level of TPACK among Finnish EFL teachers, the results cannot be generalized to the entire population. In order to obtain more precise and generalizable results, it is suggested that a TPACK instrument more suitable for the Finnish context is developed, and that the sample of participants is selected through sampling methods that ensure more representativeness of the entire population. Thus, the results provide valuable information for future TPACK research in Finland

Dimension reduction approaches for atmospheric remote sensing of greenhouse gases

Hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4) ovat merkittävimmät ihmisperäiset kasvihuonekaasut, joilla molemmilla on huomattava vaikutus ilmastonmuutokseen ja ilmakehän lämpenemiseen. Näiden kaasujen pitoisuuksien epäsuorat kaukokartoitusmittaukset ovat oleellinen osa ihmisperäisten päästöjen kehityksen seurannassa. Näitä mittauksia tarvitaan myös arvioitaessa kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmakehän prosesseihin. Edellämainitun tutkimuksen luotettavuus perustuu suurilta osin mittausten epävarmuuden arvioinnin paikkansapitävyyteen, minkä takaamiseksi käytetään korkeatasoista epävarmuusanalyysiä. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä sovellettuna kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Kehitetyt menetelmät perustuvat matemaattisesti käänteisongelmien teoriaan ja todennäköisyysteorian sovelluksiin. Käytämme erityisesti informaatioteoreettisia työkaluja pienentääksemme käänteisongelman ulottuvuutta. Tämä johtaa laskennalliseen ongelmaan, joka on huomattavasti nopeampi ratkaista. Työn sovelluskohteita ovat Nasan Orbiting Carbon Observatory 2 -satelliitin hiilidioksidipitoisuusmittaukset sekä Sodankylän Arktisessa Avaruuskeskuksessa sijaitsevan spektrometrin mittaamat metaanipitoisuudet. Jälkimmäisessä keskitymme sekä yksittäisiin mittauksiin että koko aikasarjan tutkimiseen ajalta 2009–2018. Kehitetyt menetelmät toimivat erittäin hyvin käsitellyissä sovelluksissa luoden pohjaa uusille operatiivisille epävarmuusanalyysialgoritmeille.Carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) are two most significant anthropogenic greenhouse gases contributing to climate change and global warming. Indirect remote sensing measurements of atmospheric concentrations of these gases are crucial for monitoring manmade emissions and understanding their effects and related atmospheric processes. The reliability of these studies depends largely on robust uncertainty quantification of the measurements, which provides rigorous error estimates and confidence intervals for all results. The main goal of this work is to develop and implement rigorous, robust and computationally efficient means of uncertainty quantification for atmospheric remote sensing of greenhouse gases. We consider both CO2 measurements by NASA’s Orbiting Carbon Observatory 2 (OCO-2) and CH4 measurements by Sodankylä Arctic Space Center’s Fourier Transform Spectrometer (FTS), the latter being studied from the perspectives of both individual measurements, and the entire time series from 2009-2018. Our approach leverages recent mathematical results on dimension reduction to produce novel algorithms that are a step towards thorough and efficient operational uncertainty quantification in the field of atmospheric remote sensing. Mathematically, the process of inferring gas concentrations from indirect measurements is an ill-posed inverse problem, meaning that a well-defined solution doesn't exist without proper regularization. Bayesian approach utilizes probability theory to provide a regularized solution to the inverse problem as a posterior probability distribution. The posterior distribution is conventionally approximated using a Gaussian distribution, and results are reported as the mean of the distribution as a point estimate, and the corresponding variance as a measure of uncertainty. In reality, due to non-linear physics models used in the computations, the posterior is not well approximated by a Gaussian distribution, and ignoring its actual shape can lead to unpredictable errors and inaccuracies in the retrieval. Markov chain Monte Carlo (MCMC) methods offer a robust way to explore the actual properties of posterior distributions, but they tend to be computationally infeasible as the dimension of the state vector increases. In this work, the low intrinsic information content of remote sensing measurements is exploited to implement the Likelihood-Informed Subspace (LIS) dimension reduction method, which increases the computational efficiency of MCMC. Novel algorithms using LIS are implemented to abovementioned atmospheric CH4 profile and column-averaged CO2 concentration inverse problems

Kehitystä tai demokratiaa : kansalaisjärjestöjen tuottama vastadiskurssi neoliberaalille politiikalle EPA-neuvotteluiden kontekstissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, minkälaista on kansalaisjärjestöjen tuottama vastadiskurssi neoliberaalille talouspolitiikalle Economic Partnership Agreements -neuvotteluiden kontekstissa. Economic Partnership Agreements -sopimukset (EPA-sopimukset) ovat Euroopan Union neuvottelemia kauppasopimuksia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa. Päämääränä ovat WTO-yhteensopivat, vastavuoroiset vapaakauppasopimukset edellisten kauppasopimusten tilalle, jotka tarjosivat AKT-maille yksipuoleisia etuuksia kaupassa EU:n kanssa. Sopimusneuvottelut on aloitettu vuonna 2003, ja alkuperäisestä vuoden 2008 aikarajasta huolimatta neuvottelut ovat yhä (kevät 2010) kesken. Kiistaa neuvotteluissa ovat aiheuttaneet muun muassa sopimusten kattamat kaupan alat, sopimusten vaikutus AKT-maiden taloudelliseen kehitykseen ja AKT-maiden keskinäiseen integraatioon. Tutkimuksessani olen kiinnostunut kansalaisjärjestöjen tuottamasta vastadiskurssista neoliberaalille talouspolitiikalle näiden kauppaneuvotteluiden kontekstissa. Tutkin sitä, miten vastadiskurssi muodostuu ja mitä se kertoo hegemonisen prosessin tilasta neoliberalismin suhteen. Aiemman tutkimuksen mukaan EPA-sopimuksia pidetään osoituksena neoliberalismin leviämisestä maailmassa, joten niiden kontekstissa tuotettu vastadiskurssi neoliberalismille on kiinnostava tapaus neoliberalismin vastustamisen laajasta kentästä. Teoreettisena taustana tutkimukselleni toimii Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen kehittämä teoria hegemonian rakentumisesta diskursseissa. Laclaun ja Mouffen teoria nojaa vahvasti gramscilaiseen ajatteluun hegemoniasta prosessina, jossa yhteen nimittäjään pyritään liittämään mahdollisimman monia merkityksiä ja näin häivyttämään poliittisia rajoja. Laclaun ja Mouffen teoria liittää hegemonian luomisen diskursseihin, ja se onkin leimallisesti osa diskurssianalyysin monipuolista kenttää. Laclaun ja Mouffen teoria on postmarxilainen, poststrukturalistinen ja postmoderni. Tutkimus on suoritettu diskurssianalyyttisin menetelmin ja siinä käytetään hyväksi diskurssianalyysia varten luotuja käsitteitä diskurssien muotoutumisesta ja eri osien roolista niissä. Aineistona tutkimuksessa toimivat kansainvälisesti toimivien kansalaisjärjestöjen julkiset kannanotot neuvotteluihin liittyen. Neuvotteluita ja tulevia todennäköisiä sopimuksia on tutkittu paljon siitä näkökulmasta, mitä vaikutuksia niillä tulee olemaan AKT-maille. Diskurssianalyyttistä tutkimusta niistä on kuitenkin tehty hyvin vähän. Tutkimuksessani käy ilmi, että kansalaisjärjestöjen vastadiskurssi neoliberaalille talouspolitiikalle EPA-neuvotteluiden kontekstissa on jakautunut kahtia. Toisaalta neoliberalismia kritisoidaan siksi, että se ei edesauta kehitystä kehitysmaissa. Toisaalta sitä kritisoidaan siitä lähtökohdasta, että neoliberaalit uudistukset kaventavat demokraattisen päätöksenteon alaa kehitysmaissa. Kansalaisjärjestöt eivät tutkimukseni mukaan ole kyenneet yhdistämään näitä kriittisiä lähtökohtiaan yhteen diskurssiin. Kun vastadiskurssi hajoaa, heikentyvät mahdollisuudet luoda omasta positiosta hegemonista. Neoliberalismin hegemoninen tila on tutkimukseni perusteella kohtalaisen vahva mutta ei kuitenkaan täydellistynyt, koska poliittinen kamppailu siitä on edelleen käynnissä

Sisäisiä voimavaroja etsimässä -ryhmänohjauspaketti Mielenvireys ry:n vapaaehtoistyöntekijöille

Lamminpää, Ida & Maijanen, Jemina. Sisäisiä voimavaroja etsimässä – ryhmänohjauspaketti Mielenvireys ry:n vapaaehtoistyöntekijöille. 85.s., 1 liite. Kevät 2015. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ryhmänpitopaketti vapaaehtoistyöntekijöiden ohjattavaksi sekä ottaa ihminen huomioon psyko-fyysis-sosiaalisena sekä hengellisenä kokonaisuutena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ja edistää mielenterveyskuntoutujien mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä sekä auttaa heitä löytämään omia sisäisiä voimavaroja. Tarkoituksena oli myös antaa uutta voimaa ja uusia valoisampia näkökulmia ryhmäläisten ja myös ryhmänvetäjän elämään. Ryhmänpitopaketissa on yhteensä viisi ryhmäkertaa. Ryhmäkertoja ovat mielekäs arki, kehon ja mielen hyvinvointi, ajatusten voima ja stressistä luopuminen, kiitollisuus sekä kohti eheämpää minäkuvaa. Ryhmässä on 6-8 henkilöä ja ryhmäkerrat ovat pituudeltaan 1-2 tuntia. Ryhmänohjauspakettia ovat arvioineet Mielenvireys ry:n vapaaehtoistoiminnan ohjaaja sekä vapaaehtoiset. Ryhmänohjauspaketti on suunniteltu sillä tavoin, että vapaaehtoistyöntekijöiden on vaivatonta ohjata ryhmää koska vain, ohjeiden perusteella. Jatkotutkimushaasteena voitaisiin selvittää sitä, miten ryhmä on toiminut ja millaisia tuloksia sillä on saavutettu.Lamminpää, Ida & Maijanen, Jemina. Searching for inner resources – A group guiding packet for Mielenvireys ry’s voluntary workers. 85 pages, 1 appendix. Spring 2015. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work, Degree: Bachelor of Social Services. The goal of thesis was to create a group guiding packet for voluntary workers and see people as combinations of psychological, physical, social and spiritual elements. The purpose of the thesis was to support and enhance the mental health, welfare and meaningfulness of life of mental health rehabilitants and help them to find their own inner resources. The aim was also to give new power and new brighter perspectives for the life of group members and group leaders. The group guiding packet includes five group meetings. Group topics are a meaningful everyday life, welfare of the body and mind, power of thoughts, stress relief, gratitude and moving towards a more harmonious self-image. The group has 6-8 persons and group meetings take 1-2 hour per meeting. The group guiding packet was estimated by the voluntary work leader and voluntary workes of Mielenvireys ry. The packet has been created so that it is easy to guide a group anytime based on the instructions. A future research challenge could be to explore how the group has worked and what kinds of solutions it has created

Yhteishyvä- ja Samarbete-lehtien otsikoiden käännösvertailua

I denna avhandling undersöker jag rubrikerna i tidsskrifterna Yhteishyvä och Samarbete. Materialet består av sex nummer av den finska tidningen respektive sex nummer av den svenska. Yhteishyvä-numren innehåller 127 huvudrubriker som översatts i Samarbete, så materialet består alltså av 254 rubriker. Eftersom översättningar analyseras är detta en kvalitativ studie och en jämförelse mellan översättningarna och originalrubrikerna. Jag analyserar rubrikerna även syntaktisk-semantiskt och kategoriserar dem i bl.a. titelrubriker och nyhetsrubriker. Studien är kvantitativ i den mån att rubrikerna räknas och klassificeras enligt översättningsmetod och typ av rubrik. Syftet med denna avhandling är att redogöra för strukturen hos rubriker överlag samt att beskriva likheter och olikheter mellan svenska och finska rubriker. Jag kommer att behandla både semantiska och strukturella egenskaper hos rubrikerna. Både översättningsvetenskap och teori inom utarbetning av tidningsrubriker står i fokus. Jag koncentrerar mig på hurudana översättningsmetoder översättaren använt sig av, dvs. direkta översättningar eller flexibla översättningsmetoder. De flexibla översättningsmetoderna indelas vidare i strukturella och semantiska skiljaktigheter. Min hypotes för denna studie var att översättaren strävat efter att sätta rubriker som både semantiskt och strukturellt motsvarar den ursprungliga rubriken samtidigt som rubriken har en utformning som är lämplig för det svenska språket. Alla dessa kriterier kan dock inte alltid uppfyllas, så min hypotes var att översättaren oftare fokuserade på det semantiska budskapet i endera själva rubriken eller artikeln. Hypoteserna uppfylls, men de rubriker som inte uppfyller (ett enda av) ovan nämnda kriterier fungerar lika väl i sin omgivning som de övriga rubrikerna, vilket jag inte väntat mig.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Preliminär statistik över utkomststödet 1.1.-30.6.2006

Julk. 16.11.200

”Se lämpö, jolla minut nuorena opettajana otettiin tuolla koululla ja koko kyläyhteisössä vastaan, muovasi minusta sellaisen opettajan, kuin mitä tänä päivänä koen olevani.” Narratiivinen tutkimus kukoistavien opettajien uratarinoista

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ja mitä kukoistavat opettajat kertovat kukoistuksesta opettajan työssä. Yleinen keskustelu ja uutisointi opettajan ammattiin liittyen on hyvin negatiivissävytteistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa ääni työssään kukoistaville opettajille. Aineistona käytän kahdeksan kukoistavan opettajan kesällä 2019 kirjoittamia uratarinoita. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii positiivisen psykologian PERMA-teoria. Tutkimukseni on narratiivinen tutkimus ja analyysimenetelmänä käytän sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa havaittiin opettajien kukoistuksen johtuvan kannustavista ihmissuhteista, erityisesti uran alkuvaiheessa. Opettajat asettivat itselleen realistisia tavoitteita ja olivat tyytyväisiä tekemäänsä työhön. Kukoistavat opettajat myös tiesivät omat vahvuutensa ja käyttivät niitä hyväkseen työssään. Heitä yhdisti taito nähdä hyvää pienissäkin asioissa ja olla kiitollinen niistä. Lisäksi opettajat olivat löytäneet itselleen toimivan tavan työn rajaamiseen. Opettajan työssä kukoistaminen vaatii myös aikaa. Uratarinoissa toistuikin syklimalli, jota kuvaan kukoistavan opettajuuden kehänä. Tutkimuksen lopussa pohdin, miten voitaisiin varmistaa, että jokaisella uraansa aloittavalla opettajalla olisi ainakin yksi kannustava ihmissuhde. Ratkaisuksi ehdotan kouluihin strukturoitua mentorointimallia. Olisi myös hedelmällistä tutkia, miten tällainen mentorointimalli opettajan työuran alussa vaikuttaisi opettajan työssä kukoistamiseen työuran myöhemmissä vaiheissa

Dimension reduction approaches for atmospheric remote sensing of greenhouse gases

Carbon dioxide (CO2) and methane (CH4) are two most significant anthropogenic greenhouse gases contributing to climate change and global warming. Indirect remote sensing measurements of atmospheric concentrations of these gases are crucial for monitoring man-made emissions and understanding their effects and related atmospheric processes. The reliability of these studies depends largely on robust uncertainty quantification of the measurements, which provides rigorous error estimates and confidence intervals for all results. The main goal of this work is to develop and implement rigorous, robust and computationally efficient means of uncertainty quantification for atmospheric remote sensing of greenhouse gases. We consider both CO2 measurements by NASA’s Orbiting Carbon Observatory 2 (OCO-2) and CH4 measurements by Sodankylä Arctic Space Center’s Fourier Transform Spectrometer (FTS), the latter being studied from the perspectives of both individual measurements, and the entire time series from 2009-2018. Our approach leverages recent mathematical results on dimension reduction to produce novel algorithms that are a step towards thorough and efficient operational uncertainty quantification in the field of atmospheric remote sensing. Mathematically, the process of inferring gas concentrations from indirect measurements is an ill-posed inverse problem, meaning that a well-defined solution doesn't exist without proper regularization. Bayesian approach utilizes probability theory to provide a regularized solution to the inverse problem as a posterior probability distribution. The posterior distribution is conventionally approximated using a Gaussian distribution, and results are reported as the mean of the distribution as a point estimate, and the corresponding variance as a measure of uncertainty. In reality, due to non-linear physics models used in the computations, the posterior is not well approximated by a Gaussian distribution, and ignoring its actual shape can lead to unpredictable errors and inaccuracies in the retrieval. Markov chain Monte Carlo (MCMC) methods offer a robust way to explore the actual properties of posterior distributions, but they tend to be computationally infeasible as the dimension of the state vector increases. In this work, the low intrinsic information content of remote sensing measurements is exploited to implement the Likelihood-Informed Subspace (LIS) dimension reduction method, which increases the computational efficiency of MCMC. Novel algorithms using LIS are implemented to abovementioned atmospheric CH4 profile and column-averaged CO2 concentration inverse problems.Hiilidioksidi (CO2) ja metaani (CH4) ovat merkittävimmät ihmisperäiset kasvihuonekaasut, joilla molemmilla on huomattava vaikutus ilmastonmuutokseen ja ilmakehän lämpenemiseen. Näiden kaasujen pitoisuuksien epäsuorat kaukokartoitusmittaukset ovat oleellinen osa ihmisperäisten päästöjen kehityksen seurannassa. Näitä mittauksia tarvitaan myös arvioitaessa kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmakehän prosesseihin. Edellämainitun tutkimuksen luotettavuus perustuu suurilta osin mittausten epävarmuuden arvioinnin paikkansapitävyyteen, minkä takaamiseksi käytetään korkeatasoista epävarmuusanalyysiä. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä sovellettuna kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Kehitetyt menetelmät perustuvat matemaattisesti käänteisongelmien teoriaan ja todennäköisyysteorian sovelluksiin. Käytämme erityisesti informaatioteoreettisia työkaluja pienentääksemme käänteisongelman ulottuvuutta. Tämä johtaa laskennalliseen ongelmaan, joka on huomattavasti nopeampi ratkaista. Työn sovelluskohteita ovat Nasan Orbiting Carbon Observatory 2 -satelliitin hiilidioksidipitoisuusmittaukset sekä Sodankylän Arktisessa Avaruuskeskuksessa sijaitsevan spektrometrin mittaamat metaanipitoisuudet. Jälkimmäisessä keskitymme sekä yksittäisiin mittauksiin että koko aikasarjan tutkimiseen ajalta 2009–2018. Kehitetyt menetelmät toimivat erittäin hyvin käsitellyissä sovelluksissa luoden pohjaa uusille operatiivisille epävarmuusanalyysialgoritmeille

Kuluttaja joukkorahoituskampanjoiden tukijana - käytäntöteoreettinen analyysi

Internetin kasvava yhteisöllisyys on lisännyt yksityisten kuluttajien käytössä olevia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä erilaisten tavoitteiden eteen. Verkon kautta järjestettävien rahoituskierrosten avulla taiteilijat, muusikot ja muut luovat toimijat pystyvät tavoittamaan teoriassa rajattomasti toiminnastaan kiinnostunutta yleisöä ja hankkimaan heiltä rahoitusta suunnitelmiensa toteuttamiseen. Joukkorahoitus on noussut toimivaksi rahoituksen hakemisen kanavaksi 2010-luvulla ja sen yhteiskunnallinen merkitys uusien yritysten ja sitä kautta työllisyyden kannalta on kasvussa. Tässä tutkimuksessa lähestytään joukkorahoitusta kuluttajan eli joukkorahoitusprojektin tukijan näkökulmasta ja sen tavoitteena on kuvata joukkorahoitukseen osallistuvien kuluttajien toteuttamia kulutuskäytäntöjä. Tutkimuksen laajassa teoriaosuudessa käsitellään erilaisia markkinointiteoreettisia näkökulmia, joilla joukkorahoitusilmiötä voidaan lähestyä. Lisäksi esitellään tutkimustulosten tulkinnassa käytetty käytäntöteoria. Tutkimuksen aineisto on luotu haastattelemalla suomalaisen joukkorahoituspalvelun kautta joukkorahoitusprojekteja rahoittaneita kuluttajia. Haastatteluiden kautta on luotu käsitys siitä, minkälaisin tavoin he ovat tekemisissä projektien kanssa ja minkälaisia merkityksiä näihin suhteisiin sisältyy. Muodostamalla käsityksiä kuluttajien ja projektien välillä vallitsevista suhteista sekä tavoista kuluttaa projekteja on luotu tulkinta siitä, millaisista sosiaalisesti rakentuneista tavanomaisista toimintatavoista ja rutiineista joukkorahoittaminen koostuu. Näitä erilaisten menettelytapojen, tunnepitoisten sitoumuksien ja vakiintuneiden ymmärryksien yhdistelmiä tunnistamalla on löydetty vastauksia siihen, minkälaiset asiat puhuttelevat joukkorahoitusprojektien tukijoita ja minkälaisia merkityksiä koko ilmiöön sitoutuu kuluttajien kannalta. Joukkorahoituksen yhteydessä toteutettavien kulutuskäytäntöjen lisäksi tutkimuksen tuloksena on kuvattu joukkorahoitusprojektien tukijoiden osallistumissykli, joka on kronologinen kuvaus siitä, millä tavoin tukijat ovat tekemisissä tukemiensa projektien kanssa. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että joukkorahoituksen kautta kuluttajat eivät ensisijaisesti hanki kulutustuotteita. Projekteihin osallistuminen on tukijoille usein sen edustamaan tarinaan osallistumista. Tukemalla joukkorahoitusprojektia kuluttaja pyrkiikin usein edistämään jotakin kehityskohdetta, kurottamaan takaisin nostalgisiin tunnelmiin tai olemaan mukana jossakin täysin erilaisessa ja uutta näkökulmaa omaavassa toiminnassa

MUOTOILUAJATTELU JA KOMPLEKSISUUS : teoreettis-käsitteellinen tutkimus muotoiluajattelun strategisista ja päätöksentekometodologisista mahdollisuuksista

Muotoilun menetelmätutkimuksen alaan lukeutuvan väitöskirjan aiheena ovat muotoiluajattelun strategiset ja päätöksentekometodologiset mahdollisuudet kompleksisuuden luonnehtimassa tilanteessa. Tutkimuksen tavoitteena on eksplikoinnin avulla tapahtuva käsitteiden selkiyttäminen, ymmärryksen lisääminen ja uuden tiedon tuottaminen sekä teorian laajentaminen pohtimalla, mitä mahdollisuuksia muotoiluajatteluun kompleksisuusajattelun ja stratgisen ajattelun näkökulmista sisältyy. Tutkimuksen tuloksena on muotoiluajattelun ja kompleksisuuden luonnehtiman päätöksentekotilanteen rationaalisista rekonstruktioista sekä niihin liittyvästä argumentaatiosta muodostuva kompositio. Kompleksisuuden luonnehtimielle päätöksentekotilanteille tyypillinen piirre on epävarmuus, joka voi koskea niin päätöksenteon kohdetta, menetelmää, tavoiteltua päämäärää kuin lopputuloksen arvioinnin kriteereitä. Epävarmuuden taustalla ovat kompleksisten tilanteiden tyypilliset elementit, kuten ennakoimattomuus, epävakaus, yllätyksellisyys, monitulkintaisuus tai tulkinnanvaraisuus, epätietoisuus, kokonaisuuden vaikean hahmotettavuus, nopea muutos, konfliktit ja intressiristiriidat. Kompleksisuus on haaste tekniseen rationaalisuuteen perustuville menetelmille, koska loogis-analyyttisten menetelmien menestyksekäs soveltaminen edellyttää kompleksisuuteen verrattuna päinvastaisia ominaisuuksia; ennakoitavuutta, vakautta, yhteisymmärrystä päämääristä tai ratkaistavista ongelmista ja lopputuloksen arvioinnissa käytettävistä kriteereistä. Kompleksisuus ei ole päätöksenteon kannalta vain negatiivinen ilmiö, sillä kompleksisuus voi toimia lähtökohtana uusien ratkaisujen ja toimintatapojen luomiselle. Muotoilun menetelmätutkimuksessa on pitkään tutkittu kompleksisten tilanteiden läpi navigoimisessa tarvittavia prosessistrategioita. Väitöskirjan keskiössä ovat erityisesti konstruktivistis-reflektiivisen paradigman perustuvat menetelmät, joissa korostuvat tilanteessa tapahtuva oppiminen, metakognitiiviset taidot ja muotoiluprosessin hermeneuttinen tai iteratiivinen eteneminen. Muotoiluajattelua taitavan ajatteluna ja metodologisena viitekehyksenä tarkastelevan teoreettis-käsitteellisen tutkimuksen antina on, että se voi avata uuden lähestymistavan kompleksisuuteen, auttaa tunnistamaan kompleksisissa tilanteissa tarvittavia kognitiivisia taitoja sekä tarjota artikuloituja käsitteitä, periaatteita ja menetelmiä