MITTAUSRADAN RAKENTAMINEN JA SEN HYÖDYNTÄMINEN

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on olla tukena Seinäjoen ammattikorkeakoulun mittaustekniikan ja rakennusmittaukset-kurssin opetuksessa. Allekirjoittanut on toiminut tuntiopettajana sekä Vaasan että Seinäjoen ammattikorkeakouluissa vuo-desta 2012 alkaen. Opetus on pitänyt sisällään kaavoitustekniikan perusteet ja mit-taustekniikka ja rakennusmittaus-kursseja yhteensä yli 800 tuntia. Opetuksissa on monesti kaivattu käytännönläheisiä harjoituksia, joissa voitaisiin soveltaa kurssilla opittuja tietoja ja taitoja. Tässä opinnäytetyössä on pyritty suunnittelemaan ja to-teuttamaan käytännön työssä tehtäviä mittaustöitä. Perusajatus on ollut laatia teh-tävänanto lähtötietoineen joiden avulla opiskelija tai oppilaista muodostettu työpa-ri tai työryhmä pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan heille annettua tehtävää. Insinöörityö kattaa mittaustekniikan luennot ja lopuksi käytännön mittauksien har-joitteluun rakennetun mittausradan suunnittelun, rakentamisen ja mittauksien do-kumentoinnin. Lisäksi siinä havainnollistettaisiin, minkälaisia ja millä tavalla ra-dalla voidaan teetättää oppilailla rakennustyömailla tarvittavien mittauksien simu-lointi lähes aidoissa oloissa. Mittausradalla voidaan tehdä korkeuden siirto, jono-vaaitus, talon merkkaaminen maastoon takymetrillä, rakennuksen merkkaaminen maastoon suorakulmaisella mittausmenetelmällä kulmaprisman, mittanauhan ja mittakeppien avulla, tasolaserin käyttöönotto ja korkeuksien siirto sen avulla. Lo-puksi on osio siitä millainen mittausraportti tehdyistä harjoitteista laaditaan.The main purpose of this thesis is to serve as a guideline for the measuring tech-nology -course at Seinäjoki University of Applied Sciences. Experience and knowledge to write this thesis comes from working as a teacher for measuring, building measuring and building planning technologies for over 800 hours at Vaa-sa and Seinäjoki Universities of Applied Sciences starting from year 2012. The objective this thesis is to plan and execute practical exercises to support the theoretical side of the measuring courses. The main idea is to create an exercise with initial data with which a student or student team gets to plan and execute the given assignment. This thesis elaborates lectures of the measuring technology courses, as well as planning and building of the track meant for executing practical exercises for stu-dents, and documentations about measuring itself. In addition, there are visualiza-tions of how and what kind of measuring exercises students can perform on the track, in near a life-like construction site environment

Brändin merkitys käytetyssä tuotteessa : haastattelututkimus kuluttajan brändiorientoitumisesta vertaiskaupassa

Tutkielmassa käsitellään brändituotteiden merkitystä kuluttajalle vertaiskaupassa kestävän kehityksen kautta sekä tarkastellaan kulutuksen ja suunnittelun ekologisia ja eettisiä ongelmia sekä ilmiöitä. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten brändi merkityksellistyy käytetyssä tuotteessa, ja millaisia ekologisia vaikutuksia brändillä on tuotteen elinkaaressa. Haluan muotoilijana olla osana luomassa kestävää kehitystä ja edesauttaa tuotteiden kierrätystä ja siksi minusta on kiintoisaa tarkastella käytetyn tuotteen ja kuluttajan suhdetta. Tämä antaa suunnittelijalle arvokasta tietoa loppukäyttäjien asenteista tuotetta kohtaan sekä heidän käyttäytymisestä käytetyn tuotteen markkinoilla. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu brändin, vertaiskaupan sekä kestävän kehityksen teemoista. Aiheeseen liittyvä kirjallisuus toimii pohjana empiiriselle aineistolle, joka koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa pyritään ymmärtämään kohteen laatua, ominaisuuksia sekä merkityksiä kokonaisvaltaisesti laadullisen tutkimuksen menetelmien avulla. Haastatteluiden informantteina ovat henkilöt, jolla on kokemusta käytetyn merkkituotteen ostamisesta tai myymisestä. Aineistolähtöisessä analyysissa olen ryhmitellyt aineiston sisällön kategorioihin, joiden kautta pyrin kytkemään tulokset laajempaan kontekstiin sekä aihetta koskevaan tutkimusaineistoon. Tuloksista voidaan todeta, että vertaiskaupassa asioidessaan haastateltavat ovat hintatietoisia, tarkkoja sekä käytännöllisiä kuluttajia. He etsivät hyviä löytöjä ja tekevät toisinaan heräteostoksia. He arvostavat tuotteissa laatua, kestävyyttä, kotimaisuutta sekä eettisyyttä. He haluavat ostotilanteessa helppoutta ja sitä tuovat internetin kirpputorit sekä erilaiset hakutoiminnot. Hyvän brändin omaava tuote on haluttu myös käytettynä ja siitä voi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan hyvä brändi pidentää tuotteen elinkaarta

Maataloudesta luopuminen identiteetti- ja attribuutionäkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkasteltiin maataloudesta luopumista elämänkokemuksena. Aiheen tarkastelussa sovellettiin identiteettiteoriaa ja attribuutiolähestymistapaa sekä tutkimuksia viljelijäväestön kulttuurisesta elämäntavasta ja hyvinvoinnista maatalouden murroksessa. Postikyselyyn vastasi hyväksyttävästi 362 maataloudesta vuosien 1995-2005 välisenä aikana luopunutta, vuonna 1950 ja sen jälkeen syntynyttä suomalaista miestä ja naista. Päämenetelminä olivat faktorianalyysi sekä logistinen ja lineaarinen regressioanalyysi. Tutkielman keskeinen käsite oli talonpoikainen identiteetti. Sillä tarkoitettiin identifioitumista maanviljelijän työhön perinteisesti liittyvään kulttuuriin. Toinen keskeinen käsite oli luopumisen syyattribuutio, joka määriteltiin subjektiiviseksi selitykseksi luopumisen syystä. Luopumisen syyattribuutioiksi nousivat tutkielmassa poliittis-taloudellinen uhka, perheongelmat, toisaalle suuntautuminen sekä fyysiset ja psyykkiset rajoitteet. Luopuneiden viljelijöiden talonpoikaiseen kulttuuriin identifioitumisen vahvuus heidän vielä viljellessään oli oletuksen mukaisesti positiivisessa yhteydessä luopumisen henkiseen raskauteen. Katkeruuden kokemiseen talonpoikainen identiteetti ei ollut yhteydessä. Luopumisen syyattribuutiot vaikuttivat eri tavoin luopumisen kokemiseen. Luopumisen syyn attribuointi sisäiseen ja kontrolloituun toisaalle suuntautumiseen helpotti luopumista ja vähensi todennäköisyyttä kokea katkeruutta. Syyn attribuointi ulkoiseen ja kontrolloimattomaan poliittis-taloudelliseen uhkaan tai perheongelmiin lisäsi puolestaan riskiä kokea luopuminen raskaaksi ja tuntea katkeruutta. Naiset attribuoivat luopumisen syiksi miehiä vahvemmin perheongelmat sekä fyysiset ja psyykkiset rajoitteet. Sukupuolittaisten analyysien perusteella voidaan lisäksi suuntaa antavasti todeta, että maataloudesta luopumisen syyattribuutioiden yhteydet luopumisen raskauteen ja luopumisesta koettuihin katkeruuden tuntemuksiin näyttivät eroavan naisilla ja miehillä. Luopumisen raskaus ja katkeruus luopumisesta liittyivät naisilla vahvemmin perheeseen ja miehillä maatilan toimintaan. Talonpoikaisen identiteetin vahvuus ei ollut yhteydessä luopuneiden viljelijöiden nykyiseen henkiseen hyvinvointiin. Syyattribuutioista ainoastaan poliittis-taloudellisella uhalla oli miesten osalta tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys henkiseen hyvinvointiin. Luopuneiden viljelijöiden nykyistä henkistä hyvinvointia selitti tutkituista muuttujista selvästi parhaiten tyytyväisyys nykyiseen ammatilliseen asemaan. Luopuminen voi tutkimuksen perusteella olla henkisesti raskas ja katkeroittavakin elämänmuutos. Siitä voi kuitenkin selvitä hyvin, etenkin jos uusi ammatillinen asema koetaan tyydyttäväksi. Keskeisimpiä lähteitä olivat viljelijäväestön kulttuurin osalta mm. Silvasti, T. (2001) ja Sireni, M. (2002); identiteetin uhan osalta mm. Thoits, P. A. (1991) ja Breakwell, G. M. (1986) sekä attribuutiolähestymistavan osalta Halpin, D. & Guilfoyle, A. (2004)

Thrillerin auditiiviset kvaliteetit : sisältää taiteellisen osion

Tutkin pro gradu -työssäni populaarimusiikin genreen sijoittuvan musiikkikappaleen äänellisiä ominaispiirteitä. Aineistona on yhdysvaltalaisen Michael Jacksonin esittämä Thriller. Tutkimuskysymykseni on: miten Thrillerin auditiivinen ilme on toteutettu? Tutkimus suoritetaan perinteisen musiikkianalyysin sijaan kehittelemäni auditiivisen havainnoivan lähiluvun tutkimusmetodilla. Tutkielmaa ohjaa akustiikan ja psykoakustiikan tieteenalat. Kuvailen äänen ilmenemistä musiikin oman terminologian, sekä Hifimaailma-lehden esittämien kuuntelutermien avulla. Tyypittelin aineistosta saadut tulokset kahteen pääluokkaan: äänen fysikaalisiin ja rytmisiin ominaispiirteisiin. Tyypittelyn perusteena oli äänen ilmeneminen sekä yleisellä että kokonaisuuteen sidonnaisella rytmisellä tasolla. Äänen fysikaalisista ominaispiirteistä keskityin dynamiikkaan, äänikuvaan ja sointitasapainoon. Äänen rytmisessä toteutuksessa keskityin pulssiin, rytmikuvion tyyliin, sekä elementtien kontrasteihin. Käsittelen näiden tulosten merkitystä musiikkimaailman tuoreiden standardien valossa ja pohdin Spotifyn roolia osana nuorison identiteettien rakentumista. Toteutin tutkielmaa varten taiteellisena sovelluksena musiikkikappaleen, jossa Thrillerin auditiiviset kvaliteetit on implementoitu Spotify-core genreen. Valmista äänitettä havainnoimalla pääsin käsiksi teoksen äänelliseen toteutukseen, joka ei olisi ollut mahdollista perinteisen musiikkianalyysin keinoin. Emuloinnin kautta pystyin esittämään nämä auditiiviset kvaliteetit osana sovellusta ja pääsin siten lähemmäksi alkuperäisen teoksen toteutusta. Tutkimuksen tavoitteena on uuden näkökulman tarjoaminen osaksi nykyaikaista musiikintutkimusta

Control of VEGF-A transcriptional programs by pausing and genomic compartmentalization.

Vascular endothelial growth factor A (VEGF-A) is a master regulator of angiogenesis, vascular development and function. In this study we investigated the transcriptional regulation of VEGF-A-responsive genes in primary human aortic endothelial cells (HAECs) and human umbilical vein endothelial cells (HUVECs) using genome-wide global run-on sequencing (GRO-Seq). We demonstrate that half of VEGF-A-regulated gene promoters are characterized by a transcriptionally competent paused RNA polymerase II (Pol II). We show that transition into productive elongation is a major mechanism of gene activation of virtually all VEGF-regulated genes, whereas only ∼40% of the genes are induced at the level of initiation. In addition, we report a comprehensive chromatin interaction map generated in HUVECs using tethered conformation capture (TCC) and characterize chromatin interactions in relation to transcriptional activity. We demonstrate that sites of active transcription are more likely to engage in chromatin looping and cell type-specific transcriptional activity reflects the boundaries of chromatin interactions. Furthermore, we identify large chromatin compartments with a tendency to be coordinately transcribed upon VEGF-A stimulation. We provide evidence that these compartments are enriched for clusters of regulatory regions such as super-enhancers and for disease-associated single nucleotide polymorphisms (SNPs). Collectively, these findings provide new insights into mechanisms behind VEGF-A-regulated transcriptional programs in endothelial cells

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2009 : Health behaviour and health among the Finnish adult population, Spring 2009

Liite: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen julkaisuluettelo 1979-2009 (s. 197-211