Behavioural and physiological responses to predators of captive-bred Arctic charr : significance of genetics, learning and ontogeny

Predation forms one of the main selective forces in nature and in a vast number of prey species the behavioural responses form the main way to avoid predation. World wide numerous captive breeding programs are used to produce fish and other animal species for conservational reintroductions. However, rearing animals in the absence of predators in captivity has been shown to weaken their predator avoidance skills and lead to behavioural divergence between wild and captive-bred populations. In my thesis I studied the effects of predator odour exposures on antipredator behavioural and physiological responses of captive reared Saimaa Arctic charr. This charr population is the most endangered fish population in Finland and a sample of the remaining population has been taken to captive breeding and used for an extensive reintroduction program. Lowered responsiveness to predators is probably one of the major reasons for the poor survival probability of the charr after release into the wild. The main aims of my thesis were to explore the reasons for behavioural phenotypic variation in this charr population and whether naïve charr young could be trained to recognise their natural predators. The predator species in my thesis were burbot (Lota lota) and pikeperch (Sander lucioperca). In my thesis I showed that the captive-bred charr responded to chemical cues from burbot and pikeperch, but the magnitude of responses was linked to the predator species. The burbot odour increased the spatial odour avoidance of the charr young. On the other hand, in the pikeperch treatment charr reduced their relative swimming activity and tended to show more freezing behaviour relative to the burbot treatment. It seems evident that these different responses are related to the different hunting tactics of predator species. Furthermore, I detected wide between-family differences in antipredator responsiveness (i.e. inherited variation in antipredator behaviours) in this captive stock. Detected differences were greater in the response towards burbot than towards pikeperch. These results, in addition to predator-specific antipredator responses, suggest that there is a clear inherited component in antipredator responsiveness in Saimaa charr population and that the detected inherited differences could explain a part of the behavioural phenotypic variation in this population. In my thesis I also found out that both social learning and direct exposure to live predators enhance the antipredator responsiveness of charr young. In addition, I obtained indications that predator odour exposures (i.e. life-skills training) in alevin and fry stages can fine-tune the innate antipredator responsiveness of charr. Thus, all these methods have the potential to enhance the innate antipredator responsiveness of naïve charr young, possibly also improving the post-release survival of these trained individuals in the wild. However, the next logical phase would be to carry out large scale survival studies in the wild to test this hypothesis. Finally, the results of my thesis emphasize that possible long-term life-skills training methods should take into account not only the behavioural but also the physiological effects of training.Petojen aiheuttama saalistus on yksi suurimmista kalanpoikasten kuolleisuuden syistä istutusten jälkeen. Tutkimusten mukaan muutaman ensimmäisen viikon aikana istutuksesta jopa valtaosa istukkaista voi joutua petojen saaliiksi, sillä ne eivät osaa välttää luonnossa esiintyviä petokaloja. Syyt heikentyneeseen pedonvälttämiseen istutettavilla laitoskaloilla voivat olla geneettisiä tai kasvatusympäristöstä johtuvia, mutta niitä ei tunneta kovinkaan tarkkaan. Väitöskirjassani selvitin geneettisten tekijöiden (ts. kalojen perhetaustan) ja kasvunopeuden vaikutusta Saimaan nieriän (Salvelinus alpinus) pedonvälttämiskäyttäytymiseen. Lisäksi selvitin voidaanko nieriän poikasten synnynnäistä pedonvälttämiskykyä voimistaa altistamalla niitä petokalojen hajulle. Saimaan nieriäkanta on Suomen uhanalaisin kalapopulaatio ja on jo useiden vuosien ajan ollut miltei täysin kalanviljelyn varassa. Nieriäkannan suojelemiseksi tarvitaan uusia ja tehokkaampia menetelmiä, joita pedonvälttämiskäyttäytymistutkimus voi tarjota. Petokaloina väitöskirjatyössäni käytin madetta (Lota lota) ja kuhaa (Sander lucioperca). Väitöskirjani tulokset osoittivat, että geneettisellä taustalla on suuri merkitys nieriän poikasten pedonvälttämiskäyttäytymisessä. Sen sijaan kalojen kasvunopeudella en havainnut olevan vaikutusta käyttäytymiseen Toisin sanoen geneettiset tekijät selittävät suuria yksilöiden välisiä eroja pedonvälttämiskäyttäytymisessä. Geneettisten tekijöiden suuri merkitys näkyi myös nieriän poikasten erilaisissa reaktioissa eri petokalojen hajuun. Kuhan hajuun nieriän poikaset reagoivat liikkumisaktiivisuuttaan vähentämällä ja pohjaan paikalleen jähmettymisellä. Sen sijaan mateen hajun havaitessaan poikaset välttivät hajua ja pyrkivät pois hajun vaikutusalueelta. Tulokset ovat varsin loogisia, kun niitä peilataan näiden petokalojen saalistustaktiikoihin. Kuha on aktiivisesti liikkuva pelaginen peto, kun taas made on pohjalla ja paikoillaan viihtyvä petokala. Väitöskirjassani osoitin, että nieriän poikasten synnynnäistä pedonvälttämiskäyttäytymistä voidaan kuitenkin voimistaa mm. sosiaalisen oppimisen avulla. Nieriäparvessa petojen suhteen naivit laitoskalat oppivat kokeneilta lajitovereiltaan petojen hajun tunnistamisen ja välttämisen. Toisessa kokeessani sain viitteitä siitä, että pedonvälttämisen oppiminen olisi kaikkein tehokkainta nieriän poikasten ruskuaispussivaiheessa ja sen jälkeisessä poikasvaiheessa. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan selvitettäessä mahdollisia kalan yksilönkehityksen herkkiä vaiheita pedonvälttämisen oppimisessa. Käyttäytymisen mittaamisen yhteydessä kalojen fysiologisia vasteita olisi myös erittäin tärkeä selvittää, sillä väitöskirjassani osoitin, että petojen vaikutukset kalojen fysiologisiin vasteisiin voivat olla varsin merkittävät. Yhdistämällä kalojen käyttäytymisen ja fysiologisten vasteiden (mm. hengitystiheys) tarkkailu saataisiin entistä yksityiskohtaisempaa tietoa poikasten petojen tunnistamiskyvystä. Väitöskirjani tarjoaa monipuolista tietoa nieriän synnynnäisestä pedonvälttämiskäyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi väitöskirjatyöni tulokset auttavat kehitettäessä menetelmiä istutettavien kalanpoikasten pedonvälttämiskäyttäytymisen voimistamiseen ja niiden selviytymisen parantamiseen

Learnability makes things click : a grounded theory approach to the software product evaluation

The aim of this doctoral dissertation is to investigate the phenomenon of learnability more deeply in order to better understand the learnability process. Grounded theory was used to determine the ground concepts based on fifteen users’ (N=15) actions (N=1836) in the WebCT Campus Edition’s virtual environment. Based on this study, the phenomenon of learnability and the learnability process is understood in greater detail and defined from the human centric of view, where the human being is the key actor. This doctoral dissertation answers the following research problem: 1. How learnable is the WebCT Campus Edition’s virtual environment? 2. How can the phenomenon of learnability be defined in a new way? The WebCT Campus Edition virtual environment’s learnability was measured with performance time and directions of action. In addition, the traditional learnability metrics of performance time and direction of users’ actions was used to verify the theoretical model of learnability and its nonlinearity. The result of this study showed that the variety of the WebCT Campus Edition’s learnability was higher between the individual users than it was between the different tasks. Therefore, the variety of task difficulty, i.e. the complexity or easiness of the different part of the user interface, have less influence on learnability in the WebCT Campus Edition than do the individual users’characteristics. Thus, the research results confirm the results found in earlier studies, where two important issues for usability evaluation and therefore evaluation on learnability, are the tasks and users individual characteristics. The theoretical model of learnability with following phases of information search, data collection, knowledge management, knowledge form, knowledge build and the result of action were determined from data. The theoretical model of learnability and its main patterns of a) data collection-information search, b)knowledge build-knowledge form and c) information searchknowledge management proves that learnability is a non-linear process. Therefore, the phenomenon of learnability cannot purely be defined by the separate properties of learnability, i.e. the properties of a user interface and a progressively enhanced linear process illustrated with learning curves. The theoretical model of learnability is one of the rare models of learnability that is based on empirical data. The use of grounded theory methodology means that the phenomenon of learnability is studied through tacit knowledge, i.e. through users’ real actions and though explicit knowledge, the users cognitive processes during interaction i.e. the phenomenon of learnability is approached from the holistic point of view, where the phenomenon of learnability is seen as one holistic process. Thus triangulation, where the phenomenon is interpreted through several split case studies are therefore unnecessary in this research setting. In conclusion, too many studies are still conducted in a laboratory situation using traditional methodological paradigms. More learnability studies with new methodological approaches in the natural environments are needed were the human, learning and non-linear process of learnability are in focus. It is important to understand more deeply the process of learnability and investigate more in greater detail the key elements that enhance learnability and on the other hand, cause learnability problems for users. Finally, based on the theoretical models of learnability, we can develop tools for the commercial user interface world in order to measure and test the learnability process more precisely and better understand how skills are actually learnt and how “to click” learnability

Chapter Cognitive Stages in Rational Thinking - toward Human Technology

The main idea behind this research paper is that modern information and communication technology could be better made to serve human beings, if we could specify more precisely the process of human thought and action. The cognitive stages of rational thinking has been studied from the user interface and product point of view but there does not seem to be any generally accepted model for the dynamics involved in cognitive stages in literature. In addition, a few studies have investigated the cognitive stages in rational thinking process from human centric point of view, i.e. how the skills are actually learned

Why caring counts : Public value creation in smart specialisation through partnerships for regional innovation (PRI)

Smart specialisation is an instrument of the European Cohesion Policy and a key political principle to advance European competitiveness, innovation and welfare. Whereas smart specialisation is previously recognised for its focus on creating economic value through regional specialisation and new innovations, some recent arguments show that sustainable and social aspects are now defining the new smart specialisation strategy (McCann & Soete 2020; Pontikakis et al. 2022). In this paper, we examine the concept of public value to determine what a broader sustainable focus could mean for the next generation of smart specialisation strategies and how regions may use their entrepreneurial discovery processes (EDP) in a new way to combine vertical specialisation with more horizontal, sustainable and particularly social sustainability goals. Our inspection of public value via Moore’s strategic triangle and the smart specialisation literature indicate that the entrepreneurial discovery process can be viewed as a platform for conveying public value, which may also help in understanding how the entrepreneurial discovery process may become an open discovery process (ODP) in partnerships for regional innovation (PRO) implementation.© 2023 Riikka Kangas, Antti Mäenpää, Mika-Petri Laakkonen. Published by Politecnico di Torino in European Journal of Spatial Development. This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEN TUTKIMUSSEURAN TUTKIMUSPäIVäT 2015 - ANNUAL SYMPOSIUM OF THE FINNISH MATHEMATICS AND SCIENCE EDUCATION RESEARCH ASSOCIATION 2015

Kemian oppiaineen ongelmana suomalaisissa yliopistoissa on ollut pääainettavaihtavien määrän suuruus. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisesti kemianopiskeluun liittyvällä lomakkeella kemian opiskelijoiden lähestymistapoja oppimiseenja niiden yhteyttä halukkuuteen vaihtaa pääainetta. Tutkimuksen tuloksena oli, ettäpääaineen vaihtoa haluavilla on pinnallisempi lähestymistapa oppimiseen kuin niillä,jotka jatkavat opintojaan kemia pääaineenaan. Siirryttäessä perusopinnoistaaineopintoihin vaihtohalukkaiden määrä laskee huomattavasti ja käytännöllinensyväoppimisen lähestymistapa lisääntyy. Vaihtohalukkuutta voitaisiin mahdollisestivähentää kehittämällä opiskelijoiden syväoppimisen lähestymistapaa.</p

Methylation status of VTRNA2-1/nc886 is stable across populations, monozygotic twin pairs and in majority of tissues

Aims & methods: The aim of this study was to characterize the methylation level of a polymorphically imprinted gene, VTRNA2-1/nc886, in human populations and somatic tissues.48 datasets, consisting of more than 30 tissues and >30,000 individuals, were used. Results: nc886 methylation status is associated with twin status and ethnic background, but the variation between populations is limited. Monozygotic twin pairs present concordant methylation, whereas similar to 30% of dizygotic twin pairs present discordant methylation in the nc886 locus. The methylation levels of nc886 are uniform across somatic tissues, except in cerebellum and skeletal muscle. Conclusion: The nc886 imprint may be established in the oocyte, and, after implantation, the methylation status is stable, excluding a few specific tissues. Tweetable abstract Methylation status of a polymorphically imprinted gene, VTRNA2-1/nc886, is stable in human populations (48 cohorts, n > 30,000) and in somatic tissues, except in cerebellum and skeletal muscle. Twin data suggest it may already be established in the oocyte.Peer reviewe

Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset luontoon ja luonnonvaratalouteen : Synteesiraportti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat kaikkia luonnonvarataloutemme sektoreita. Suomen ilmasto on lämmennyt merkittävästi tunnetun mittaushistorian aikana. Lämpenemisellä on merkittäviä vaikutuksia luontoon ja siitä riippuvaan talouteen. Merkittäviä tapahtuneita muutoksia ovat mm. kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi, kasvukauden pidentyminen, vuosittaisen lämpösummakertymän kasvaminen sekä jää- ja lumipeitteisen ja routaisen ajan lyhentyminen. Lämpenemisen lisäksi ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuus- ja sadejaksoja. Kuivuus vaikuttaa negatiivisesti mm. puiden kasvuun, lisää niiden alttiutta hyönteistuhoille ja sienitaudeille sekä kasvattaa metsäpalojen riskiä. Samalla se heikentää satotasoja pelloilla merkittävästi ja lisää kastelupainetta mm. vihannestuotannossa. Metsissä kuivuuden lisäksi vaikuttaa mm. roudattoman ja lumettoman ajan lisääntyminen. Puunkorjuu roudattomaan aikaan ei onnistu märillä kohteilla. Lumeton aika lisää metsäkoneiden aiheuttamia korjuuvaurioita, jotka toimivat tartunta-alustoina sienitaudeille. Roudattomassa maassa puut myös kaatuvat helpommin talven aikana. Lämpötilojen kohoaminen kasvattaa tuhohyönteiskantoja ja vie tuhoriskiä aiempaa pohjoisemmaksi. Puutavaran varastointi vaatii enemmän aktiivisuutta ja tarkkuutta, sillä puutavarapinot toimivat kesäaikaan tuhohyönteisten lisääntymisalustoina. Kuivuus kasvattaa tautipainetta myös taimitarhoilla sekä lisää tarvetta kastelulle. Maltillinen lämpeneminen ja pidentyvä kasvukausi kuitenkin lisäävät puuston kasvua ja edesauttavat jalojen lehtipuiden leviämistä pohjoisemmaksi. Vesistöissä lisääntyvät hellejaksot yhdistettynä rehevöitymisen aiheuttamaan hapen vähyyteen ovat riski luonnon kalakannoille ja kasvatettaville kaloille. Lisääntyvä sateisuus ja valunta aiheuttavat haitallisia vaikutuksia kutualueilla. Niitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota valuma-alueiden kunnostamiseen, joka parantaa ravinteiden ja humuksen pidätyskykyä. Jääpeitteisyyden muutokset aiheuttavat vaikeuksia perinteiselle jäältä tapahtuvalle talvikalastukselle. Entistä tarkempi kalastuskauden aikainen säätely voi tulla tarpeeseen hellejaksojen aikana. Kalankasvatuksen teknologiset ratkaisut voivat auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Peltoviljely on altis vallitseville säille, joiden haitoilta suojautuminen edellyttää monipuolisten sopeutumistoimien käyttöönottoa. Kylvöt ovat aikaistuneet parilla viikolla, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut korjuuaikoihin. Kasvukauden pidentyminen on mahdollistanut viljelykasvivalikoiman monipuolistamisen kuten myöhäisempien ja satoisampien lajikkeiden käyttöönoton. Ennusteet kasvukauden aikaisista sademäärän muutoksista vaihtelevat lisääntyvästä vähenevään sadantaan. Äärisäiden, erityisesti kuivuuden, haittoja voidaan kuitenkin vähentää ennakoivin ja pitkäjänteisyyttä edellyttävin viljelytoimin. Tällaisia toimia ovat muun muassa monipuolistuva ja alueellisesti laajeneva viljelykasvilajisto sekä maanpeite- ja välikasvien käyttö. Puutarhatuotannossa kasvien menestyminen Suomen talvessa paranee, sillä monivuotisten kasvien pakkasvaurioiden riski pienenee. Monivuotisten puutarhakasvien lajikkeiden menestymisvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi. Samalla Suomessa menestyvien lajikkeiden määrä lisääntyy. Tuhohyönteisten, rikkakasvien, vieraslajien ja kasvitautien määrät voivat kasvaa. Kuivuusjaksot voivat lisätä kastelun tarvetta mm. avomaan vihannestuotannossa. Riista- ja metsälajistoon vaikuttavat mm. lumen määrään ja lumisen ajan pituus, routa, sateisuus, talvien ankaruus, jäiden sulamisajankohta sekä veden laatu. Valkoiseen suojaväriin vaihtavat lajit kärsivät lumen puutteesta, koska se tekee niistä helppoja ja näkyviä saaliseläimiä. Norpat ja hylkeet kärsivät huonoista jääolosuhteista, sillä niille olisi optimaalisinta synnyttää poikasensa jäälle. Yleisesti lajien välinen kilpailu voi lisääntyä, sillä eteläiset lajit, tulokaslajit ja vieraslajit lisääntyvät ja leviävät pohjoisemmaksi. Tämä raportti tiivistää tutkitun tiedon pohjalta tunnettuja ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia luontoomme ja luonnonvaratalouteemme. Tavoite on avata ilmiöitä ja niiden vaikutuksia helposti ymmärrettävässä muodossa, samalla tarjoten runsaasti taustalla olevaa tutkimuskirjallisuutta. Asiasanat: ilmastonmuutos, sopeutuminen, metsät, riista, vesiviljely, kalakannat, kuivuus, maatalous, puutarhatuotanto, sään ääri-ilmiöt, valintajalostu

Water, Culture, and Society in Global Historical Perspective II

This conference is the second of two, linked international conferences focused on the provision, management, use, and cultural meanings of water and its relationship to patterns of human culture, politics, technology, and socio-economic organization across geographies and chronologies. The conference will focus on two distinct themes: "Cultures of Water" and "The Effluent Society." The first conference will took place in mid-May 2016 and focused on the intersecting topics of Water and Power" and "Controlling Water." Through these four themes our program spans a broad range of vital and interconnected topics posed by "water." The conferences, held at the Mershon Center at the Ohio State University, will be run as workshops with papers distributed in advance to ensure the most productive discussions. Papers will be published either in edited volumes or special issues of environmental history journals."Water" constitutes a multi-faceted topic of overwhelming historical and contemporary significance. Water defines every aspect of life: from the ecological to the cultural, religious, social, economic, and political. Without the molecule H20, life as we understand it would cease to exist. Water remains at the center of human activity: in irrigation and agriculture; waste and sanitation; drinking and disease; floods and droughts; religious beliefs and practices; fishing and aquaculture; travel and discovery; scientific study; water pollution and conservation; multi-purpose dam building; in the setting of boundaries and borders; politics and economic life; and wars and diplomacy. Water also plays an important symbolic role in works of literature, art, music, and architecture, and it serves as a source of human beauty and spiritual tranquility.Mershon Center for International StudiesOhio State University College of Arts and HumanitiesEast Asian Studies Center, The Ohio State UniversityCenter for Slavic and East European Studies, The Ohio State UniversityThe Institute for Korean Studies, The Ohio State UniversityHistory Department, The Ohio State UniversityEnvironmental Studies Network, The Ohio State UniversityThe Sustainable and Resilient Economy Discovery Theme at Ohio StateRussian, East European, and Eurasian History Seminar, The Ohio State UniversityA Northeast Asia Council Japanese Studies Grant (Association for Asian Studies)Academia Sinica (Taipei)Shanghai Jiao Tong Universit

Asuntosijoittaminen ja REIT- rahastot

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia REIT- rahastojen toimintaa Suomessa. Vertaamme sijoitusmuotoa suoraan asuntosijoittamiseen nähden asuntosijoittajan näkökulmasta. Tutki-muksen esimerkkiyrityksenä on Suomen ensimmäinen REIT- rahasto Orava Asuinkiinteistöra-hasto. Tutkimuksen keskeisimmät ongelmat ovat REIT- rahastojen toimintamalli Suomessa, REIT- rahaston eroavaisuus suoraan asuntosijoittamiseen nähden ja REIT- rahaston erot sekä muihin Suomessa oleviin asuntorahastoihin että muihin rahastotyyppeihin nähden (korko-, osake- ja yhdistelmärahastot). Työn tutkimusosiossa haastattelimme tarkoin valittua kohderyhmää, joka koostui sijoittami-seen perehtyneistä ja koulutetuista henkilöistä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähkö-postihaastattelua. Sähköpostihaastatteluiden lisäksi haastattelimme Orava Asuinkiinteistöra-haston edustajaa yhtiön tiloissa Helsingissä. Kohderyhmältä kysyimme heidän näkemyksiään REIT- rahastojen toiminnasta, uhkatekijöistä, mahdollisuuksista ja eroista suoraan asuntosi-joittamiseen ja muihin rahastotyyppeihin nähden. Vastausten analysointimenetelminä käytet-tiin sisällönanalyysia ja kvantifiointia. Tutkimusaineisto käsitti yhteensä kuusi haastattelua, joista yksi oli Orava Asuinkiinteistöra-haston edustajan kanssa. Tutkimuksen oleellisimmat tulokset liittyivät sijoitusmuotojen hin-taan, sijoitusaikaan, hajautukseen ja vaivattomuuteen. Kohderyhmä näki REIT- rahastot to-della edullisina asuntomarkkinasijoitusmuotoina suoraan asuntosijoittamiseen nähden. Sijoi-tusaika ja vaivattomuus puolsivat myös REIT- rahaston suosiota suoraan asuntosijoittamiseen nähden. Rahastosijoittamisessa käytännön sijoituspäätökset tekevät rahaston edustajat. Sijoi-tusaikaa ei rahastosijoittamisessa ole rajattu, kuten esimerkiksi suorassa asuntosijoittamises-sa saattaa olla. Rahastoon sijoittamalla sijoittaja saa myös sijoitukseensa hajautusta, mikä on suorassa asuntosijoittamisessa huomattavasti hankalampaa suuren pääoma tarpeen takia. Kiinnitimme myös huomiota sijoitusmuotojen tuottoon. Laskelmiemme perusteella useimmis-sa tapauksissa suora asuntosijoittaminen on tällä hetkellä tuottoisampi vaihtoehto Orava Asuinkiinteistörahastoon sijoittamiseen nähden.In this report we survey the operation of real estate investment trusts (REIT) in Finland and compare the methods of investment within the real estate business. The thesis was commis-sioned by Orava Residential Real Estate Investment Trust, which is the only REIT in Finland at the moment. The essential problems investigated in this survey include the operation of REITs in Finland, the differences between REITs and private housing investment and the differences between REITs and other forms of investment trust in Finland. The other types of investment trust are interest, share and combined investment trusts. The comparison is done from the investor´s point of view. A qualitative research method was used in this thesis project. In the empirical section of the thesis six people with several years of experience of the investment business were inter-viewed. Interviews were conducted via email, except for one face-to-face interview with the representative of Orava Investment Trust. The interviews consisted of questions about the activities of REITs in Finland, their possible threats and opportunities and differences be-tween them and private housing investment and other trust types. The result of the research is based on six interviews, including the meeting with the Orava Investment Trust representative. The responses highlighted several themes to thesis main subject. These were investment price, investment time, diversification of the investment and the amount of work and time involved in making the investment. The interviewees considered the REIT to be more inexpensive than private housing investment. The amount of investment time and work also favors the fund investor. By investing in a fund all the actual work is done by the fund representatives and workers. The investment times for funds are also not limited as may be the case with private housing investment. Investing through investment trusts also has the advantage of diversification compared to private housing investment, in which diver-sification requires massive amount of equity. Based on Orava Investment Trust´s dividend policy in 2013 we calculated the profit summary and compared it to an example investment apartment profits. The investment apartment profits are based on the remainder of rental income and housing costs. The example invest-ment apartment was chosen from open market. Both forms of investment had the same in-vestment equity. The calculation indicates that at the moment by using these variables the Return of Equity (ROE) is greater in private housing investment than in REIT