Copulat ja rahoitusriskien riippuuvuksien mallintaminen

Copuloista on tullut yleinen työkalu finanssimaailman käyttötarkoituksiin. Tämän työn tavoitteena on esitellä copuloiden teoriaa ja sen soveltamista rahoitusriskien mallintamiseen. Copulat määritellään ja niihin liittyvää keskeistä teoriaa käydään läpi. Tärkeimpiä korrelaatiokonsepteja esitellään, muun muassa tunnusluvut Kendallin tau ja Spearmanin rho. Lisäksi copulaperheet, joihin eniten käytetyt copulat kuuluvat, määritellään. Copuloiden parametreja voi estimoida eri metodien avulla. Kolme tärkeintä loguskottavuusfunktioon perustuvaa metodia käydään läpi, samoin kuin Monte Carlo -menetelmä, jolla voidaan simuloida muuttujia copuloista. Esitellään häntäriippuvuus, joka on hyödyllinen käsite äärimmäisiä ilmiöitä mallinnettaessa. Value at Risk eli VaR on yksi tärkeimmistä sijoitusriskien riskimitoista. Uudelleenjärjestelyalgoritmiin perustuvan menetelmän avulla voidaan laskea huonoimmat ja parhaat VaR:n arvot. Menetelmän toimintaa havainnollistetaan järjestelemällä eräs matriisi algoritmin avulla niin, että nähdään huonoimman VaR:n yläraja. Menetelmää sovelletaan vielä kolmen eri osakkeen, Nokian, Samsungin ja Danske Bankin, useamman vuoden päivittäisistä tappioista koostetun matriisin uudelleenjärjestelyyn. Näin saatu huonoimman VaR:n yläraja on suurempi kuin historiallisen VaR:n arvo, joka laskettiin toisella menetelmällä. Tutkielman teorian käytännön soveltamista jatketaan vielä laskemalla osakkeiden tappioiden välisiä korrelaatioita. Nokian ja Deutsche Bankin tappioiden välisen korrelaatiokertoimen huomataan olevan arvoltaan suurin, ja todettaan, että niiden välistä riippuvuusrakennetta voidaan kuvata parhaiten t-copulalla

Influence of process mining in robotic process automation

Abstract. Companies are in an on-going competition against each other of the customers’ favour. Customers demand cheaper products and services with better quality. To be able to meet the customer requirements and stand up against their competitors, companies must be able to do more with less money and time invested. For this reason, process automation has been implemented widely in various companies. The latest breakthrough within process automation has been the implementation of Robotic Process Automation (RPA) which automatizes simple and rule-based back office tasks. While the existing literature reports high return on investment for RPA, challenges in identifying the best use cases to receive these returns remain. Some studies have suggested to combine RPA with Process Mining (PM) technology to help with this challenge. PM itself is still an emerging technology much like RPA. While both of these technologies have been studied somewhat, their combination remains undiscovered by prior literature. Therefore, the ambition of this research is to generate new understanding on how Process Mining can influence the efficiency of RPA’s utilisation. This ambition is achieved with a qualitative interview study that answers the following research questions: • RQ1: What are the benefits of RPA? • RQ2: What are the pre-requisites for successful RPA? • RQ3: How can process mining influence the efficiency of RPA? To answer the research questions, a literature review consisting of Business Process Management, RPA, and PM was conducted. The literature review forms an understanding of the key elements of RPA and PM while also identifying why businesses need these technologies. Interviews were conducted with professionals who had experience on RPA and PM to validate and expand the literature findings and to identify how RPA and PM could be combined. Combining the findings of literature review and interviews, a framework for RPA lifecycle augmented with PM was created to illustrate how RPA and PM can be beneficially combined. The results of this research reveal that PM is able to improve the efficiency of RPA by enabling data-based process understanding for organizations which helps to identify the best opportunities for automation, spot pre-automation process improvement needs, and to support decision making. In addition, PM is able to monitor and analyse the performance of the processes and the RPA robots to spot any deviances and to report the realized benefits of applying RPA to the process. This research contributes to the existing literature by providing new knowledge about the combination of RPA and PM. These results can be generally applied within organizations using RPA without restrictions to their industries.Tiivistelmä. Yritykset kilpailevat jatkuvasti toisiaan vastaan asiakkaidensa suosiosta. Asiakkaat vaativat halvempia ja laadukkaampia tuotteita ja palveluita. Vastatakseen asiakasvaatimuksiin ja säilyttääkseen kilpailukykynsä, yritysten täytyy tehdä enemmän asioita pienemmillä rahallisilla ja ajallisilla investoinneilla. Vastauksena tähän tarpeeseen, monet yritykset ovat automatisoineet prosessejaan. Viimeisin läpimurto prosessiautomaatiossa on ohjelmistorobotiikka, joka automatisoi yksinkertaisia ja sääntöpohjaisia tukitoimintojen työtehtäviä. Tämänhetkinen kirjallisuus raportoi suurta tuottoa investoinneille ohjelmistorobotiikkaan, mutta haasteita tuoton todelliseen toteutumiseen aiheutuu parhaiden käyttökohteiden tunnistamisen vaikeudesta. Muutamat tutkimukset ovat väläyttäneet prosessilouhinnan yhdistämistä ohjelmistorobotiikkaan, jotta parhaiden käyttökohteiden tunnistaminen helpottuisi. Prosessilouhinta, kuten ohjelmistorobotiikka, on myös kasvava teknologia. Sekä ohjelmistorobotiikkaa että prosessilouhintaa on tutkittu aikaisemmin, mutta näiden teknologioiden yhdistämistä ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Tästä syystä tämän tutkimuksen päämääränä on luoda uutta ymmärrystä siitä, miten prosessilouhinta vaikuttaa ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseen. Tähän päämäärään päästään laadullisella haastattelututkimuksella, joka vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: • TK1: Mitkä ovat ohjelmistorobotiikan hyödyt? • TK2: Mitä ennakkovaatimuksia onnistuneelle ohjelmistorobotille on? • TK3: Kuinka prosessilouhinta voi vaikuttaa ohjelmistorobotiikan tehokkuuteen? Tutkimuskysymyksiin vastataan tekemällä aluksi kirjallisuuskatsaus, joka koostuu liiketoimintaprosessienhallinnasta, ohjelmistorobotiikasta ja prosessilouhinnasta. Kirjallisuuskatsaus luo ymmärrystä ohjelmistorobotiikan ja prosessilouhinnan perusteista sekä tunnistaa, miksi liiketoiminta tarvitsee näitä teknologioita. Kirjallisuuskatsauksen löydösten validointia ja laajentamista varten toteutettiin haastatteluja alan ammattilaisten kanssa, joilla oli työkokemusta ohjelmistorobotiikasta ja prosessilouhinnasta. Haastattelujen pohjalta pyrittiin myös tunnistamaan, miten prosessilouhintaa ja ohjelmistorobotiikkaa voitaisiin yhdistää. Kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen tulosten yhdistämisen ja analysoinnin pohjalta luotiin viitekehys ohjelmistorobotiikan elinkaarelle, johon liitettiin prosessilouhinnan käyttökohteet. Tämän viitekehyksen tarkoituksena on havainnollistaa, miten ohjelmistorobotiikkaa ja prosessilouhintaa voidaan hyödyntää yhdessä. Tutkimustulokset osoittavat, että prosessilouhinnan mahdollistama dataan perustuva prosessiymmärrys auttaa organisaatioita tunnistamaan parhaat käyttökohteet automaatiolle, havaitsemaan prosessinkehitys tarpeita sekä tukemaan päätöksentekoa, mitkä puolestaan parantavat ohjelmistorobotiikan tehokkuutta. Näiden lisäksi prosessilouhinnan avulla pystytään monitoroimaan ja analysoimaan prosessien ja robottien suorituskykyä, jolloin voidaan havaita mahdolliset poikkeamat sekä raportoimaan saavutetut hyödyt ohjelmistorobotiikan käytöstä prosessissa. Tämä tutkimus tukee aiempaa tutkimustietoa luomalla uutta tietoa ohjelmistorobotiikan ja prosessilouhinnan yhdistämisestä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa yleisesti ohjelmistorobotiikkaa käyttävissä organisaatioissa toimialasta riippumattomasti

Formal connectivity verification of clock and reset signals in ultra-low-power SoC designs

Abstract. This thesis investigates the usage of formal connectivity verification on clock and reset signal connectivity in ultra-low-power SoC designs. The origin of power consumption in CMOS circuits is explained, and the conflict between dynamic and static power on system parameter level is introduced. Common power reduction techniques are introduced and explained in some detail. Overview of functional verification and its role in the design flow is presented. The main classification of functional verification into logic simulation and formal verification is discussed, and details of both are explained and compared. Challenges rising from low power design methodologies are introduced. Detailed view of connectivity and integration in SoC designs is provided, and a specified method of verifying connectivity is introduced in the form of formal connectivity verification. The practical part of the thesis starts with an explanation of the verification goal and requirements for achieving it. Structure of the design environment used in the verification task is explained, and the different stages that the verification was conducted on. Creation of used connectivity properties and the used process flow for the chosen software tool is presented. The process of confirming falsified properties as design bugs is introduced. The results of the verification task are presented, providing the total target amount for each verification stage, as well as the found bugs. The found bugs and their circumstances are explained. Comparison is made between the conventional method of verifying connectivity and the investigated formal method. Results show a great decrease in overall work effort, resourcing and time spent on the connectivity verification.Formaali liitettävyysverifiointi kello- ja reset-signaaleille ultra-matalan tehonkulutuksen järjestelmäpiireissä. Tiivistelmä. Tämä diplomityö tutkii formaalin liitettävyysverifionnin käyttöä kello- ja reset-signaalien yhteyksille ultra-matalan tehonkulutuksen järjestelmäpiireissä. Tehonkulutuksen lähteet CMOS piireissä selitetään, ja esitetään konflikti dynaamisen ja staattisen tehonkulutuksen välillä systeemin parametritasolla. Tavanomaisia tehonkulutusta vähentäviä tekniikoita esitellään ja selitetään jossain määrin. Funktionaalisen verifioinnin yleiskatsaus ja asema suunnitteluvuossa esitellään. Funktionaalisen verifioinnin pääjaottelua logiikkasimulaatioon ja formaaliin verifiointiin käsitellään, ja molempien yksityiskohtia selitetään ja vertaillaan. Matalan tehonkulutuksen metodologioiden aiheuttamat ongelmat esitetään. Yksityiskohtainen kuvaus liitettävyydestä ja integroinnista järjestelmäpiireissä selitetään, ja eritelty metodi liitettävyyden verifioimiselle esitellään formaalin liitettävyysverifionnin muodossa. Käytännön osuus diplomityöstä alkaa verifoinnin tavoitteen ja vaatimusten esittelemisellä. Käytetyn mallin rakenne ja verifiointitehtävä selitetään, sekä eri tasot joilla verifiointi suoritettiin. Liitettävyys-ominaisuuksien luominen, sekä käytetty prosessivuo valitulle työkalulle esitetään. Vääriksi todistettujen ominaisuuksien varmistaminen suunnitteluvirheiksi esitellään. Tulokset verifointitehtävästä esitellään, käsitellen verifioinnin kohteiden kokonaista lukumäärää molemmilla verifiointitasoilla, sekä niistä löydettyjen virheiden määrää. Löydetyt suunnitteluvirheet ja niiden seikkaperät selitetään. Vertailua tehdään perinteisen liitettävyyden verifionnin metodin ja tutkitun formaalin metodin välillä. Tulokset osoittavat suuren säästön kokonaisessa työmäärässä, resurssoinnissa sekä liitettävyyden verifiointiin kulutetussa ajassa

The equal value of shares in company law.

This thesis is about the value of shares. The focus is on analysing the norms of company law governing shares, shareholders' rights, and share value. A central point is that according to company law the value of shares is merely a matter of fact and opinion. In brief, shareholders decide about their shares thus, share value is more a question of markets than of law. On the other hand, law has a role in setting the value for shares. The law determines which opinion should prevail if there is disagreement about valuation furthermore, company law sets restrictions on shareholders' power. The equality of shares is one of the general principles of company law. Overall, when shares in a company have similar rights, these shares rank equally. This study emphasizes equality its aim is to clarify what the equality of shares means in company law. My conclusion is that English company law supports the equality of shares although that cannot be an absolute principle of law. Several commentators regard Short v Treasury Commissioners as a ruling stating that majority shares are more valuable than minority shares. This study explains case law differently. I consider that fair share value is generally determined on a pro rata basis, which view is expressed, for example, in O'Neill v Phillips. In sum, I propose that the governing idea is the equal value of shares. Yet, as share value is mainly beyond the scope of company law, this equality prevails only when the value is determined by the power of law

Päätökset teatterin ohjelmistosta ja niiden vaikutukset teatterin arvoketjuun

Teatteri on taidetta ja sitä tulee ensisijaisesti arvioida taiteellisten ominaisuuksien perusteella. Teatterin ensisijaisena tavoitteena ei siis voida pitää rahallisen voiton tavoittelua. Taiteen sekä kulttuurin toteuttaminen vaatii kuitenkin aina myös liiketoiminnallisten osa-alueiden hallitsemista, sillä edes kulttuuria ei voida toteuttaa ilman taloudellisia voimavaroja. Teatteritoimintaa käsittelevässä kirjallisuudessa korostuukin taiteellisen ja taloudellisen näkökulman välinen ristiriita. Lisäksi teatterin sydämessä oleva yhteisöllisyys vaikuttaa olennaisesti teatterissa tehtäviin päätöksiin ja sitä kautta sen elinvoimaisuuteen ja kannattavuuteen. Maailmanlaajuinen koronapandemia sekä valtiolta saatavien tukien vähentyminen ovat heikentäneet suomalaisten teattereiden taloudellista tilannetta. Pystyäkseen edelleen tekemään taidetta sekä edistämään yhteisöllisyyttä tulee teattereiden etsiä keinoja toimintansa tehostamiseen. Viime vuosina arvo onkin tunnistettu keskeiseksi tekijäksi kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämisessä ja kilpailuedun saavuttamisessa. Organisaatio voi tutkia ja tehostaa omaa arvonluomistaan mallintamalla asiakkaan palvelupolkua sekä omaa arvoketjuaan. Näiden avulla organisaatio pystyy pilkkomaan tarjontaansa pienempiin osiin ja yhä tarkemmin pohtimaan, miten lisätä asiakkaan kokemaa arvoa kussakin toiminnossa. Teatterin tarjonta on kuitenkin luonteeltaan kokemuksellista ja asiakas osallistuu aina jossakin määrin arvon luomiseen yhdessä palveluntarjoajan kanssa. Asiakas ja palveluntarjoaja toimivat siis teatterissa arvon yhteisluojina. Tällä tutkielmalla on kolme tavoitetta. Tutkielman ensisijaisena tarkoituksen on selvittää, minkä näkökulman perusteella teatterit tekevät päätöksiä ohjelmistostaan ja miten nämä päätökset ohjelmistosta näkyvät teatterin arvoketjussa ja asiakkaan palvelupolussa. Lisäksi on tarkoitus selvittää, mitkä ovat teatteritoiminnan tulevia trendejä. Teoreettinen viitekehys esittelee tutkimuskysymyksiä ympäröiviä teemoja: taiteiden johtamista, palvelujohtamista sekä teatterin arvon luomista. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään kvalitatiivista tapaustutkimusta. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla viidestä eri teatterista. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että päätöksenteko eroaa pienissä ja suurissa teattereissa. Pienissä teattereissa päätöksentekoa ohjaa vahvemmin yksi näkökulma, kun taas suuremmissa teattereissa kolme näkökulmaa koitetaan pitää ennemmin tasapainossa. Teattereiden toiminnan kulmakivenä on kaikissa teattereissa kuitenkin yhteisöllisyys, mutta sen korostaminen käytännössä saattaa olla hankalaa. Asiakkaan palvelupolku ja teatterin arvoketju eivät myöskään olleet riippuvaisia päätöksenteossa korostuvasta näkökulmasta, vaan ennemminkin siitä, mikä on esityksen luonne ja kenelle se on suunnattu. Tulevaisuuden trendeinä teatteritoiminnassa havaittiin yhteistyön tekeminen teattereiden välillä, production house -malli teatterin toimintamallina sekä striimatut teatteriesitykset. Näiden kaikkien yhteydessä teatterin tuotteistaminen nousee tärkeään rooliin

Tuen tarpeessa oleva lapsi päivähoidossa Kiuruvedellä

Tiivistelmä Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kiuruveden kaupungin Satumetsän päiväkoti. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Satumetsän varhaiskasvattajien ja tuen tarpeessa olevien lasten perheiden vuorovaikutusta pystyttäisiin parantamaan. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin Webropol-kyselynä Satumetsän päiväkodin tukea tarvitseville lasten perheille. Kyselyssä selvitettiin, kuinka Satumetsän varhaiskasvattajat ovat onnistuneet tiedottamaan tuen tarpeessa olevien lasten perheitä eri tukimuodoista. Tutkimustuloksia ei voida yleistää, koska vastauksia saatiin vain viideltä perheeltä. Tutkimustuloksista keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi varhaiskasvattajien tietoisuus erilaisista tukimuodoista, joita perheet voisivat saada. Opinnäytetyön tuloksena saatiin päiväkodin varhaiskasvattajille tietoa, miten vuorovaikutus perheiden kanssa on onnistunut ja miten sitä voisi kehittää. Osa perheistä koki, ettei tukimuodoista ollut kerrottu tarpeeksi. Tukimuodoista kertominen on yksi kehittämiskohde Satumetsän varhaiskasvattajille. Yleisimmät tukimuodot koottiin opinnäytetyön liitteeksi, minkä Satumetsän varhaiskasvattajat voivat tulostaa tukea tarvitsevien lasten perheille. Webropol- kyselyn Miten arki sujuu perjeessänne- kysymyksessä, perheet toivat esille saavansa voimavaroja sopeutumisvalmennuksesta ja pienistä reissuista. Kysymyksessä Millaisia tukimuotoja tuen tarpeessa oleva lapsi ja perhe saavat, esille nousivat puhe- ja toimintaterapia sekä vammais- ja kotipalvelut, lisäksi vertaistuki. Vuorovaikutus varhaiskasvattajien ja perheiden välillä koettiin hyväksi, kuitenkin esille nousi, että kaikki työntekijät eivät osaa vastata kysymyksiin. Kiertävältä erityislastentarhanopettajalta saatiin kuitenkin puuttuva tieto.Abstract The client organization of the thesis was Satumetsä Kindergarten in Kiuruvesi. The purpose investigated out how to improve the interaction between Satumetsä's early childhood educators and families of children in need for support. The thesis was a qualitative research which was carried out as a Webropol survey for families of children in need for support in Satumetsä kindergarten. The questionnaire was aimed to find out how Satumetsä's educators have been able to inform the families in need for support of various forms of support. The research results cannot be generalized as only five families responded. The research showed that the main focus of development is the educators' awareness of the various forms of support that families can obtain. As a result of this thesis, information was provided to educators about how successful the interaction with the families had been and how to develop it further. Some of the families felt that they had not received enough information about the forms of support. One of the development targets for Satumetsä's educators is to give more information to families in need about the various forms of support are summarized on the appendix. In the appendix is summerized the most common forms of support. Satumetsä's educators can print this appendix to families in need for support. In a Webropol survey How your´s weekday work in your family question, the families introduce that they contract asset for adaptation training and small trips. In the question what kind of supports families of children in need for support, raised speech- and occupational therapy and disability- and homeservies in addition peer support. Interaction between early educators and families was felt good, however raised that all employees don´t know how to answer guestions. Itinerant kindergartenteacher give missing the information

Ni(II) Interactions in Boreal Paenibacillus sp., Methylobacterium sp., Paraburkholderia sp., and Pseudomonas sp. Strains Isolated From an Acidic, Ombrotrophic Bog

The uptake of nickel [Ni(II)] by Paenibacillus sp., Methylobacterium sp., Paraburkholderia sp., and Pseudomonas sp. strains isolated from a boreal bog was studied using batch experiments. All strains removed Ni(II) from the solution and the uptake efficiency was affected by the nutrient source, incubation temperature, time, and pH. As highest Ni uptake (with a maximum K-d of 1890 L/kg DW) was recorded for the Pseudomonas sp. strains, these bacteria were used in the following protein expression (SDS-PAGE and MALDI-TOFF), transmission electron microscopy (TEM) and EDS experiments. In addition, Freundlich and Langmuir sorption isotherms were determined. In the Ni(II) treated cells, dense crystalline intra-cellular accumulations were observed in TEM examinations, which were identified as Ni accumulations using EDS. SDS-PAGE and MALDI-TOFF spectra of Ni(II) treated cells showed several changes in the protein profiles, which can indicate active accumulation of Ni in these bacteria. Concurrently, we observed Ni(II) uptake to follow Freundlich and Langmuir isotherms, suggesting straight cellular biosorption in addition to the intra-cellular accumulation. The role of cellular (cell membrane and cell wall) functional groups involved in Ni(II) binding were therefore studied using Fourier transformation infrared spectroscopy. These analyses supported the potential role of the alcoholic hydroxyl, carboxyl and amine groups in Ni(II) binding in these bacteria, therefore suggesting two different Ni(II) uptake mechanisms; (i) intra-cellular accumulation [possibly connected to detoxification of Ni(II)], and (ii) straight biosorption on cell membrane/wall functional groups.Peer reviewe

Microsoft Windows Server 2008 -tietoturva

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja testata Microsoftin Windows Server 2008 -käyttöjärjestelmän keskeisimpiä tietoturvaominaisuuksia keskittyen erityisesti Network Access Protection -suojausominaisuuteen. Opinnäytetyöprosessi alkoi marraskuussa 2009 ja valmistui lokakuun 2009 lopussa. Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonia-ammattikorkeakoulu toimitti työtä varten tarvitun laitteiston ja käyttöjärjestelmän. Tämä opinnäytetyö jakaantuu kahteen osioon, joista ensimmäisessä eli teoriaosassa esitellään Server 2008 -käyttöjärjestelmän keskeiset tietoturvaominaisuudet. Toisessa eli käytäntöosassa käydään läpi opinnäytetyön teknistä vaihetta ja tuodaan esille työhön liittyvät havainnot ja lopputulokset. Raportin käytäntöosa soveltuu myös ohjeistukseksi samankaltaisen palvelinympäristön asentamiseen ja käyttämiseen. Tästä opinnäytetyöstä käyvät ilmi Windows Server 2008 -käyttöjärjestelmän tietoturvaominaisuuksien lisäksi käyttöjärjestelmän ja sen keskeisten palvelinroolien asentaminen ja toiminta. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet liittyen tietoturvaominaisuuksien tutkimiseen ja niiden käyttämiseen täyttyivät. Työssä luotu virtuaalipalvelinympäristö toimi hyvin ja mahdollisti työn teknisen onnistumisen.The objective of this thesis was to examine and test the essential data security features of the Microsoft Windows Server 2008 operating system. The main focus was on the security feature Network Access Protection. The work of the thesis began in November 2008 and was completed by late October 2009. Savonia University of Applied Sciences supplied the server hardware and the operating system. The thesis is divided into two parts, the first containing a basic introduction to the essential data security features and the second detailing the deployment and usage of those features in the thesis. The second part can also be used as a guide when installing and using a similar server environment. In addition to the essential data security features this thesis also focuses on the installation and functions of the Windows Server 2008 operating system and its vital server roles. The objectives set for the thesis, concerning the examination and usage of the data security features, were achieved. The virtual server environment created for the thesis functioned well and made the technical implementation of the project successful