Toiminnan ajallistaminen koulussa : ajan kertominen ja aika-tilan konstruointi luokkahuonepuheessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Olen tutkinut pro gradu -työssäni ajan kertomista ja toiminnan ajallistamista kouluinstituutiossa. Tarkastelen sitä, miten eri toimijat luokkahuoneessa kertovat aikaa ja siten osallistuvat ajan määrittelyyn ja ajallistavat toimintaa kouluinstituution ajallisen järjestyksen puitteissa. Toiminnan ajallistamisen prosessien tutkimus liittyy keskusteluun ajan sosiaalisuudesta ja sosiaalisista merkityksistä, jota ovat käyneet muun muassa Emile Durkheim, Eviatar Zerubavel ja Nancy Munn. Ajan määrittelemiseksi luodut kalenterit, institutionaaliset aikataulut ja monet muut ajalliset järjestykset ovat rinnakkain esiintyviä tapoja ilmaista aikaa. Ajan kertomista ja toiminnan ajallistamista aikaa kertomalla teoretisoinut Nancy Munn on esittänyt ajan kertomisen olevan tarkoituksenmukaista ja päämääriin liittyvää sekä sitä kautta itsessään aika-tilaa konstruoivaa ajallista toimintaa. Koska tutkin luokkahuoneen eri toimijoiden tapoja kertoa aikaa, tutkimuksessa myös lapset nähdään aktiivisina toimijoina, kuten viimeaikaisessa lapsuustutkimuksessa esimerkiksi Berry Mayall, Michael Wyness ja Allison James ovat korostaneet. Etnografinen aineisto kerättiin helsinkiläisen ala-asteen ensimmäisellä luokalla. Aineisto on luonteeltaan pääasiassa puheaineistoa, jossa luokkatilanteen luonnollinen vuorovaikutus on pyritty litteroimaan mahdollisimman tarkasti joko suoraan sitä havainnoitaessa tai myöhemmin videolta. Tutkimuksen lähestymistapa tulee lähelle myös keskusteluanalyyttisen perinteen tapaa tutkia vuorovaikutusta. Aineiston analyysi perustuu eri teemojen käsittelyyn ja ajan kertomisen tapojen erittelyyn. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että luokkahuonepuheessa on paljon ajallistavia aineksia. Eri toimijat luokassa kertovat aikaa käyttäen hyväkseen erilaisia ajallisia viittausjärjestelmiä (esimerkiksi kello, lukujärjestys ja koulutehtävien jakaantuminen toisiaan seuraaviin vaiheisiin). Valitsemalla eri viittausjärjestelmiä ajan kertomiseksi aika voidaan pyrkiä ilmaisemaan omien päämäärien mukaisesti. Myös lapset kertovat aikaa luokkahuonepuheessa ja osoittavat vaihtelevaa kompetenssia ja toimijuutta ajan kertomisessa. Ajan kertomisella on myös oma ajallinen rakenteensa eli aikaa kerrotaan tiettyinä aikoina useammin kuin toisina. Lisäksi ajan kertominen on yhteydessä opettajan erilaisiin ohjauskulttuureihin eri oppituntien aikana

Emotion, psychophysiology, and intersubjectivity

Publisher Copyright: © 2021 John Benjamins Publishing Company.Conversation analytical studies on emotion show how expression of emotion is part of the intersubjective experience. Emotions, however, are as much physiological as experiential events. Physiological processes pertaining to emotion involve changes in cardiovascular activity, in the activation of sweat glands, and in muscular activity. The dyadic systems theory by Beebe and Lachmann (2002) suggests that actions that regulate social interaction also serve in the regulation of internal emotional states of interacting subjects. Drawing from this theory, our overall research questions was: how is the expression of emotion in social interaction linked to physiological responses in the participants? Our main result was that thorough conversational affiliation, the participants share the emotional load in the interaction.Peer reviewe

Affective stance, ambivalence, and psychophysiological responses during conversational storytelling

Peer reviewe

Influence of Turn-Taking in a Two-Person Conversation on the Gaze of a Viewer

In natural conversation, the minimal gaps and overlaps of the turns at talk indicate an accurate regulation of the timings of the turn-taking system. Here we studied how the turn-taking affects the gaze of a non-involved viewer of a two-person conversation. The subjects were presented with a video of a conversation while their eye gaze was tracked with an infrared camera. As a control, the video was presented without sound and the sound with still image of the speakers. Turns at talk directed the gaze behaviour of the viewers; their gaze followed, rather than predicted, the speakership change around the turn transition. Both visual and auditory cues presented alone also induced gaze shifts towards the speaking person, although significantly less and later than when the cues of both modalities were available. These results show that the organization of turn-taking has a strong influence on the gaze patterns of even non-involved viewers of the conversation, and that visual and auditory cues are in part redundant in guiding the viewers’ gaze.Peer reviewe

Emotion, psychophysiology, and intersubjectivity

Conversation analytical studies on emotion show how expression of emotion is part of the intersubjective experience. Emotions, however, are as much physiological as experiential events. Physiological processes pertaining to emotion involve changes in cardiovascular activity, in the activation of sweat glands, and in muscular activity. The dyadic systems theory by Beebe and Lachmann (2002) suggests that actions that regulate social interaction also serve in the regulation of internal emotional states of interacting subjects. Drawing from this theory, our overall research questions was: how is the expression of emotion in social interaction linked to physiological responses in the participants? Our main result was that thorough conversational affiliation, the participants share the emotional load in the interaction.acceptedVersionPeer reviewe

Experimental setup and stimulus.

<p><b>A.</b> The subject is viewing conversation from a screen with a built-in eye tracker. <b>B.</b> A line-art rendering of the original stimulus video. The regions of interest, covering the heads of both conversation participants, are shown as green and blue squares (ROI 1 for P1 and ROI 2 for P2, respectively). <b>C.</b> Turn-transition durations in the conversation. The fast turn transitions (fTT) are shown in dark grey.</p

Horizontal gaze locations (x-coordinates) during a 30-s epoch of the conversation.

<p>The ROIs indicate the locations of the speakers’ heads (see Fig. 1B), dark blue and green denoting speech and light colours silence. <b>A.</b> The red trace shows the gaze of one representative subject and the black lines the gazes of each individual subject. <b>B.</b> Median (red line), mean (dark blue line), and standard error of mean (grey belt) of all subjects’ gaze x-coordinates. The time points significantly differing from random distribution of subjects between ROIs are shown along the x  = 0 line with yellow, orange, and red dots, corresponding to statistical significance levels of 0.05, 0.01, and 0.001, respectively (binomial test).</p