Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Olen tutkinut pro gradu -työssäni ajan kertomista ja toiminnan ajallistamista kouluinstituutiossa. Tarkastelen sitä, miten eri toimijat luokkahuoneessa kertovat aikaa ja siten osallistuvat ajan määrittelyyn ja ajallistavat toimintaa kouluinstituution ajallisen järjestyksen puitteissa. Toiminnan ajallistamisen prosessien tutkimus liittyy keskusteluun ajan sosiaalisuudesta ja sosiaalisista merkityksistä, jota ovat käyneet muun muassa Emile Durkheim, Eviatar Zerubavel ja Nancy Munn. Ajan määrittelemiseksi luodut kalenterit, institutionaaliset aikataulut ja monet muut ajalliset järjestykset ovat rinnakkain esiintyviä tapoja ilmaista aikaa. Ajan kertomista ja toiminnan ajallistamista aikaa kertomalla teoretisoinut Nancy Munn on esittänyt ajan kertomisen olevan tarkoituksenmukaista ja päämääriin liittyvää sekä sitä kautta itsessään aika-tilaa konstruoivaa ajallista toimintaa. Koska tutkin luokkahuoneen eri toimijoiden tapoja kertoa aikaa, tutkimuksessa myös lapset nähdään aktiivisina toimijoina, kuten viimeaikaisessa lapsuustutkimuksessa esimerkiksi Berry Mayall, Michael Wyness ja Allison James ovat korostaneet. Etnografinen aineisto kerättiin helsinkiläisen ala-asteen ensimmäisellä luokalla. Aineisto on luonteeltaan pääasiassa puheaineistoa, jossa luokkatilanteen luonnollinen vuorovaikutus on pyritty litteroimaan mahdollisimman tarkasti joko suoraan sitä havainnoitaessa tai myöhemmin videolta. Tutkimuksen lähestymistapa tulee lähelle myös keskusteluanalyyttisen perinteen tapaa tutkia vuorovaikutusta. Aineiston analyysi perustuu eri teemojen käsittelyyn ja ajan kertomisen tapojen erittelyyn. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että luokkahuonepuheessa on paljon ajallistavia aineksia. Eri toimijat luokassa kertovat aikaa käyttäen hyväkseen erilaisia ajallisia viittausjärjestelmiä (esimerkiksi kello, lukujärjestys ja koulutehtävien jakaantuminen toisiaan seuraaviin vaiheisiin). Valitsemalla eri viittausjärjestelmiä ajan kertomiseksi aika voidaan pyrkiä ilmaisemaan omien päämäärien mukaisesti. Myös lapset kertovat aikaa luokkahuonepuheessa ja osoittavat vaihtelevaa kompetenssia ja toimijuutta ajan kertomisessa. Ajan kertomisella on myös oma ajallinen rakenteensa eli aikaa kerrotaan tiettyinä aikoina useammin kuin toisina. Lisäksi ajan kertominen on yhteydessä opettajan erilaisiin ohjauskulttuureihin eri oppituntien aikana
