Differences between the genders in ICT skills for Finnish upper comprehensive school students: Does gender matter?

This study examined the ICT skills of Finnish upper comprehensive school students. The data has been collected from 65 municipalities around Finland for 5455 ninth graders (mean age 15.24). ICT skills were measured using a digital, performance-based ICT skill test. The test was based on the revised Finnish national core curriculum for basic education. Based on the results, there was a small, but statistically, significant difference between the genders in the total scores on the ICT skill test. More consequential differences between the genders were found in the item level analysis. As explicit item level analysis indicated, boys tended to get better scores from more technical-oriented items, while girls got better scores from school work-oriented and social interactionrelated items. The results emphasize that gender differences in ICT skills are more item specific than general. More importantly, the variation between individuals in ICT skill items was extensive and in all likelihood more influential than the gender difference as such.</p

SEEKING ADEQUATE COMPENCIES FOR THE FUTURE: The Digital Skills of Finnish Upper Secondary School Students

Digital skills are a prerequisite today for working, studying, civic participation, and maintaining social relationships in our digitalised technical world. These skills are also important both as a general goal and an instrument for learning. This study briefly presents the aims that are related to digital skills of the Finnish curricula, and explores, using a large sample (N = 3,206) of Finnish upper secondary school students, these young people's digital skills and their distribution. The study provides new insights into the state of these skills and differences found in them and focuses on the relationship between these results and the students' present educational choices and future study/employment intentions. The actual variability of digital skills among upper secondary students is one of the main findings of the study. On the same educational level, it was found that digital skills vary enormously, particularly for students' current educational choices and their future intentions. Digital skills are also distinctly associated with age for 15 to 22-year-olds. At the same time, gender alone appears to have no prominent effect on the level or adeptness of upper secondary school students' digital skills.</div

Hsp70 binds reversibly to proteasome inhibitor-induced protein aggregates and evades autophagic clearance in ARPE-19 cells

Age-related macular degeneration (AMD) is characterized primarily by degeneration of the macular retinal pigment epithelium (RPE) that secondarily leads to cell death of photoreceptors and impaired central vision. Hallmarks of AMD are accumulation of lysosomal lipofuscin and extracellular drusen, which indicate impaired proteolysis in RPE cells. Cellular proteostasis is strongly regulated by molecular chaperones such as Hsp70 and proteasomal and autophagic clearance systems. We have recently shown that autophagy receptor SQSTM1/p62 binds irreversibly to proteasome inhibitor–induced perinuclear protein aggregates and undergoes autophagic clearance in RPE cell cultures. Revealing decreased autophagy, SQSTM1/p62 accumulates in macular area of donor AMD patient samples. In this study, we show that Hsp70 binds reversibly to proteasome inhibitor–induced perinuclear protein aggregates and does not become degraded by autophagy in ARPE-19 cells. Our observation reveals new opportunities to use a cytoprotective Hsp70 as a therapy target in the prevention of RPE cell degeneration and development of AMD

Digiajan peruskoulu

Tässä loppuraportissa esitellään Digiajan peruskoulu -hankkeen aineistonkeruun (2017–2018) keskeisiä tuloksia perusopetuksen digitalisaation tilasta strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Samalla arvioidaan koulujen digitalisaatioprosessin tasa-arvoista toteutumista. Kohderyhminä ovat olleet perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat. Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, mutta hidasta kehitystä. Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin, ja otetaan huomioon myös opettajan henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Kehitettävää löytyy vielä etenkin digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Opettajien digitaaliset taidot ovat tarkasteluvuosien aikana parantuneet merkitsevästi, ja erityisesti niiden opettajien kohdalla, jotka osallistuivat molempien tarkasteluvuosien mittauksiin. Osaaminen on yhteydessä digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuuteen arjessa, saatuun digiaiheiseen täydennyskoulutukseen sekä koettuun luottamukseen omia taitojaan kohtaan. Opettajien digitaalisten taitojen hallinta painottuu edelleen nuorimpiin ikäluokkiin ja miesopettajiin. Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Tilannetta on syytä seurata ja mittaustuloksia kerätä pidemmältä ajalta. Oppimismenetelmät painottuvat edelleen perinteisiin kirjoihin, vihkoihin ja monisteisiin, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisissa osaamistavoitteissa korostettu oppilaiden oma aktiivisuus teknologian käytössä ei vielä toteudu. Digitalisaatioprosessissa on nähtävissä eroja kuntien välillä ja niiden sisällä. Näiden erojen kehityksestä on jatkossa syytä hankkia ajantasaista tietoa, jotta korjaavat toimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Tulevaisuuden kansalaisuuden näkökulmasta on tärkeää tarjota lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet kartuttaa digiosaamistaan osana perusopetusta.</p

Digiajan peruskoulu

Tässä loppuraportissa esitellään Digiajan peruskoulu -hankkeen aineistonkeruun (2017–2018) keskeisiä tuloksia perusopetuksen digitalisaation tilasta strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Samalla arvioidaan koulujen digitalisaatioprosessin tasa-arvoista toteutumista. Kohderyhminä ovat olleet perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat. Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, mutta hidasta kehitystä. Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin, ja otetaan huomioon myös opettajan henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Kehitettävää löytyy vielä etenkin digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Opettajien digitaaliset taidot ovat tarkasteluvuosien aikana parantuneet merkitsevästi, ja erityisesti niiden opettajien kohdalla, jotka osallistuivat molempien tarkasteluvuosien mittauksiin. Osaaminen on yhteydessä digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuuteen arjessa, saatuun digiaiheiseen täydennyskoulutukseen sekä koettuun luottamukseen omia taitojaan kohtaan. Opettajien digitaalisten taitojen hallinta painottuu edelleen nuorimpiin ikäluokkiin ja miesopettajiin. Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Tilannetta on syytä seurata ja mittaustuloksia kerätä pidemmältä ajalta. Oppimismenetelmät painottuvat edelleen perinteisiin kirjoihin, vihkoihin ja monisteisiin, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisissa osaamistavoitteissa korostettu oppilaiden oma aktiivisuus teknologian käytössä ei vielä toteudu. Digitalisaatioprosessissa on nähtävissä eroja kuntien välillä ja niiden sisällä. Näiden erojen kehityksestä on jatkossa syytä hankkia ajantasaista tietoa, jotta korjaavat toimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Tulevaisuuden kansalaisuuden näkökulmasta on tärkeää tarjota lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet kartuttaa digiosaamistaan osana perusopetusta

Digiajan peruskoulu 2017 - Tilannearvio ja toimenpidesuositukset

Tässä väliraportissa esitellään Digiajan peruskoulu -hankkeen aineistonkeruun (2017) keskeisiä tuloksia perusopetuksen digitalisaation tämänhetkisestä tilasta strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Koulut ovat jo laatineet digistrategioita, mutta niiden jalkauttaminen henkilöstön keskuuteen ja/tai systemaattinen arviointi ei aina ole riittävää. Myös opettajien sitouttamisessa strategiaan näyttää olevan vielä parannettavaa. Koulujen digitaalinen toimintaympäristö on opettajien arvioiden mukaan kohtuullisen hyvällä tasolla. Koulut on hyvin verkotettu - tosin noin neljännes opettajista kokee koulun langattoman verkon toimivan heikohkosti. Edelliseen selvitykseen (2016) verrattuna opettajien perustason osaaminen on vahvistunut. Parhaiten opettajat hallitsevat tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta. Oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä tietokoneiden perustoimintojen hallinnassa. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa. Digitaaliset oppimateriaalit jäävät kouluissa vielä vähälle käytölle. Painetut materiaalit kuten kirjat ja vihot ovat edelleen keskeisiä koulun arjessa. Opettajat tukevat toisiaan digitaalisten toimintatapojen kehittämisessä ja tutoropettajakäytäntö on levinnyt jo laajasti kouluihin, mikä kertoo myönteisestä kehityksestä. Koulujen digitalisaatioprosessi on edennyt, mutta on edelleen vaiheessa, jossa kokeilujen ja koulutuksen kautta löydetään uusia toimintatapoja. Opettajat suhtautuvat valtaosin positiivisesti digiteknologian mahdollisuuksiin sekä oman työnsä että oppilaiden oppimiskokemusten rikastuttajan

Loss of NRF-2 and PGC-1α genes leads to retinal pigment epithelium damage resembling dry age-related macular degeneration

Age-related macular degeneration (AMD) is a multi-factorial disease that is the leading cause of irreversible and severe vision loss in the developed countries. It has been suggested that the pathogenesis of dry AMD involves impaired protein degradation in retinal pigment epithelial cells (RPE). RPE cells are constantly exposed to oxidative stress that may lead to the accumulation of damaged cellular proteins, DNA and lipids and evoke tissue deterioration during the aging process. The ubiquitin-proteasome pathway and the lysosomal/autophagosomal pathway are the two major proteolytic systems in eukaryotic cells. NRF-2 (nuclear factor-erythroid 2-related factor-2) and PGC-1 alpha (peroxisome proliferator-activated receptor gamma coactivator-1 alpha) are master transcription factors in the regulation of cellular detoxification. We investigated the role of NRF-2 and PGC-1 alpha in the regulation of RPE cell structure and function by using global double knockout (dKO) mice. The NRF-2/PGC-1 alpha dKO mice exhibited significant age-dependent RPE degeneration, accumulation of the oxidative stress marker, 4-HNE (4-hydroxynonenal), the endoplasmic reticulum stress markers GRP78 (glucose-regulated protein 78) and ATF4 (activating transcription factor 4), and damaged mitochondria. Moreover, levels of protein ubiquitination and autophagy markers p62/SQSTM1 (sequestosome 1), Beclin-1 and LC3B (microtubule associated protein 1 light chain 3 beta) were significantly increased together with the Iba-1 (ionized calcium binding adaptor molecule 1) mononuclear phagocyte marker and an enlargement of RPE size. These histopathological changes of RPE were accompanied by photoreceptor dysmorphology and vision loss as revealed by electroretinography. Consequently, these novel findings suggest that the NRF-2/PGC-1 alpha dKO mouse is a valuable model for investigating the role of proteasomal and autophagy clearance in the RPE and in the development of dry AMD.Peer reviewe

Prosessitila- ja käytävävarastoinnin riskit ja niiden vähentäminen : Case: Loviisan voimalaitos

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa riskit, joita ilmaantuu Loviisan ydinvoimalaitoksen prosessitila- ja käytävävarastoinnista. Lisäksi tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle tietoa siitä, kuinka näitä riskejä voitaisiin vähentää. Tarkoituksena oli, että toimeksiantaja hyödyntäisi opinnäytetyön tuloksia kehittäessään varastointiaan. Aiheeseen päädyttiin toimeksiantajan ehdotuksesta. Loviisan voimalaitoksella on muodostunut ongelmaksi käytäville ja prosessitiloihin kerääntyvä tavara. Laitoksella on tehty jo omia selvityksiä prosessitila- ja käytävävarastoinnista, ja tämä opinnäytetyö antaa samaan aiheeseen uudenlaisen puolueettoman näkökulman. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytettiin lähteinä kirjallisuutta, joka käsitteli varastointia, riskejä sekä Lean-ajattelua. Lisäksi lähteinä käytettiin Internet-sivuja sekä poimintoja lakitekstistä. Empiriaosiossa tietoa hankittiin teoreettisesta materiaalista, Fortumin sisäisistä materiaaleista sekä omalla havainnoinnilla. Kartoituksessa havaittiin paljon riskejä, joita syntyy, kun tavaraa säilytetään laitoksen prosessitiloissa sekä käytävillä. Pääosaan riskeistä löydettiin myös keinoja niiden vähentämiseen. Vähentämisessä olennaisena vaikuttajana oli lean-ajattelu sekä sen yhdistäminen lakiin ja asetuksiin perustuviin määräyksiin.The purpose of this thesis was to survey risks that appear when goods are stored in process rooms and corridors in Loviisa nuclear power plant. The purpose was also to provide information to the commissioner how to reduce those risks. The objective was that the commissioner would use the results of this thesis while developing warehousing of the plant. The title of this thesis was suggested by the commissioner. Goods stored in process rooms and corridors has become a problem in Loviisa power plant. The plant had already made its own statements about this situation. This thesis provided a new point of view to the same case. The theory section of this thesis was written by using printed literature as a source. These books included especially warehousing, risks and Lean-thinking. Internet sites and sections of a law were also used as a source in this thesis. In the empirical section, data was gathered from theoretical material, Fortum intraorganisational material and the own findings of thesis’ authors. During the survey many risks were detected when goods were kept in corridors and process rooms of the plant. The tools for reducing most of the risks were also found. The main factor in reducing risks was Lean-thinking and merging it with legislation and decrees based regulations

Tietokoneen käyttö, digitaalinen lukutaito ja sukupuolten väliset erot

Tutkimuskysymys on: Miksi sukupuolten välillä erot perinteisessä lukemisessa ovat suurempia kuin digitaalisessa lukemisessa? Ensimmäinen hypoteesi on, että pojat alisuorittavat perinteisen lukemisen testeissä. Digitaalisten materiaalien lukeminen voi edesauttaa osaa pojista. Pojat käyttävät aktiivisemmin ja monipuolisemmin tietokoneita ja hyötyvät siitä. Toinen hypoteesi on, että tytöt alisuorittavat digitaalisen lukemisen testissä, sillä osa tytöistä pärjää huonommin testin ollessa digitaalisena kuin paperisena. Hypoteeseista ensimmäinen sai tukea tämän tutkimuksen analyyseistä, sen sijaan toinen hypoteesi ei saanut tukea. Tutkimuksen aineistona on Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman digitaalisen lukemistestin tulokset ja ennen testiä oppilaille teetetty lisäkysely, jolla kartoitettiin oppilaiden lukuintensiteettiä ja tietokoneen käyttötapoja. Digitaalisen lukemisen testit toteutettiin 15-vuotiaille oppilaille seitsemässä koulussa Varsinais-Suomen alueella. Tutkimusmenetelmät ovat regressioanalyysi monitasomallissa ja faktorianalyysi. Faktorianalyysilla muodostin luku- ja tietokoneenkäyttötapojen pohjalta sukupuolten mukaiset lukuprofiilit sekä neljä erilaista tietokoneen käyttöprofiilia, viihtyjä, hyötyjä, pelaaja sekä television katselija. Keskeisinä tuloksina on, että sukupuolien välistä eroa testipisteissä voidaan selittää vapaa-ajalla tapahtuvalla perinteisellä lukemisella. Tietokoneen käyttö vaikuttaa positiivisesti testituloksiin erityistesti heikoilla lukijoilla. Digitaalisen lukemisen tuloksiin vaikuttavat suhtautumistavat, asennoituminen ja motivaatio tietokoneen käyttöä kohtaan sekä uskomukset omista tietokoneen käyttötavoista. Perinteisesti tyttöjä on pidetty parempina lukijoina, mutta digitaalisia tekstejä luettaessa pojat menestyvät vähintään hyvin kuin tytöt.siirretty Doriast