Tässä loppuraportissa esitellään Digiajan peruskoulu -hankkeen aineistonkeruun (2017–2018) keskeisiä tuloksia perusopetuksen digitalisaation tilasta strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Samalla arvioidaan koulujen digitalisaatioprosessin tasa-arvoista toteutumista. Kohderyhminä ovat olleet perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat. Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, mutta hidasta kehitystä. Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin, ja otetaan huomioon myös opettajan henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Kehitettävää löytyy vielä etenkin digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Opettajien digitaaliset taidot ovat tarkasteluvuosien aikana parantuneet merkitsevästi, ja erityisesti niiden opettajien kohdalla, jotka osallistuivat molempien tarkasteluvuosien mittauksiin. Osaaminen on yhteydessä digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuuteen arjessa, saatuun digiaiheiseen täydennyskoulutukseen sekä koettuun luottamukseen omia taitojaan kohtaan. Opettajien digitaalisten taitojen hallinta painottuu edelleen nuorimpiin ikäluokkiin ja miesopettajiin. Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Tilannetta on syytä seurata ja mittaustuloksia kerätä pidemmältä ajalta. Oppimismenetelmät painottuvat edelleen perinteisiin kirjoihin, vihkoihin ja monisteisiin, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisissa osaamistavoitteissa korostettu oppilaiden oma aktiivisuus teknologian käytössä ei vielä toteudu. Digitalisaatioprosessissa on nähtävissä eroja kuntien välillä ja niiden sisällä. Näiden erojen kehityksestä on jatkossa syytä hankkia ajantasaista tietoa, jotta korjaavat toimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Tulevaisuuden kansalaisuuden näkökulmasta on tärkeää tarjota lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet kartuttaa digiosaamistaan osana perusopetusta
