61 research outputs found

    Responsible Communication

    Get PDF
    © 2022 VAKKI ry ja kirjoittajat.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

    Gereja Dan Kemiskinan: Diskursus Peran Gereja Di Tengah Kemiskinan

    Get PDF
    Fibry Jati Nugroho, Church and Poverty: Discourse on the Role of the Church in the Midst of Poverty. The problem of poverty is not only a local problem, but a problem that the world is struggling with. The Church as the Lord's mandate in the middle of the world, is required to play a role in helping the problem of poverty. How naturally does the church play a role in the midst of community poverty? By using descriptive analysis methods, and in conjunction with the thinking of Karl Marx, examine the role of the church in helping to overcome the problem of poverty. The church's calling should be to voice injustice and oppression of poor people's rights. The Church is present to side with the weak, the powerless, the poor, and the marginalized. If the church does not have partiality to the weak, then the presence of the church has no meaning. The church needs to continually offer its prophetic criticism indiscriminately against various abuses of power, the occurrence of injustice, the deprivation of public rights, and the oppressive and impoverishing system of humans. The spirituality and religiosity of the congregation must also come to a social piety, in which the spiritual energy possessed by the congregation is able to encourage concern for various problems in people's lives. Spirituality like this must be a concern of the church in building the life of the church. The cross must be understood as a reflection of the suffering and death of Christ, but at the same time must be able to open the eyes and ears of suffering, misery, and human hope for their dignity and human dignity. That's where the church plays a role. Fibry Jati Nugroho, Gereja dan Kemiskinan: Diskursus Peran Gereja di Tengah Kemiskinan. Permasalahan kemiskinan bukan hanya menjadi masalah lokal, namun menjadi masalah yang digumulkan oleh dunia. Gereja sebagai mandataris Tuhan di tengah dunia, dituntut untuk dapat berperan dalam membantu masalah kemiskinan. Bagaimanakah sewajarnya gereja berperan di tengah kemiskinan masyarakat? Dengan menggunakan metode deskriptif analisis, serta meminjam pemikiran Karl Marx, untuk menelisik peran gereja dalam membantu mengatasi permasalahan kemiskinan. Panggilan gereja yang seharusnya adalah untuk menyuarakan ketidakadilan dan penindasan hak-hak orang mis­kin.  Gereja hadir untuk berpihak kepada yang lemah, tidak ber­daya, miskin, dan yang terpinggirkan. Jika gereja tidak memiliki keperpihakan kepada yang lemah, maka kehadiran gereja tidak memiliki makna. Gereja perlu terus menerus menyu­ara­kan kritik profetisnya tanpa pandang bulu terhadap berbagai penyalah­gunaan kekuasaan, terjadinya ketidakadilan, terampasnya hak-hak masya­rakat, dan terhadap sistim yang menindas serta memiskinkan manusia. Spiritualitas dan religiusitas jemaat juga harus sampai kepada sebuah kesalehan sosial, di mana energi spiritual yang dimiliki jemaat mampu untuk mendorong kepeduliannya akan berbagai persoalan kehidupan masyarakat. Spiritualitas seperti inilah yang harus menjadi perhatian gereja dalam membangun kehidupan jemaat. Salib harus dipahami sebagai refleksi atas penderitaan dan kematian Kristus, namun di saat yang sama pula harus mampu membuka mata dan telinga akan penderitaan, kesengsaraan, dan pengharapan manusia akan harkat dan martabatnya sebagai manusia. Disitulah gereja berperan

    Loss of NRF-2 and PGC-1α genes leads to retinal pigment epithelium damage resembling dry age-related macular degeneration

    Get PDF
    Age-related macular degeneration (AMD) is a multi-factorial disease that is the leading cause of irreversible and severe vision loss in the developed countries. It has been suggested that the pathogenesis of dry AMD involves impaired protein degradation in retinal pigment epithelial cells (RPE). RPE cells are constantly exposed to oxidative stress that may lead to the accumulation of damaged cellular proteins, DNA and lipids and evoke tissue deterioration during the aging process. The ubiquitin-proteasome pathway and the lysosomal/autophagosomal pathway are the two major proteolytic systems in eukaryotic cells. NRF-2 (nuclear factor-erythroid 2-related factor-2) and PGC-1 alpha (peroxisome proliferator-activated receptor gamma coactivator-1 alpha) are master transcription factors in the regulation of cellular detoxification. We investigated the role of NRF-2 and PGC-1 alpha in the regulation of RPE cell structure and function by using global double knockout (dKO) mice. The NRF-2/PGC-1 alpha dKO mice exhibited significant age-dependent RPE degeneration, accumulation of the oxidative stress marker, 4-HNE (4-hydroxynonenal), the endoplasmic reticulum stress markers GRP78 (glucose-regulated protein 78) and ATF4 (activating transcription factor 4), and damaged mitochondria. Moreover, levels of protein ubiquitination and autophagy markers p62/SQSTM1 (sequestosome 1), Beclin-1 and LC3B (microtubule associated protein 1 light chain 3 beta) were significantly increased together with the Iba-1 (ionized calcium binding adaptor molecule 1) mononuclear phagocyte marker and an enlargement of RPE size. These histopathological changes of RPE were accompanied by photoreceptor dysmorphology and vision loss as revealed by electroretinography. Consequently, these novel findings suggest that the NRF-2/PGC-1 alpha dKO mouse is a valuable model for investigating the role of proteasomal and autophagy clearance in the RPE and in the development of dry AMD.Peer reviewe

    Näkökulmia korkeakoululiikuntaan

    Get PDF

    Sosiaalinen media korkeakoulun opiskelijaviestinnässä

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa korkeakoulun sisäisessä opiskelijaviestinnässä. Tapaustutkimus toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) ja tutkimuskohteena olivat suomenkielisten korkeakouluopiskelijoiden näkemykset. Sosiaalisen median palvelut ovat suosittuja opiskelijoiden keskuudessa. Niitä käytetään sekä verkostoitumiseen että opiskelijoiden välisen viestintään. Toimeksiantajan kannalta on tärkeä selvittää, voidaanko niitä käyttää myös korkeakoulun asioista viestimiseen ja korkeakoulun yhteisöllisyyden tukemiseen. Tutkimusaineisto kerättiin verkossa toteutetulla Delfoi-paneelilla, jossa opiskelijat näkivät toistensa antamat vastaukset ja saivat kommentoida niitä. Paneelissa esitettiin väitteitä, joihin vastaajien piti ottaa kantaa. Perusteluosioiden ja avoimien kysymysten analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmillä käyttäen apuna Webropol-ohjelman TextMining-työkalua. Paneeliin vastasi yhteensä 589 opiskelijaa. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: Millaisia odotuksia opiskelijoilla on sosiaalisen median käytöstä korkeakoulun opiskelijaviestinnässä, miten he arvioivat sen vaikuttavan yhteisöllisyyteen ja millaisia käytännön ratkaisuja opiskelijat esittävät aiheeseen liittyen. Opiskelijat odottavat, että korkeakoulu hyödyntäisi sosiaalista mediaa opiskelijaviestinnässä muiden kanavien rinnalla siten, että sen käyttö olisi opiskelijoille vapaaehtoista. Käytännön ratkaisuksi opiskelijaviestintään opiskelijat toivovat Facebook-ryhmää/-ryhmiä tai korkeakoululle luotavaa omaa mobiilisovellusta. Opiskelijat toivovat erityisesti kampuskohtaista viestintää. Opiskelijat arvioivat, että sosiaalisen median käyttö voisi lisätä yhteisöllisyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken, mutta näkevät uhkana sen, että opiskelijat, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa, jäisivät entistä enemmän ulkopuolisiksi. Muina uhkina opiskelijat pitävät informaatiotulvaa sekä kaupallisten, mainosrahoitteisten palveluiden käyttöön liittyviä tietosuojaongelmia. Tutkimustulosten perusteella esitetään, että opiskelijaviestinnässä kannattaa hyödyntää ja kehittää mobiilisovellusta, joka mahdollistaa esimerkiksi kampuskohtaisen tiedotuksen ja keskustelun. Jatkotutkimuksen kohteeksi tulee ottaa kansainvälisten opiskelijoiden integroiminen sosiaalisen median yhteisöön, sillä se rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle, mutta on olennainen asia aidon korkeakouluyhteisön rakentumisen kannalta.The objective of the thesis was to investigate how a university can utilize the social media in the internal student communication. The case study was made at South-Eastern University of Applied Sciences and the interest was in the opinions of Finnish-speaking students. The data was collected by a web-based Delfoi panel which got 589 respondents. The panel consisted of claims on which the respondents were asked to take a stand on, and give arguments and open questions. The students were able to see each other’s answers and comment on them. The text data was analysed by means of the qualitative content analysis with TextMining tool of Webropol. There were three research questions: What are the expectations of students concerning the use of the social media in student communication, how do students estimate its impact on the sense of community in the university, and what practical solutions the students propose. It was found out that the students expected Xamk to utilize social media in addition to other channels and platforms in the internal student communication. The students stressed the fact that it should be voluntary for them to use the social media channels. As a practical solution, they proposed a Facebook group or a mobile application tailored for Xamk. The information and discussions should be divided based on the campus. The students assume that a social media service could improve the sense of community among the students and staff of Xamk but they were afraid that the students who did not use the social media would feel themselves as outsiders. Also the fear of information overload and problems with the data security in commercial social media services were seen as threats. Based on the results, it is recommended that Xamk will use a mobile application for the student communication. The application should offer a possibility to subscribe information concerning a specific campus to avoid the information overload for users. The integration of international students in this social media service is a topic for further study as it was excluded from this study

    Perehdytyspolku Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiölle

    No full text
    Toiminnallisena opinnäytetyönä luotiin perehdytysohjelma, jonka tarkempana nimenä toimii perehdytyspolku. Opinnäytetyön tilaajana ja toimeksiantajana toimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Kehittämistyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa. Perehdyttämisen laadukas toteuttaminen nähdään merkityksellisenä sosiaali- ja terveysalalla vetovoimaisuuden lisäämisen ja pysyvyyden näkökulmista. Perehdytyksellä pyritään sitouttamaan työntekijöitä osaksi organisaatiota sekä kehittämään ammattitaitoa. Laadukas perehdyttäminen edesauttaa työn tekemistä turvallisesti ja ammatillisesti. Organisaation näkökulmasta perehdytys vaatii vastuunjakamista, suunnitelmallisuutta ja jatkuvaa kehittämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda perehdyttämiselle selkeä malli. Perehdytystä oli tarkoitus päivittää sekä materiaaleja tuli tiivistää ja rajata. Tavoitteena oli myös luoda perehdytyksestä yhtenäistä ja suunnitelmallista. Polun ulkoasusta pyrittiin luomaan visuaalinen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset pyrkivät löytämään vastauksia siihen, mitkä asiat kuuluvat perehdytykseen ja missä vaiheessa sekä millä keinoin varmistetaan laadukkaan perehdytyksen onnistuminen. Opinnäytetyön taustana toimi teoreettinen viitekehys, joka koostettiin perehdytykseen liittyvistä aiemmista tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Aineisto koostui toimeksiantajan kirjallisista perehdytysmateriaaleista sekä organisaation henkilöstölle suunnatusta kyselystä. Aineiston pohjalta syntyi tuotos, joka vastaa toimeksiantajan tarpeisiin. Tuotos on lomake, jonka avulla perehdytystä seurataan. Polku jakautuu kuuteen ajanjaksoon kolmen kuukauden ajalle. Perehdytys on jaoteltu yksilö-, yksikkö ja organisaatiotason perehdytykseen. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että perehdyttämisen suunnitelmallinen ja laadukas toteuttaminen on merkityksellistä työntekijän sitouttamisen, ammattitaidon ja alan vetovoiman kannalta. Perehdytykselle luotu rakenne mahdollistaa perehdytyksen toteuttamisen helposti. Polkua tulee päivittää ja kehittää myös jatkossa, jotta sen sisällöt pysyvät ajankohtaisina
    corecore