Päiväkirurgisen lapsipotilaan kivunhoidon ohjaus vanhemmille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päiväkirurgisen 0,5–5-vuotiaan lapsen postoperatiivista kivunhoitoa ja täydentää tuotoksen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vanhemmille annettavaa ohjausmateriaalia lapsen postoperatiivisesta kivunhoidosta. Tavoitteena oli tuotoksen avulla lisätä myös vanhempien tietoutta lapsen kivunhoidosta ja ohjata vanhempia parempaan lapsen kivun hoitoon kotona. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erään osaston kanssa. Päiväkirurgisesti leikattujen potilaiden osuus on noussut 2000-luvulla puoleen kaikissa suunnitellusti tehdyissä leikkauksissa. Lasten kirurgiset toimenpiteet pyritään tekemään päiväkirurgisesti, jolloin lapsi pääsee saman päivän aikana kotiin toipumaan, eikä hänen tarvitse olla pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan. Lapsen postoperatiivinen kivunhoito jää vanhempien toteutettavaksi kotona. Tästä syystä vanhempien ohjaaminen lapsen kivunhoidossa on tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen kivun tunnistamisessa ja arvioinnissa on tarkkailtava lasta kokonaisvaltaisesti. Kivun merkit saattavat näyttäytyä lapsen olemuksessa käyttäytymisen muutoksina, liikkumisen välttämisenä, ruokahaluttomuutena, univaikeuksina, ärtyneisyytenä ja leikin lopettamisena. Lääkehoito on ensisijainen hoitomuoto lapsen postoperatiivisessa kivunhoidossa. Yleisimmin lapsen postoperatiivisessa kivunhoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja naprokseeni. Lääkehoidon rinnalla on hyvä käyttää lääkkeettömiä keinoja. Lääkkeettömiä keinoja ovat esimerkiksi asentohoito ja lapsen huomion kiinnittäminen kivusta pois. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin lapsen kivun tunnistamista, lääkehoitoa lasten postoperatiivisessa kivunhoidossa ja lääkkeetöntä kivunhoitoa sekä vanhempien ohjausta. Opinnäytetyön teoriaosuuteen pohjautuva tuotos on kaksisivuinen Word-tiedosto, jossa käsitellään lapsen kivun tunnistamista, lapsen postoperatiivisen kivun lääkehoitoa ja lääkkeettömiä kivunhoidon menetelmiä. Tuotoksessa ohjattiin myös kasvokuvamittarin käyttö osana lapsen kivun arviointia. Tuotos on tarkoitettu vanhempien käytettäväksi kotona Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sivustojen kautta. Tuotos ei ole opinnäytetyön raportin liitteenä Theseuksessa. Kehittämisehdotuksena esitetään samankaltaisen ohjeistuksen tekemistä lapsille oman kivun tunnistamisesta ja kivunhoidon tärkeydestä.The purpose was to find out postoperative pain treatment of day surgery pediatric patients of six months to five years old. The aim was to complete the material and guidance of parents for pain treatment of postoperative pediatric patients. This thesis was conducted in co-operation with Pirkanmaa Hospital District. The part of day surgery patients has increased to half of all planned surgeries in the 21st century. Children’s surgical operations are all aimed to do in day surgery because then children can go home to recover. Parents’ ability to recognize pain at home is very important because children’s signs of pain could be insomnia, avoidance of moving or lack of appetite. For this reason parents’ guidance for pain treatment is important. Medical treatment is the first way of postoperative pain treatment for children. Usual analgesics for children are paracetamol, ibuprofein and naproxen. There are also useful nonmedical treatments like position care and steering children’s attention to something else like playing. This thesis was based on literature reviews. The product is a two-page Word file which includes identification of children’s pain, postoperative pain treatment with medicine and without medicine. The product is for parents which they can use at home. The file is located on the internet pages of Pirkanmaa Hospital District

Latent TGF-β binding proteins -3 and -4 : transcriptional control and extracellular matrix targeting

Extracellular matrix (ECM) is a complex network of various proteins and proteoglycans which provides tissues with structural strength and resilience. By harvesting signaling molecules like growth factors ECM has the capacity to control cellular functions including proliferation, differentiation and cell survival. Latent transforming growth factor β (TGF-β) binding proteins (LTBPs) associate fibrillar structures of the ECM and mediate the efficient secretion and ECM deposition of latent TGF-β. The current work was conducted to determine the regulatory regions of LTBP-3 and -4 genes to gain insight into their tissue-specific expression which also has impact on TGF-β biology. Furthermore, the current research aimed at defining the ECM targeting of the N-terminal variants of LTBP-4 (LTBP-4S and -4L), which is required to understand their functions in tissues and to gain insight into conditions in which TGF-β is activated. To characterize the regulatory regions of LTBP-3 and -4 genes in silico and functional promoter analysis techniques were employed. It was found that the expression of LTBP-4S and -4L are under control of two independent promoters. This finding was in accordance with the observed expression patterns of LTBP-4S and -4L in human tissues. All promoter regions characterized in this study were TATAless, GC-rich and highly conserved between human and mouse species. Putative binding sites for Sp1 and GATA family of transcription factors were recognized in all of these regulatory regions. It is possible that these transcription factors control the basal expression of LTBP-3 and -4 genes. Smad binding element was found within the LTBP-3 and -4S promoter regions, but it was not present in LTBP-4L promoter. Although this element important for TGF-β signaling was present in LTBP-4S promoter, TGF-β did not induce its transcriptional activity. LTBP-3 promoter activity and mRNA expression instead were stimulated by TGF-β1 in osteosarcoma cells. It was found that the stimulatory effect of TGF-β was mediated by Smad and Erk MAPK signaling pathways. The current work explored the ECM targeting of LTBP-4S and identified binding partners of this protein. It was found that the N-terminal end of LTBP-4S possesses fibronectin (FN) binding sites which are critical for its ECM targeting. FN deficient fibroblasts incorporated LTBP-4S into their ECM only after addition of exogenous FN. Furthermore, LTBP-4S was found to have heparin binding regions, of which the C-terminal binding site mediated fibroblast adhesion. Soluble heparin prevented the ECM association of LTBP-4S in fibroblast cultures. In the current work it was observed that there are significant differences in the secretion, processing and ECM targeting of LTBP-4S and -4L. Interestingly, it was observed that most of the secreted LTBP-4L was associated with latent TGF-β1, whereas LTBP-4S was mainly secreted as a free form from CHO cells. This thesis provides information on transcriptional regulation of LTBP-3 and -4 genes, which is required for the deeper understanding of their tissue-specific functions. Further, the current work elucidates the structural variability of LTBPs, which appears to have impact on secretion and ECM targeting of TGF-β. These findings may advance understanding the abnormal activation of TGF-β which is associated with connective tissue disorders and cancer.Soluväliaine on proteiineista muodostuvien säikeiden ja niitä ympäröivien proteoglykaanien sekä glykoproteiinien muodostama kokonaisuus, joka paitsi tukee kudosten soluja myös osallistuu niiden toimintojen säätelyyn kontrolloimalla signaalimolekyylien aktiivisuutta. Soluväliaineen tyypillisimpiä proteiineja ovat kollageenit, elastiini sekä fibrilliinit, jotka muodostavat säiemäisiä rakenteita. Näiden lisäksi soluväliaineessa on lukuisia muita proteiineja, jotka ovat oleellisia kudosten ja elinten normaalille toiminnalle. Soluväliaineen proteiinien ilmentymisessä tapahtuvat muutokset tai niiden rakenteellinen poikkeavuus saattavat siten vaikuttaa erilaisten sidekudossairauksien tai syövän syntyyn. LTBP-proteiinit (latent TGF-β binding protein), jotka olivat tämän tutkimuksen kohteena, ovat LTBP/fibrilliini-perheeseen kuuluvia soluväliaineen proteiineja. LTBP-1, -3 ja -4 erittyvät soluista sekä vapaina että liittyneenä TGF-β-kasvutekijän kanssa. TGF-β, joka puolestaan on tärkeä solujen kasvun ja erilaistumisen säätelijä, myös varastoituu soluväliaineen rakenteisiin LTBP-proteiinien välityksellä. LTBP-proteiineilla on osoitettu olevan tärkeä merkitys TGF-β kasvutekijän aktivoitumisessa, joten LTBP-proteiinien ilmentymiseen vaikuttavien tekijöiden sekä niiden rakenteellisten ominaisuuksien tunteminen on tärkeää TGF-β:n säätelyn kannalta. LTBP-proteiineilla on kudoksissa myös muita, TGF-β:sta riippumattomia tehtäviä, kuten avustaminen elastisten säikeiden muodostumisessa. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia LTBP-3 ja -4 geenien ilmentymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä määrittää kyseisten geenien säätelystä vastaavat promoottorialueet. Tutkimuksessa löydettiin useita potentiaalisia transkriptiotekijöiden sitoutumiskohtia. TGF-β:n havaittiin lisäävän LTBP-3 geenin promoottoriaktiivisuutta osteosarkoomasoluissa. TGF-β:n vaikutusten välittäjiksi osoittautuivat Smad-ja Erk MAPK- signaalireitit, joiden kohdemolekyylit sitoutuvat Smad3/4 ja AP-1 elementteihin LTBP-3 geenin säätelyalueella. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että LTBP-4-proteiinin N-terminaaliset varianttimuodot (LTBP-4S ja -4L) ovat kahden itsenäisen geeenisäätelyalueen alaisia. LTBP-3, -4S ja -4L promoottoreille yhteistä olivat GATA- ja Sp1-transkriptiotekijöiden sitoutumiskohdat, jotka mahdollisesti vastaavat kyseisten geenien perustranskriptiosta.Kaikki säätelyalueet olivat myös hyvin GC-rikkaita. Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös LTBP-4S- ja -4L-proteiinien liittymistä soluväliaineen rakenteisiin. LTBP-4S:n N-terminaalisen alueen havaittiin sitoutuvan soluväliaineen fibronektiini-proteiiniin. Kyseisen vuorovaikutuksen osoitettiin olevan välttämätön LTBP-4S:n varhaiselle liittymiselle soluväliaineen rakenteisiin, kun taas kehittyneemmässä soluväliaineessa muut vuorovaikutukset näyttäisivät määrävän LTBP-4S:n sijainnin. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin hepariinia sitovia alueita LTBP-4S-molekyylistä, jotka ainakin osittain toimivat soluadheesiossa tarttumispintana. Väitöstutkimuksen mukaan LTBP-4S- ja -4L-proteiinien erittymisessä soluista sekä niiden prosessoinnissa on merkittäviä eroja. Tärkeä havainto oli TGF-β1:n sitoutuminen LTBP-4L:n kanssa. LTBP-4S sen sijaan erittyi soluista pääasiassa vapaana muotona. Väitöstutkimuksessa tehdyt havainnot auttavat ymmärtämään LTBP-3 ja -4-proteiinien ilmentymistä kudoksissa. Lisäksi havaitut LTBP-proteiinien vuorovaikutukset muiden soluväliainemolekyylien kanssa selkeyttävät TGF-β-kasvutekijän sijoittumista soluväliaineen rakenteisiin ja ovat siten tärkeitä TGF-β-aktivaation ymmärtämiselle

The Effect of Nutrition Label Type and Consumer Characteristics on the Identification of Healthy Foods in Finland

Front-of-package (FOP) nutrition labels are gaining importance as healthy eating nudge. As a European Union-wide FOP system is under discussion, it is important to examine the understanding of FOPs in various European countries. This study investigates consumer understanding of four FOPs (Heart Symbol, Keyhole, Nutri-Score, Guideline Daily Amounts) and associated consumer characteristics (age, gender, household income, health interest, unhealthy = tasty belief, environmental concern in food choice) in Finland. In an online experiment, 2428 participants ranked products (yoghurt or granola) according to healthiness first without, then with a randomized FOP. Heart Symbol appeared as the most efficient FOP in nutritional assessment of yoghurts. In granolas, Heart Symbol and Nutri-Score performed equally. FOPs were less helpful for older consumers in both product categories and for men in yoghurts. There is a connection between FOP understanding and consumer attitudes. The results contribute to public policy and food industry in FOP implementation.© 2023 The Author(s). Published with license by Taylor & Francis Group, LLC. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. The terms on which this article has been published allow the posting of the Accepted Manuscript in a repository by the author(s) or with their consent.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

First-Night Effect on Sleep in Different Female Reproductive States

Objectives: In sleep laboratory studies, the new environment is generally considered to disturb sleep during the first night. However, older women have rarely been studied. Although menopause and hormone therapy affect sleep, their impact on the first-night effect is virtually unknown. Participants: Four groups of women with no sleep laboratory experience: young on hormonal contraceptives (n = 11, 23.1 [0.5] years), perimenopausal (n = 15, 48.0 (0.4] years), postmenopausal without hormone therapy (HT; off-HT, n = 22, 63.4 [0.8] years) and postmenopausal with HT (n = 16, 63.1 [0.9] years). Procedure: A cross-sectional study. Methods: Polysomnography was performed over two consecutive nights and the first-night effect and group differences were evaluated. Questionnaire-based insomnia and sleepiness scores were correlated to sleep variables and their between-night changes. Results: Although sleep in young women was deeper and less fragmented than in the other groups, first-night effect was similar in all study groups. Total sleep time, sleep efficiency, and S1 and S2 sleep increased, and wake after sleep onset, awakenings per hour of sleep, S2 and REM latencies, and percentage of SWS decreased from the first to the second night. Perimenopausal women had more insomnia complaints than other women. Insomnia complaints were associated with more disturbed sleep but not with the first-night effect. Conclusions: A first night in a sleep laboratory elicits a marked interference of sleep architecture in women of all ages, with a carryover effect of lighter sleep on the second study night. Menopausal state, HT use, or insomnia complaints do not modify this effect.Peer reviewe

Introduction: European Parliament’s Political Groups in Turbulent Times

publishedVersionPeer reviewe

Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Kittilässä

publishedVersio

Turbulent Times for the European Parliament’s Political Groups? Lessons on Continuity and Change

publishedVersionPeer reviewe

Changing feminist politics in a 'strategic state'

The chapter analyses the shifting relationship between feminist politics and the state in Finland in the 2010s, with the aim of providing new insights into this relationship in a changing political context. The chapter focuses on a particular form of neoliberal and managerial governance that aims to make government decision-making processes more strategic by narrowing down policy objectives and aligning them explicitly with fiscal objectives and that have moved the Finnish welfare state in the direction of becoming a strategic state, in which economic imperatives overrule other political concerns. The chapter asks: i) How do different feminist actors operate in the strategic state? And ii), how are gender issues politicised in the strategic state by different feminist actors? The chapter approaches these questions through three different conceptualisations of feminist politics in Finland: namely, the idea of the velvet triangle; governance feminism; and intersectional feminism. The chapter shows how the network model of the velvet triangle is challenged in the context of the strategic state, while both governance feminism and intersectional feminism are strengthened.acceptedVersionPeer reviewe

Kamppailu tasa-arvosta : tunne, asiantuntijuus ja vastarinta strategisessa valtiossa

Artikkeli tarkastelee tapausta, jossa joukko tutkijoita puuttui Sipilän hallituksen ohjelman sukupuolisokeuteen ja pyrki nostamaan sukupuolten tasa-arvon hallituksen agendalle. Luemme tutkijoiden poliittista aktivoitumista esimerkkinä tasa-arvopolitiikan ja feministisen kritiikin muuttuneista ehdoista uusliberalistisen hallinnan kontekstissa sekä akateemisen asiantuntemuksen mahdollisuuksista vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Analyysimme lähtökohtana on näkemys valtion muutoksesta hallinnan muutoksena, jota täydennämme hallinnan yksisuuntaisuutta haastavalla affektien tutkimuksella. Aineistomme on tutkijoiden vaatimuskirjelmä hallitusohjelman sukupuolivaikutusten arvioinnista, sen valmisteluprosessiin liittyvät keskustelut, sitä käsitellyt uutisointi sekä poliitikkojen reaktiot ja politiikkaefektit. Tulkitsemme suva-vaatimuksen uudenlaisena, akateemisen asiantuntijuuden kautta suodattuneena feministisen vastarinnan muotona, johon olennaisesti kuuluu affektien hallinta. Analyysimme tekee näkyväksi strategisen hallitusohjelman uusliberaalin hallinnan muotona ja pohtii, miten strateginen valtio on hankala tasa-arvolle, tasa-arvopolitiikalle ja feministiselle vastarinnalle.Peer reviewe