Learnings and Legacies from the Field: The W.K. Kellogg Foundations legacy of opportunity, racial equity and civic renewal in Latin America and the Caribbean from 1986 - 2010 (Companion Summary) Haitian Creole

The W.K. Kellogg Foundation has been working in Latin America since 1942. This volume captures the story and lessons learned from 1986 to 2010, spanning a time when the foundation made major shifts in strategy to respondto the growth of democracy, globalization, regional natural disasters and political/economic turmoil. The 26-page companion summary explores the people and projects that have informed the Kellogg Foundation's strategic direction over the years and the gains they've made to improve the lives of children and families in the diverse region

Poincarén epäyhtälöstä

Tutkielmassa käsitellään klassisen Poincarén epäyhtälön voimassaoloa euklidisen avaruuden rajoitetuissa alueissa. Epäyhtälön toteutuminen riippuu paitsi integrointialueesta D myös eksponentista p. Oleellista on, että epäyhtälössä esiintyvä vakio ei ole riippuvainen integroitavasta funktiosta. Epäyhtälössä esiintyy lisäksi funktion u integraalikeskiarvo yli alueen D. Työssä käsiteltävät alueet ovat rajoitettuja sekä funktiot Lebesgue-integroituvia näissä alueissa. Luvussa 3 todistetaan Poincarén epäyhtälön voimassaolo konvekseissa alueissa eksponentilla 1 1 ollessa kyllin pieni. Epäyhtälöä tutkitaan ja esitetyt tulokset ovat voimassa Sobolev avaruuksien funktioilla, vaikka tässä työssä tarkastellaan kerran jatkuvasti derivoituvia funktioita. Epäyhtälöllä on lukuisia sovelluksia osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriassa

Joukkoistaminen käytettävyyden arvioinnissa

Käytettävyyden arvioinnin toteuttamista pidetään usein kalliina ja vaikeana. Varsinkin käytettävyystestauksen tapahtuessa käytettävyyslaboratoriossa tulee kuluja niin tilasta, laitteistosta kuin osallistujien saamisesta paikalle. Lisäksi monesti osallistujien rekrytointi on aikaa vievää ja osallistujien löytäminen vaikeaa. Näistä syistä käytettävyystestausta tehdään usein pienimuotoisesti ja vähäisellä osallistujamäärällä, mikä vaikeuttaa käytettävyysongelmien löytämistä. Yksi mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joukkoistaminen, jossa käytettävyystestaus ulkoistetaan tavallisten käyttäjien tehtäväksi. Joukkoistamisessa joukkoistaja eli yritys, organisaatio tai yksilö laatii testitehtävät ja julkaisee ne joukkoistamisalustan kautta avoimena kutsuna, johon joukkoistamisalustan käyttäjät eli osallistujat vastaavat ilmoittamalla haluavansa suorittaa tehtävät. Tämän kirjallisuuskartoituksen tarkoitus on selvittää, tekeekö joukkoistaminen käytettävyystestauksesta halvempaa ja helpompaa sekä ovatko sillä saatavat tulokset laadukkaita. Kirjallisuuskartoituksen perusteella on viitteitä siitä, että joukkoistamisen avulla voidaan saavuttaa useita hyötyjä. Joukkoistetun käytettävyystestin järjestämisessä on kuitenkin omat haasteensa, joiden huomioon ottaminen on tärkeää hyötyjen saavuttamiseksi. Käytettävyystestauksen kannalta joukkoistamisen tärkeimmät hyödyt ovat osallistujien helpompi rekrytointi ja sitä kautta suuremman tietomäärän kerääminen, ajan ja rahan säästö, testauksen joustavuus sekä eri taustan omaavien ja muualla asuvien käyttäjien testauksen helpottaminen. Hyötyjen saavuttamista haittaavat haasteet voidaan voittaa ottamalla riskit huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi niiden voittamisessa auttavat sopivien tavoitteiden ja mittarien valitseminen käytettävyydelle, tehtävien huolellinen suunnittelu, pilottitestin suorittaminen tehtäville, valintakokeen järjestäminen osallistujille, osallistujien motivointi ja sitouttaminen, laadunvarmistuksen tekeminen, palautteen kerääminen mahdollisimman laajasti sekä osallistujien tukeminen. Joukkoistajan on tärkeää myös asennoitua joukkoistamiseen siten, että ei odota siltä ihmeitä. Joukkoistetussa käytettävyystestauksessa on vielä useita avoimia kysymyksiä, joiden selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimuksia

Pirkanmaan joukkoliikenne uudessa maakuntamallissa: Hallinnollinen näkökulma

Joukkoliikenne elää muutoksen aikakautta. Tuleva maakuntauudistus tulee vaikuttamaan joukkoliikenteen järjestämiseen. Erityisesti hallinnointi, resurssien järjestäminen sekä poliittinen toiminta ovat avaintekijöitä, jotka vaikuttavat tulevaan rakenteeseen. Tällä tutkimuksella selvitettiin Pirkanmaan joukkoliikenteen hallinnointia uudessa maakuntamallissa. Tutkimusta varten kerätyn aineiston pohjalta luotiin tulevaisuudenkuvia. Tulevaisuudenkuvat tarjoavat mahdollisuuden ratkaista joukkoliikenteen hallinnointi ja rahoitus. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina toimivat governance network-teoria sekä tulevaisuudentutkimus. Lisäksi tulevaisuudenkuvissa otettiin huomioon joukkoliikenteen konteksti. Tämän tutkimuksen kontekstina toimivat Ruotsin joukkoliikennemalli, lainsäädännön antamat raamit ja joukkoliikenne yleisellä tasolla. Liikennekaari voi muuttaa osaa lainsäädännöstä, jonka vuoksi sitä sivutaan tutkimuksessa. Tutkimuskysymyksissä selvitetään millaisia tulevaisuudenkuvia voi muodostua ja miten tulevaisuudenkuvat tulevat vaikuttamaan joukkoliikenteen järjestämiseen. Tutkimusta varten luotiin kolme eri tulevaisuudenkuvaa. Jatkumo-tulevaisuudenkuvassa joukkoliikennetoiminta jatkuu samanlaisena, kahden toimivaltaisen viranomaisen Tampereen kaupungin ja ELY-keskukselta tehtävät saavan maakunnan alaisena. Maakunta-tulevaisuudenkuvassa joukkoliikenteen uudeksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi nousisi yksin maakunta. Tampere-tulevaisuudenkuvassa, Tampereen kaupunki ottaa joukkoliikenteen hallinnoinnin vastuulleen. Tutkimus on laadullinen tutkimus, mutta tutkimuksessa hyödynnettiin myös systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen empiria kerättiin kuudella puolistrukturoidulla asiantuntijahaastattelulla. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti Pirkanmaan joukkoliikenneosaajiin, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tulevaisuudenkuva sopisi parhaiten Pirkanmaalle. Haastatteluaineistosta tehtiin SWOT-analyysi. Haastatteluista selvisi, että enemmistö asiantuntijoista haluaisi yhden joukkoliikenneviranomaisen, joka olisi Tampereen kaupunki. Kuitenkaan mikään tulevaisuudenkuva ei ollut täydellinen. Erityisenä heikkoutena Jatkumo-tulevaisuudenkuvassa on joukkoliikenteen kehityksen pysähtyneisyys ja kahden viranomaisen yhteistyö sekä päällekkäiset tehtävät. Maakunta-tulevaisuudenkuvassa huolena on erityisesti rahoittaminen ja uuden hallintotason tehtävät sekä osaaminen. Tampere-tulevaisuudenkuvassa tuli esille, että päätöksentekoelin tarvitsee uudistusta, mikäli se halutaan integroida osaksi hallintoelintä. Tutkimuksessa tehtiin päätelmä, että joukkoliikennettä voidaan toteuttaa kahden toimijan mallilla, koska liikennettä voidaan tuottaa siellä, missä joukkoja on ja samalla yhdistellä liikennettä myös muihin kuljetuksiin. Kahden toimivaltaisen viranomaisen malli toimii parhaiten siten, että Tampereen kaupunki ottaa koko maakunnan joukkoliikennetehtävät vastuulleen ja maakunta huolehtii lakisääteisistä tehtävistä, kuten myös kuntien koulukuljetuksista siinä määrin, kuin kunnat haluavat. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vastaisuudessa yhden toimijan malli on paras ratkaisu ja tällöin toimivaltainen viranomainen on Tampereen kaupunki, joka on jo huolehtinut joukkoliikenneviranomaisen tehtävistäfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

An Analytical Fiber ODF Reconstruction in 3D Polarized Light Imaging

International audienceThree dimensional polarized light imaging (3D-PLI) utilizes the birefringence in postmortem tissue to map its spatial fiber structure at a submillimeter resolution. We propose an analytical method to compute the fiber orientation distribution function (ODF) from high-resolution vector data provided by 3D-PLI. This strategy enables the bridging of high resolution 3D-PLI to diffusion magnetic resonance imaging with relatively low spatial resolution. First, the fiber ODF is modeled as a sum of K orientations on the unit sphere and expanded with a high order spherical harmonics series. Then, the coefficients of the spherical harmonics are derived directly with the spherical Fourier transform. We quantitatively validate the accuracy of the reconstruction against synthetic data and show that we can recover complex fiber configurations in the human heart at different scales

Hajautetun avaimen salausmenetelmät

Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa käsitellään hajautetun avaimen salausmenetelmiä, minkälaisia ne voivat olla, ja miten niitä luodaan. Nämä menetelmät antavat työkalut tilanteisiin, missä jokin avain halutaan jakaa erilaisiin lohkoihin. Voidaan luoda järjestelmiä, missä avain saadaan muodostettua kaikkien lohkojen avulla, tai sitten voimme luoda järjestelmiä, missä lohkoista tarvitsee vain esimerkiksi yhden kolmasosan. Näin voidaan suojautua monelta asialta: tuhoutumiselta siltä osin, että avainta ei tarvitse säilyttää yhdessä paikassa, ja esimerkiksi tietomurroilta siten, että kokonaista avainta ei säilytetä monessa paikassa. Aihetta käsitellään niin kuin lohkot jaettaisiin eri osallisille, ja osallisten osajoukko myöhemmin kasaisi avaimen. Näitä menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi avaimen lähettämisessä. Tällöin lähetetään lohkot vastaanottajalle eri reittejä, jolloin hyökkääjän on vaikeampaa kaapata kaikki tarvittavat lohkot, eikä haittaa, vaikka kaikki ei pääsisi perille. Tutkielmassa tarkastelemme ensin tilanteita missä avaimena on jokin luku, jolloin salausmenetelmissä käytetään hyväksi jäännösluokkasysteemejä. Aluksi esitellään näihin tilanteisiin yleispätevä ratkaisu, ja sitten mietitään missä tilanteissa voi soveltaa yksinkertaisempia keinoja. Lukujen jälkeen avaimena käytetään erilaisia mustavalkoisia pikselikuvia, jolloin turvaudutaan algoritmeihin, jotka tuottavat meille haluttuja lohkoja. Näitä algoritmeja soveltamalla on tuotettu python ohjelmia esimerkkien luomiseksi. Näitä kuvapohjaisia menetelmiä kutsutaan visuaalisiksi hajautetun avaimen salausmenetelmiksi. Huomataan että näissä menetelmissä ei ole mielekästä lähteä liikkeelle yleispätevästä ratkaisusta, vaan lähestytään ongelmaa ensin triviaali tapauksista, ja sitten lähdetään laajentamaan menetelmiä. Tutkielma antaa perusteet hajautetun avaimen salausmenetelmiin, ja sen pohjalta voi jatkaa yleispätevämpiin tapoihin luoda visuaalisia hajautetun avaimen salausjärjestelmiä, tai voi tutustua muihin tapoihin luoda lukuja käsitteleviä salausmenetelmiä

”Satojen nuorten kokoontumisia ja öisiä joukkotappeluja” : diskurssianalyysi nuorten joukkotappeluita koskevista kirjoituksista mediassa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen nuorten välisiä joukkotappeluita median kuvaamana. Tutkielmassani selvitän, millaisia merkityksiä nuorten joukkotappeluille annetaan ja millaisina niihin osallistuneet nuoret kuvataan. Tutkielmani tavoitteena on tuottaa sosiaalityölle uutta ymmärrystä nuorten välisistä joukkotappeluista ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Tutkielmani rajautuu COVID-19-pandemia aikaan, jolloin yhteiskunnassamme oltiin uuden arjen äärellä ja erityisesti nuorten arki ja vapaa-aika oli murroksessa etäkoulun, harrastusten ja nuorisotilojen sulkeutumisen vuoksi. Tutkielmani aineisto koostuu Helsingin Sanomien ja Yle.fi-uutissivuston nuorten joukkotappeluita käsittävistä kirjoituksista. Aineisto on kerätty ajanjaksolta 1.4.2020-30.9.2022 ja se koostuu yhteensä 38 artikkelista. Aineistoni on laadullinen ja analysoin sitä diskurssianalyysin keinoin. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan sosiaalinen todellisuus rakentuu kielellisessä vuorovaikutuksessa. Aineiston analyysin perusteella esiin nousi kolme nuorten joukkotappeluita kuvaavaa diskurssia. Hyvinvoinnin diskurssi piti sisällään puheen nuorten hyvinvoinnin muutoksista ja huolesta koskien nuorten pahoinvoinnin kasvua. Vastuudiskurssi keskittyi nuorten vastuuttomuuteen ja keskusteluun nuorten ympärillä olevien tahojen vastuusta nuorten käytökseen liittyen. Muuttuneen arjen diskurssi taas kuvasi nuorten elämän muutoksia koronapandemian myötä sekä sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten elämään. Joukkotappeluihin osallistuneet nuoret kuvautuivat aineistossa niin aktiivisina toimijoina, kuten vastuuttomina häiriökäyttäytyjinä sekä passiivisina sivusta seuraajina, kuten tiedonlevittäjinä. Kaikkia kolmea diskurssia yhdisti koronakriisi ja sen vaikutukset nuorten joukkotappeluihin, ennakoinnin ja varhaisen puuttumisen sekä nuoria tukevien palvelujen riittävän saatavuuden merkitys joukkotappeluiden ehkäisyssä ja huoli jengiytymisen riskistä