Safety evaluation of intra-arterial cell delivery in stroke patients—a framework for future trials

Effective treatments are not yet available for the majority of stroke patients despite the significant advances in acute stroke management and care evident since the advent of therapeutic recanalization in 2015. Unfortunately, even patients who are eligible for recanalization treatment often suffer from residual functional deficits. Hence, there is an unmet demand for additional stroke therapies promoting functional recovery, not only those that can be considered as complementary approaches to recanalization but also for treatments that can be provided beyond its narrow time window. Cell therapies are an emerging paradigm in translational neuroscience and have been widely investigated in experimental stroke models (1). Preclinical evidence collected over the past two decades has revealed that administration of cells can exert robust effects in improving functional outcome when delivered in subacute (2,3) and even in chronic stroke stages (4). These promising findings have promoted small, early phase clinical studies intended to assess the feasibility, safety and efficacy of cell therapy approaches (5)

Key Stakeholder Perceptions on the Future Human Resource Management Roles and Competencies

The HR roles and competencies are changing due to the increasingly volatile global business environment and the shift to a knowledge economy. Hence, clarity is needed regarding the HR roles and competencies in order to enable the HR organisation to respond to the future challenges faced by human resource management. The purpose of this study was to investigate the key stakeholder perceptions on the future HR roles and competencies in Finland. The focus was on the HR departmental roles and the competencies that HR professionals need for performing these roles. Comparisons between different individual, organisational and contextual level factors were also made to provide a pluralistic approach to the topic. These factors included different respondent roles, organisational types and levels of internationalisation. This research project was conducted through a survey strategy based on the material from a nationwide HR Barometer. The sample was analysed based on an existing HR role and competency typology and current HRM trends with a content analysis method. The main theoretical contribution of this study is a modified future HR role and competency model created based on the findings. This new typology includes three expanded HR department roles with an added competency category each. Credible activist needs to now also protect the long-term perspective, HR innovator and integrator provides smooth HR service delivery, and capability builder focuses on more traditional competencies in supportive and operational HRM. HR managers can utilise these research findings by focussing on the development of the highest rated HR roles and competencies first and by studying the circumstantial factors relevant to their organisation in order to be able to make more informed decisions.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Porokylän Leipomo Oy:n strategia 2013-2016

Tämä opinnäytetyö on tehty vahvassa kasvussa ja kehitysvaiheessa olevan Porokylän Leipomo Oy:n toimeksiannosta. Työn tarkoituksena oli luoda Porokylän Leipomo Oy:n strategia 2013 – 2016 tukemaan yrityksen jokapäiväistä toimintaa ja kasvua sekä suunnitella Balanced Scorecard-mittaristo yrityksen strategisen johtamisen tueksi ja työvälineeksi strategiatyöskentelyyn ja strategian toteutukseen. Vuosien 2009-2012 aikana kerätyn strategia-aineiston avulla opinnäytetyössä luotiin yritykselle laaja ja käytännönläheinen strategiasuunnitelma, jota toteuttamalla yritys voi saavuttaa visiossaan määrittelemän tahto- ja tavoitetilan. Strategian toteutus tai strategian seuranta, arviointi ja päivitys eivät kuuluneet opinnäytetyön tavoitteisiin. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tapaustutkimusta ja työ oli luonteeltaan toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tavoite ammatillisessa kentässä on käytännön toiminnan ohjeistaminen tai opastaminen. Tietoa strategian taustaksi on kerätty henkilökunnan ja esimiesten kehittämis- ja strategiapäivien aikana, yrityksen dokumenteista sekä haastattelujen ja keskusteluiden avulla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään muun muassa erilaisia strategiaprosessimalleja ja kuvataan yhtä, kohdeyrityksen strategian laatimisessa käytettyä mallia. Teoriaosa sisältää laajan kuvauksen strategiaprosessissa huomioitavista asioista. Opinnäytetyöprosessin tuotoksia ovat Porokylän Leipomo Oy:n strategia 2013 – 2016 sekä Balanced Scorecard-mittaristo yrityksen käyttöön. Yrityksen toimitusjohtajan pyynnöstä opinnäytetyön liitteitä ei julkaista.This thesis was commissioned by Porokylän Leipomo Oy, a family company that has showed significant growth and development in the recent years. The purpose of the thesis was to create a strategy for the years 2013-2016 that supports the company’s everyday operation and growth. Another aim was to design a Balanced Scorecard –management system to support the strategic management and to provide a tool for the company’s strategy planning and execution. The data for this thesis was collected from the previous company strategy from years 2009-2012. The goal was to create an extensive, practical strategy that the company can use to achieve the goals they have envisioned. The realisation, monitoring, evaluation or updating the strategy were not goals of the thesis. The method of the study was qualitative case study. This thesis had a functional purpose that aimed at a vocational proficiency at instructing and guiding in a practical setting. To support the strategy, material was gathered from the staff and the managers during company training days; company documents, interviews, and discussions. The theoretical background of the thesis presents different models of strategy processes and describes one model, used to create the strategy for the client company. The chapter contains an extensive description of the noteworthy aspects of the strategy process. The results of the thesis are the strategy of Porokylän Leipomo Oy for the years 2013-2016 and the Balanced Scorecard –measuring tool for the company to use. At the request of the company’s CEO the thesis appendices will not be published

Cell therapy in stroke—cautious steps towards a clinical treatment

In the future, stroke patients may receive stem cell therapy as this has the potential to restore lost functions. However, the development of clinically deliverable therapy has been slower and more challenging than expected. Despite recommendations by STAIR and STEPS consortiums, there remain flaws in experimental studies such as lack of animals with comorbidities, inconsistent approaches to experimental design, and concurrent rehabilitation that might lead to a bias towards positive results. Clinical studies have typically been small, lacking control groups as well as often without clear biological hypotheses to guide patient selection. Furthermore, they have used a wide range of cell types, doses, and delivery methods, and outcome measures. Although some ongoing and recent trial programs offer hints that these obstacles are now being tackled, the Horizon2020 funded RESSTORE trial will be given as an example of inconsistent regulatory requirements and challenges in harmonized cell production, logistic, and clinical criteria in an international multicenter study. The PISCES trials highlight the complex issues around intracerebral cell transplantation. Therefore, a better understanding of translational challenges is expected to pave the way to more successful help for stroke patients

Reemployment of Displaced Workers – The Case of a Plant Closing on a Remote Region in Finland

The aims of this article are to examine the reemployment of displaced workers and individual factors that predict reemployment and education, earnings in new jobs, and paths to reemployment. This article is based on a case study of the closing down of the Perlos Ltd plants in North Karelia in eastern Finland. From the 1990s, the Perlos Corporation grew from a Nokia subcontractor into a globally operating limited company with a global workforce of over 13,000 workers and almost 2,000 workers in North Karelia. In 2007, the corporation closed down all its production activities in Finland. In the case study, various data sources were used but this article is based mainly on the questionnaire conducted in 2008 among 1,217 trade union members. Logistic and multinomial regression analyses are used as analysis methods. Against expectations, the fast reemployment of the displaced workers was a surprise, which can be explained by the good demand and hidden need for labor in other firms in this region. However, the demand was specific and differentiated between the workers’ job opportunities. White-collar workers had better chances of reemployment. Gender, next to the occupational status, was an important predictor for reemployment. On the other hand, education, the willingness to move, and family status were not statistically significant explanatory factors for reemployment. The age of the job seekers was one important factor predicting unemployment

Anatomic heterogeneity of the rat amygdaloid complex

The amygdala is a nuclear complex composed of 13 nuclei and their subdivisions. Tract-tracing studies performed over the past 20 years demonstrate that each nucleus is uniquely connected with other brain areas. Consistent with anatomic heterogeneity, the functions of the amygdala vary from attention to memory to formation of emotional responses to sensory stimuli. Here, we briefly review the principles of amygdaloid neuronal wiring that underlie the computations necessary to perform such complex behavioural functions

Oikeusvertaileva tutkielma kolmikantaisesta Employer of Record -järjestelystä Suomessa ja Alankomaissa

Erilaiset kolmikantaiset työsuhteet, joissa työntekijä tekee työtä oman työnantajansa sijaan kolmannelle osapuolelle, jolle hänen työnantajansa tarjoaa palveluita tai työvoimaa, ovat lisääntyneet jatkuvasti. Tyypillisestä kolmikantaisesta työsuhteesta on kyse EU:ssa vuokratyödirektiivillä (2008/104/EY) säännellyssä vuokratyössä, jossa työvoiman vuokrausyritys asettaa työntekijänsä vastiketta vastaan käyttäjäyrityksen palvelukseen työskentelemään tilapäisesti sen valvonnassa ja johdolla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuokratyötä muistuttavaa, termillä ”employer of record” (EOR) tunnettua järjestelyä, jossa käyttäjäyritys perinteisestä vuokratyöstä poiketen ensin itse rekrytoi ja valitsee haluamansa työntekijän, minkä jälkeen se pyytää EOR-yritystä solmimaan kyseisen työntekijän kanssa työsopimuksen ja asettamaan työntekijän tämän jälkeen yksinomaan ja useimmiten pidemmäksi aikaa kyseisen käyttäjäyrityksen palvelukseen. Yritykset voivat hyödyntää EOR-järjestelyä paitsi täysin kansallisesti, myös rajat ylittävästi. EOR-järjestelyä markkinoidaankin yrityksille yhä enenevissä määrin keinona palkata osaajia eri puolilta maailmaa sellaisista maista, joissa yrityksellä ei ole omaa paikallista entiteettiä. EOR-järjestelyn tutkiminen on tutkimuskohteena perusteltavissa ennen kaikkea sen ajankohtaisuudella ja sillä, ettei aihetta ole suomalaisessa työoikeustutkimuksessa käsitelty aiemmin lainkaan ja tarvetta tällaiselle tutkimukselle on järjestelyn käytön lisääntyessä. Tutkielmassa EOR-järjestelyä tarkastellaan EU:n, Suomen ja Alankomaiden oikeusjärjestelmien näkökulmasta ja pohjan tarkastelulle luo sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla vuokratyötä koskeva sääntely. Tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan lainopin ja oikeusvertailun metodein, minkä lisäksi tutkielmassa esitetään oikeuspoliittisia de lege ferenda -pohdintoja, joiden tarkoituksena on arvioida sitä, onko Suomen työlainsäädännössä mahdollisesti EOR-järjestelystä johtuvia kehitystarpeita. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on ollut selvittää, voidaanko EOR-järjestelyn katsoa erityispiirteistään huolimatta kuuluvan EU:n vuokratyödirektiivin soveltamisalan piiriin. Toisena tutkimuskysymyksenä on puolestaan ollut tarkastella sitä, miten EOR-järjestely jäsentyy osaksi voimassa olevaa oikeutta Suomessa ja Alankomaissa. Näiden kahden tutkimuskysymyksen osalta voidaan tutkielman pohjalta todeta, että vuokratyödirektiivin soveltaminen EOR-järjestelyyn on ongelmallista lähinnä direktiivin soveltamisalasäännökseen sisältyvän vuokratyön tilapäisyysvaatimuksen vuoksi. Suomi ja Alankomaat eivät kuitenkaan ole kumpikaan sisällyttäneet kyseistä vaatimusta kansalliseen lainsäädäntöönsä, mistä syystä niistä ei seuraa estettä sille, että EOR-järjestelyn voitaisiin katsoa kuuluvan vuokratyötä koskevan sääntelyn piiriin. Lisäksi Alankomaissa, toisin kuin Suomessa, on vuoden 2020 alusta alkaen ollut voimassa EOR-järjestelyä koskevaa nimenomaista sääntelyä, jonka mukaisesti järjestelyssä on kyse vuokratyön erityismuodosta, josta käytetään Alankomaissa termiä payrolling. Kolmantena tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on ollut selvittää, miten EOR-työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta suhteessa käyttäjäyrityksen työntekijöihin säädetään Suomessa ja Alankomaissa, kun kyse on työehdoista. Vuokratyödirektiiviin sisältyvän yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä suoritettavan toimeksiannon ajan vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos kyseinen yritys olisi palkannut hänet suoraan hoitamaan samaa tehtävää. Implementoidessaan kyseistä periaatetta kansalliseen lainsäädäntöönsä, sekä Suomi että Alankomaat ovat hyödyntäneet direktiiviin sisältyvää työehtosopimuksiin perustuvaa poikkeamismahdollisuutta ja todellisuudessa periaatetta ei siis ole Suomessa eikä Alankomaissa tehokkaasti lainsäädännöllä turvattu. Alankomaissa periaatteen toteutuminen on kuitenkin payrollingin kohdalla varmistettu vuoden 2020 alusta voimaan tulleella lainsäädännöllä. Neljäntenä ja viimeisenä tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on ollut selvittää, onko EOR-yrityksen asema työnantajana haastettavissa järjestelyn tosiasiallisen luonteen vuoksi ja miten työnantajavelvoitteet järjestelyssä jakautuvat EOR-yrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään painottanut, että työnantajan määrittämisessä huomioon on otettava työsopimuksen lisäksi työntekijän tosiasiallinen työskentelytilanne ja siihen liittyvät seikat. Siten ei voida pitää täysin poissuljettuna, että EOR-järjestelyssä työnantajaksi voitaisiin jossain tilanteessa katsoa EOR-yrityksen sijaan käyttäjäyritys. Lähtökohdaksi voidaan kuitenkin vuokratyödirektiivin mukaisesti ottaa se, että EOR-järjestelyssä viralliseksi työnantajaksi katsotaan EOR-yritys samaan tapaan kuin vuokratyössä vuokrausyritys. Tästä erillinen kysymys on sen sijaan se, että järjestelyssä tietyt työnantajavelvoitteet tosiasiallisesti jakautuvat osapuolten välillä ja tätä kautta työnantajaksi voidaan joidenkin velvoitteiden osalta katsoa myös käyttäjäyritys