65 research outputs found
European Integrated Care Horizon 2020: increase societal participation; reduce care demands and costs in Finnish context
Full text link[EN] This project is ptart of larger European level integrated care project led by
HU University of Applied Sciences. In Finland, the integration of social and
health care services has taken center stage in both the policy and practice
arenas. The needs of many client groups, e.g. mental health client or older
people, are many and varied.
Poor mental health considerably impairs well-being of the population and has
considerable economic consequences like absence from work, early retirement
and productive losses. In this, professionals with different training
backgrounds co-ordinate their expertise in providing care for their shared
clients. It provides a safe nexus for the exchange of knowledge and opinions,
as well as a framework for reaching a consensus about appropriate health care
delivery for a particular client or client cohort. The client should have an
immediate access to integrated care, with a focus on rehabilitation in patient’s
social roles.
The aim of this project is support societal participation, quality of live and
reduce care demand and costs in social and health care client. There is a need
to better understand different integrated care approaches for social and health
care and guide future implementation of new integrated care models.Heikkinen, K.; Lahti, M.; Berg, J.; Kiseleva, A.; Eloranta, S. (2019). European Integrated Care Horizon 2020: increase societal participation; reduce care demands and costs in Finnish context. En Proceedings 5th CARPE Conference: Horizon Europe and beyond. Editorial Universitat Politècnica de València. 228-235. https://doi.org/10.4995/CARPE2019.2019.10208OCS22823
Changes in body composition by age and obesity status in preschool-aged children: the STEPS study
Get PDFBackground/Objectives: Obesity in early childhood is associated with increased risk of chronic diseases, but studies of body composition at preschool ages are sparse. Therefore, we examined differences in body composition by sex and obesity status in Finnish preschool-aged children and within-individual changes in body composition in normal and overweight children.Subject/Methods: Body composition was measured using segmental multifrequency bioimpedance analysis (BIA) in 476 children and in 781 children at age 3 and 5 years, respectively. Of those, 308 had repeated BIA measurements at both ages. BMI-SDS was used for classification of normal weight and overweight children.Results: Sex difference in the amount of lean mass (LM) was already seen at 3 years of age (boys 11.7 kg, girls 11.3 kg; p p p p Conclusions: BIA-assessed body composition differs by sex and obesity status already at age of 3 years. For children who are or become overweight at very young age, the patterns for the changes in LM and FM by age are different than for normal weight children.</div
A nationwide study on parathyroid carcinoma
Get PDFBackground: Parathyroid carcinoma (PC) is rare and diagnostically challenging. Reported outcomes are rather poor and the incidence might be increasing.Material and methods: We performed a nationwide study on all cases (n=32) diagnosed in 2000-2011 in Finland, and compared clinical and histopathological characteristics and outcome to atypical parathyroid (APA; n=28) and parathyroid adenomas (PA; n=72). The incidence in years 1955-1999 was compared to that in 2000-2013.Results: Preoperatively, calcium and parathyroid hormone concentrations were higher in PC compared to APA and PA (1.76, 1.56 and 1.44mmol/l, pPeer reviewe
Prenatal urban environment and blood pressure trajectories from childhood to early adulthood
Get PDFBackground: Prenatal urban environmental exposures have been associated with blood pressure in children. The dynamic of these associations across childhood and later ages is unknown. Objectives: The purpose of this study was to assess associations of prenatal urban environmental exposures with blood pressure trajectories from childhood to early adulthood. Methods: Repeated measures of systolic blood pressure (SBP) and diastolic blood pressure (DBP) were collected in up to 7,454 participants from a UK birth cohort. Prenatal urban exposures (n = 43) covered measures of noise, air pollution, built environment, natural spaces, traffic, meteorology, and food environment. An exposome-wide association study approach was used. Linear spline mixed-effects models were used to model associations of each exposure with trajectories of blood pressure. Replication was sought in 4 independent European cohorts (up to 9,261). Results: In discovery analyses, higher humidity was associated with a faster increase (mean yearly change in SBP for an interquartile range increase in humidity: 0.29 mm Hg/y, 95% CI: 0.20-0.39) and higher temperature with a slower increase (mean yearly change in SBP per interquartile range increase in temperature: −0.17 mm Hg/y, 95% CI: −0.28 to −0.07) in SBP in childhood. Higher levels of humidity and air pollution were associated with faster increase in DBP in childhood and slower increase in adolescence. There was little evidence of an association of other exposures with change in SBP or DBP. Results for humidity and temperature, but not for air pollution, were replicated in other cohorts. Conclusions: Replicated findings suggest that higher prenatal humidity and temperature could modulate blood pressure changes across childhood.</p
Genetic variations in A20 DUB domain provide a genetic link to citrullination and neutrophil extracellular traps in systemic lupus erythematosus
Get PDFObjectives: Genetic variations in TNFAIP3 (A20) de-ubiquitinase (DUB) domain increase the risk of systemic lupus erythematosus (SLE) and rheumatoid arthritis. A20 is a negative regulator of NF-κB but the role of its DUB domain and related genetic variants remain unclear. We aimed to study the functional effects of A20 DUB-domain alterations in immune cells and understand its link to SLE pathogenesis. Methods: CRISPR/Cas9 was used to generate human U937 monocytes with A20 DUB-inactivating C103A knock-in (KI) mutation. Whole genome RNA-sequencing was used to identify differentially expressed genes between WT and C103A KI cells. Functional studies were performed in A20 C103A U937 cells and in immune cells from A20 C103A mice and genotyped healthy individuals with A20 DUB polymorphism rs2230926. Neutrophil extracellular trap (NET) formation was addressed ex vivo in neutrophils from A20 C103A mice and SLE-patients with rs2230926. Results: Genetic disruption of A20 DUB domain in human and murine myeloid cells did not give rise to enhanced NF-κB signalling. Instead, cells with C103A mutation or rs2230926 polymorphism presented an upregulated expression of PADI4, an enzyme regulating protein citrullination and NET formation, two key mechanisms in autoimmune pathology. A20 C103A cells exhibited enhanced protein citrullination and extracellular trap formation, which could be suppressed by selective PAD4 inhibition. Moreover, SLE-patients with rs2230926 showed increased NETs and increased frequency of autoantibodies to citrullinated epitopes. Conclusions: We propose that genetic alterations disrupting the A20 DUB domain mediate increased susceptibility to SLE through the upregulation of PADI4 with resultant protein citrullination and extracellular trap formation
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
Complement C4 Copy Number Variation is Linked to SSA/Ro and SSB/La Autoantibodies in Systemic Inflammatory Autoimmune Diseases
Get PDFObjective
Copy number variation of the C4 complement components, C4A and C4B, has been associated with systemic inflammatory autoimmune diseases. This study was undertaken to investigate whether C4 copy number variation is connected to the autoimmune repertoire in systemic lupus erythematosus (SLE), primary Sjögren's syndrome (SS), or myositis.
Methods
Using targeted DNA sequencing, we determined the copy number and genetic variants of C4 in 2,290 well-characterized Scandinavian patients with SLE, primary SS, or myositis and 1,251 healthy controls.
Results
A prominent relationship was observed between C4A copy number and the presence of SSA/SSB autoantibodies, which was shared between the 3 diseases. The strongest association was detected in patients with autoantibodies against both SSA and SSB and 0 C4A copies when compared to healthy controls (odds ratio [OR] 18.0 [95% confidence interval (95% CI) 10.2–33.3]), whereas a weaker association was seen in patients without SSA/SSB autoantibodies (OR 3.1 [95% CI 1.7–5.5]). The copy number of C4 correlated positively with C4 plasma levels. Further, a common loss-of-function variant in C4A leading to reduced plasma C4 was more prevalent in SLE patients with a low copy number of C4A. Functionally, we showed that absence of C4A reduced the individuals’ capacity to deposit C4b on immune complexes.
Conclusion
We show that a low C4A copy number is more strongly associated with the autoantibody repertoire than with the clinically defined disease entities. These findings may have implications for understanding the etiopathogenetic mechanisms of systemic inflammatory autoimmune diseases and for patient stratification when taking the genetic profile into account.publishedVersio
A candidate gene study of the type I interferon pathway implicates IKBKE and IL8 as risk loci for SLE
Get PDFSystemic Lupus Erythematosus (SLE) is a systemic autoimmune disease in which the type I interferon pathway has a crucial role. We have previously shown that three genes in this pathway, IRF5, TYK2 and STAT4, are strongly associated with risk for SLE. Here, we investigated 78 genes involved in the type I interferon pathway to identify additional SLE susceptibility loci. First, we genotyped 896 single-nucleotide polymorphisms in these 78 genes and 14 other candidate genes in 482 Swedish SLE patients and 536 controls. Genes with P<0.01 in the initial screen were then followed up in 344 additional Swedish patients and 1299 controls. SNPs in the IKBKE, TANK, STAT1, IL8 and TRAF6 genes gave nominal signals of association with SLE in this extended Swedish cohort. To replicate these findings we extracted data from a genomewide association study on SLE performed in a US cohort. Combined analysis of the Swedish and US data, comprising a total of 2136 cases and 9694 controls, implicates IKBKE and IL8 as SLE susceptibility loci (Pmeta=0.00010 and Pmeta=0.00040, respectively). STAT1 was also associated with SLE in this cohort (Pmeta=3.3 × 10−5), but this association signal appears to be dependent of that previously reported for the neighbouring STAT4 gene. Our study suggests additional genes from the type I interferon system in SLE, and highlights genes in this pathway for further functional analysis
- …
