Ääneen luettuna : runo esityksenä & runoilija esiintyjänä

Pro gradu -tutkielma käsittelee runonluentaa esiintyjäkeskeisestä näkökulmasta. Tutkielmassa kuvataan, missä määrin runojaan yleisölle lukeva runoilija mieltää itsensä esiintyjäksi ja missä määrin esityksen lainalaisuudet toteutuvat runoesityksessä. Tutkielmassa esitellään runoesitykseen sisältyviä osatekijöitä, kuten esityksen suunnittelua, esillä- ja läsnäoloa, roolia ja vastaanottoa. Runous mieltyy rajattomana ja vaikeasti hahmotettavana, monimuotoisena taiteenlajina, joka lavalle siirtyessään hyödyntää luontevasti myös muita taiteenlajeja. Kuinka kirjoitettu, teoksen sivulle sommiteltu runo soveltuu ääneen luettavaksi? Miten tämä median muutos vaikuttaa runoon, runoilijaan ja vastaanottoon? Kohdehenkilöinä tutkimuksessa on kuusi runoilijaa, jotka sekä julkaisevat että esittävät runojaan. Haastateltavat runoilijat ovat Anja Erämaja, Matti Kangaskoski, Tomi Kontio, Riikka Palander, Risto Rasa ja Märta Tikkanen. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja huomio keskittyy runojaan ääneen lukevan henkilön positioon hänen omasta näkökulmastaan käsin. Yksilöhaastattelu aineistonkeruumenetelmänä korostaa sekin osaltaan subjektiivisuutta. Haastateltaviksi valittiin mahdollisimman laaja otos runoilijoita, muun muassa henkilöiden iän, esiintymistaustan ja -tyylinkin perusteella. Osalla runoilijoista runonluentaan sisältyy myös muita taiteenlajeja, kuten musiikkia ja kuvataidetta. Sekä runojen kirjoittaminen että ääneen lukeminen kuuluvat osaksi runoilijan työnkuvaa. Runoilija lavalla mieltää itsensä ensisijaisesti runoilijana, kirjailijana tai lukijana, ja esiintymisen sijaan haastateltavat painottavat runon ääneen lukemista, tavallisesti suoraan kirjan sivuilta. Haastateltavien vastauksissa runo mieltyy runonluennan keskipisteeksi, vaikka esityksellisten piirteiden sisällyttäminen osaksi runoesitystä koetaan kiehtovana. Runonluenta määritellään esitykseksi, mutta esiintyjiksi haastateltavat määrittelevät itsensä lähinnä vain sellaisissa esitystilanteissa, joissa esitykselliset keinot painottuvat. Runonluennassa on kyse ennen kaikkea runon välittämisestä mahdollisimman puhtaana, ilman ylitulkintaa. Vahvaa roolia ei esitystilanteessa ole, mutta tietynlainen suojaus tai etäisyys, jonkinlainen lavapersoona, on läsnä. Runoilija painottaa vastaanottoa ja vastakaikua, sillä esitys suunnitellaan ja toteutetaan kohdeyleisöä mielessä pitäen. Kyseessä ei ole yksipuolinen vuorovaikutus, vaan runoilija kiinnittää huomiota palautteeseen sekä yleisön reaktioihin ja tunnelmaan esityksen aikana. Runoesitys ei ole rutinoitunut tai vahvasti koreografinen kokonaisuus, vaan luentaan sisältyy hetkellisyys ja molemminpuolinen läsnäolo

Vegetation mapping of Mönsfladan and Onsviken - a revisit

A vegetation mapping of Mönsfladan and Onsviken was carried out in summer and autumn of 2023. This as a request from the Government of Åland and Åbo Akademi University. Mönsfladan is a 1,5 km long shallow bay in the northern part of Geta and it was last mapped in 2013. Onsviken is an 800 m long shallow bay in the northern part of Saltvik and it was last mapped in 2005 and 2008. The idea with the revisit was to investigate long time changes in shallow bays. These two shallow bays were selected for different reasons. In Mönsfladan, a plan involving the construction of a canal between Mönsfladan and Engrundsfjärden has surfaced again. Therefore the Government of Åland wanted to map the vegetation Mönsfladan in order to get a more updated picture of the ecological state of the area. Onsviken again had been seen as an important charophyte bay and was said to be worth protecting, and the Government of Åland wanted to know if the situation still is the same. The mapping was done by snorkelling along a transect line and diving down to the bottom every 10 meters. The species in a 50 x 50 cm square were identified and the coverages estimated. The results were then compared with the earlier mappings. Mönsfladan had not changed so much since the last mapping and the red listed Chara horrida could still be found there. This alters the plan to make the canal. Chara horrida is red listed, critically endangered and protected by law on Åland and for this reason C. horrida or its habitat are not allowed to be disturbed, which likely rules out dredging. Onsviken had changed a lot since the last mapping. The dominating species in 2005 and 2008 had been charophytes like Chara aspera and Chara tomentosa but in the mapping 2023 the dominating species were Stuckenia pectinata and Myriphyllum spicatum. The fact that the overall coverages of charophytes had decreased rapidly in Onsviken, since the last mapping, indicates that the ecological status of the flada has decreased

The water vegetation in shallow bays, a revisit to shallow bays mapped in 2002

During the summer and autumn of 2022, a vegetation mapping of 12 shallow bays around the Åland Islands was carried out as a request from the government of Åland and Åbo Akademi University. Most of the shallow bays had not been investigated since 2002. This vegetation mapping was a revisit to these areas to be able to investigate what had happened in 20 years. Some of these shallow bays are eutrophicated and others are not. The eutrophication level might also have changed in 20 years. Some species dominate eutrophicated areas and they can outcompete the less adaptable species. When the nutrient concentration increases the species that can fastest absorb and use these nutrients are favored. When investigating the water vegetation in shallow bays, there are some species that clearly indicate a healthy bay and others that indicate a bay in a bad shape. Charophytes, like Chara tomentosa, C. baltica and many others, are common species in non-eutrophicated and clear water. Filamentous algae and Myriophyllum sp. are common in eutrophicated areas. The mapping was done by diving to the bottom along a marked transect every 10 meters of the transect. The species found inside a 50 cm x 50 cm square were identified and the coverage of the different species was estimated. When comparing the data from the 2002 mapping with the 2022 mapping the state of most of the shallow bays have gotten worse. The coverage rate of charophytes in most of the shallow bays has decreased drastically since 2002. Instead, the coverage of for example Stuckenia pectinata has increased

Significant effects of Pgi genotype and body reserves on lifespan in the Glanville fritillary butterfly

Individuals with a particular variant of the gene phosphoglucose isomerase (Pgi ) have been shown to have superior dispersal capacity and fecundity in the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia), raising questions about the mechanisms that maintain polymorphism in this gene in the field. Here, we investigate how variation in the Pgi genotype affects female and male life history under controlled conditions. The most striking effect is the longer lifespan of genotypes with high dispersal capacity, especially in nonreproducing females. Butterflies use body reserves for somatic maintenance and reproduction, but different resources (in thorax versus abdomen) are used under dissimilar conditions, with some interactions with the Pgi genotype. These results indicate life-history trade-offs that involve resource allocation and genotype!environment interactions, and these trade-offs are likely to contribute to the maintenance of Pgi polymorphism in the natural populations.Non Peer reviewe

Sillanrakentajien aika - pormestarit operatiivisina, poliittisina ja verkostojen johtajina

Tässä empiirisessä tutkimuksessa kysytään, millaisen johtamisroolin pormestarit ovat suomalaisissa kunnissa ottaneet. Tutkimus on laadullinen ja se perustuu 2000-luvun pormestarien teemahaastatteluihin, jotka on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa tarkastellaan pormestarin johtamisroolia uuden julkisen hallinnan ilmentymänä hyödyntäen aiempaa tutkimusta kuntajohtamisesta ja poliittisesta johtamisesta. Tutkimus osoittaa, että 2000-luvun kuntajohtamisen tyypittelyä soveltaen pormestarin roolissa painottuvat kyläpäällikkyys ja erityisesti sillanrakentajuus eli ulospäin suuntautuvat roolit. Perinteinen kuntaorganisaation sisäinen toimitusjohtajamainen ja valmentava ote taas jäävät vähemmälle. Muista kuntajohtajista pormestarin erottaa poliittinen johtajuus. Sekin saa kunnissa erilaisia muotoja riippuen siitä, neuvotellaanko tueksi pormestariohjelma ja koalitio vai korostetaanko koko valtuuston osallisuutta ja asiakohtaista neuvottelua. Edellä mainituissa rooleissaan pormestari on korostuneesti verkostojohtaja: hän vie kuntansa asioita eteenpäin virkamiesten, politiikan, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa. Moninaisuudessaan pormestarin johtamisroolin voidaankin katsoa edustavan uutta julkista hallintaa. Samalla tutkimus kuitenkin paljastaa, ettei Suomessa ole yhtä yhtenäistä pormestarimallia, vaan käytännöt muotoutuvat kunkin paikkakunnan kulttuurin ja pormestarin henkilön mukaan

Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön : Alueellistamispolitiikka ja -periaatteet 2020-luvulla -selvityshenkilöhankkeen loppuraportti

Nykymuotoista alueellistamista on tehty 2000-luvun alusta asti. Alueellistamisen koordinaatioryhmä suositti keväällä 2017, että alueellistamislainsäädäntö ja päätöksentekoprosessi uudelleenarvioidaan. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui varatoimitusjohtaja Timo Reinan ja valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikosen selvityshenkilöiksi selvittämään alueellistamispolitiikan ja -periaatteiden uudistamista vastaamaan 2020-luvun toimintaympäristöä. Hankkeen toimikausi oli 1.8.2018–31.1.2019. Selvityshenkilöt kuulivat työssään lukuisia tahoja ja toteuttivat laajan kuulemiskyselyn. Osana selvitystä käytiin läpi myös alueellistamiseen liittyvät kannanotot ja raportit sekä Pohjoismaiden ja Viron nykyistä alueellistamispolitiikkaa. Selvityshenkilöt toteavat, että valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla sekä tätä tukevaa uutta alueellistamista tarvitaan mutta sen tavoitteet ja toteuttamistavat vaativat perusteellista uudelleenmuotoilua. Raportti sisältää 30 kehittämisehdotusta. Valtiolle esitetään laadittavaksi strategia paikkariippumattomuudesta ja valtion toiminnasta alueilla. Myös alueellistamisen päätöksentekoprosessiin ja lainsäädäntöön esitetään uudistuksia. Ehdotuksia tehdään lisäksi osaamiskeskittymien, vuoropuhelun ja yhteisten asiointipalveluiden jatkokehittämisestä sekä paikkariippumattomuuden mahdollistamisesta johtamisen, henkilöstöpolitiikan sekä toimitila- ja ICT-ratkaisuiden keinoin

Julkaisumaksujen jäljillä: Kokemuksia APC-maksujen seurannasta

Avoimen julkaisemisen yleistyessä apc-maksujen hallinnointi ja seuranta on noussut yhä tärkeämpään rooliin suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa. Samalla on huomattu myös ne haasteet, joita maksuliikenteen seuraamiseen liittyy. FinELib-kirjastokonsortio käynnisti keväällä projektin, jossa kuusi organisaatiota etsi toimivia käytäntöjä julkaisumaksujen parempaan seurantaan. Tässä artikkelissa esitetään projektin keskeiset tulokset

Julkaisumaksujen jäljillä: Kokemuksia APC-maksujen seurannasta

Avoimen julkaisemisen yleistyessä apc-maksujen hallinnointi ja seuranta on noussut yhä tärkeämpään rooliin suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa. Samalla on huomattu myös ne haasteet, joita maksuliikenteen seuraamiseen liittyy. FinELib-kirjastokonsortio käynnisti keväällä projektin, jossa kuusi organisaatiota etsi toimivia käytäntöjä julkaisumaksujen parempaan seurantaan. Tässä artikkelissa esitetään projektin keskeiset tulokset.</p