The Conditional Lucas & Kanade Algorithm

The Lucas & Kanade (LK) algorithm is the method of choice for efficient dense image and object alignment. The approach is efficient as it attempts to model the connection between appearance and geometric displacement through a linear relationship that assumes independence across pixel coordinates. A drawback of the approach, however, is its generative nature. Specifically, its performance is tightly coupled with how well the linear model can synthesize appearance from geometric displacement, even though the alignment task itself is associated with the inverse problem. In this paper, we present a new approach, referred to as the Conditional LK algorithm, which: (i) directly learns linear models that predict geometric displacement as a function of appearance, and (ii) employs a novel strategy for ensuring that the generative pixel independence assumption can still be taken advantage of. We demonstrate that our approach exhibits superior performance to classical generative forms of the LK algorithm. Furthermore, we demonstrate its comparable performance to state-of-the-art methods such as the Supervised Descent Method with substantially less training examples, as well as the unique ability to "swap" geometric warp functions without having to retrain from scratch. Finally, from a theoretical perspective, our approach hints at possible redundancies that exist in current state-of-the-art methods for alignment that could be leveraged in vision systems of the future.Comment: 17 pages, 11 figure

Vetäytymisen hetkiä

Tiivistelmä. Tarkastelen tässä tutkielmassa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa lasten vetäytymisen hetkiä päiväkotiympäristössä. Näissä hetkissä lapsi vetäytyy yhteisistä leikeistä tai ohjatusta toiminnasta. Hän ei pyri muiden mukaan vaan vetäytyy muista erilleen oman tekemisensä pariin. Näen lapsen aktiivisena toimijana, joka syystä tai toisesta vetäytyy ja tarkastelen vetäytymistä tilannesidonnaisena toimintana. Kohdistankin huomioni yksittäisen lapsen sijaan vetäytymisen hetkiin: millaisia ne ovat, mitä niissä tapahtuu? Millaisin tavoin vetäytymistä tuotetaan? Kuinka siihen suhtaudutaan? Liitän tarkasteluni yhteenkuuluvuuden politiikan viitekehykseen. Yhteenkuuluvuuden ilmiötä on tutkimuksissa käsitelty kahdesta toisiinsa kietoutuvasta näkökulmasta: yhteenkuuluvuuden tunteen tai yhteenkuuluvuuden politiikan kautta. Jälkimmäisessä tarkastelu kohdistuu siihen verkostoon ja niihin tapoihin, joissa yhteenkuuluvuutta ja sen vastakohtana poissulkemista jatkuvasti rakennetaan ja tuotetaan. Yhteenkuuluvuus ja poissulkeminen ovat toistensa kääntöpuolia ja näkökulmaa vaihtaen samanaikaisesti läsnä. Yhteenkuuluvuutta ei ole olemassa ilman poissulkemista — eikä vetäytymistä ilman läsnäoloa ja yhteenkuulumista. Yhteenkuuluvuutta ja ryhmässä toimimista painottavassa päiväkotiympäristössä lapset ilmaisevat tutkimuskirjallisuuden mukaan keskinäistä yhteenkuuluvuuttaan sanallisesti, fyysisesti sekä suhteessa materiaaliseen ympäristöön. Myös vetäytymistä tuotetaan samanlaisin keinoin: sanoin, teoin, suhteessa ympäristöön. Yhteenkuuluvuuksista ja poissulkeutumisista neuvotellaan ja niitä haastetaan. Yhteenkuuluvuutta voidaan tuottaa myös vetäytymisen hetkellä. Tarkastelemistani tutkimuksista ja tutkimuskirjallisuudesta nousee vahvana esiin myös lasten ajoittainen kaipuu omaan rauhaan. Tämä asettaa kasvattajalle suuren haasteen: kuinka tunnistaa, milloin vetäytyminen kertoo siitä, että lapsi tarvitsee tilaa rauhoittua tai osallistua omalla tavallaan, milloin apua päästäkseen ryhmän mukaan

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ekologiset siirrännäisvaikutukset (engl. carry over effects) lintujen muuttokäyttäytymisessä

Tiivistelmä. Lintujen muuttokäyttäytyminen on jo pitkään tarjonnut tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta eliöihin. Muuttolinnut ovat erityisen alttiita muuttuvalle ilmastolle, koska ne kohtaavat paitsi pesimisalueillaan, myös muuttoreitillään ja talvehtimisalueillaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. Muutokset kausittaisten tapahtumien ajoituksessa voivat aiheuttaa ongelmia linnuille muun muassa ravinnonsaannin suhteen. Muuttoreitillä ja talvehtimisalueilla kohdatut puutteelliset elinympäristön olosuhteet voivat vaikuttaa muuttolinnuilla negatiivisesti seuraavan kauden menestykseen. Kyse on tällöin siirrännäisvaikutuksesta. Ekologiset siirrännäisvaikutukset ovat eri kausien aikana yksilöihin kohdistuvia ei-tappavia ja palautuvia vaikutuksia. Ne voivat vaikuttaa muuttolintujen lisääntymismenestykseen, selviytymiseen ja fyysiseen kuntoon. Epäsuotuisat talvehtimisolosuhteet voivat johtaa muuttolinnuilla eri tapahtumien priorisointiin, kun energiaa on rajallisemmin käytettävissä esimerkiksi lisääntymiseen. Ilmasto voi vaikuttaa muuttolintujen fenologiaan, eli ajallisiin vaihteluihin, talvehtimisalueilla ja muuttoreitillä sää- ja ilmasto-olosuhteiden kautta. Sääolosuhteet vaikuttavat hetkellisesti, mutta ilmastonmuutos pidemmällä aikajänteellä, muuttoaikatauluun, välilaskujen kestoon ja lentonopeuteen. Sekä talvehtimisalueiden että välilaskupaikkojen sademäärät ja kasvillisuus vaikuttavat myös merkittävästi lintujen vararavinnon kerryttämismahdollisuuksiin. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen etenemisellä ja ihmispopulaation kasvamisella on todennäköisesti siirrännäisvaikutuksia lisäävä vaikutus, sillä myös antropogeeniset muutokset ympäristössä voivat lisätä siirrännäisvaikutuksia. Siirrännäisvaikutukset ovat luonteeltaan pitkällä aikavälillä tapahtuvia. Ne voivat myös aiheuttaa haasteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä tavoittelevalle luonnonsuojelutoiminnalle ja jotkut toimet saattavat jopa edesauttaa siirrännäisvaikutusten syntymistä

A good balance of costs and benefits: convincing a university administration to support the installation of an interactive multi-application display system on campus

Interactive digital signage systems allow passers-by to take (temporary) control of a public display in order to select content and applications of interest, or even upload content of their own. Not surprisingly, display owners are hesitant to embrace such interactivity, given the uncertainty of what will be shown on their displays. In this paper we summarize our experience of deploying an interactive multi-application display system in the context of a university environment, and in particular our engagements with display owners (i.e., university administration) in order to convince them and get their support for the installation and deployment of such a system. We present the results of semi-structured interviews with display owners regarding their motivations, needs, and concerns with respect to the deployment of such a system at our university. While one cannot generalize from our results, we nevertheless believe that our experiences offer helpful advice to developers of such systems (and/or researchers interested in designing and studying them) in order to aid them in successfully gathering the support of these important stakeholders

The influence of Ni-rich nanoclusters on the anisotropic magnetic properties of CdSb doped with Ni

The magnetic properties of oriented CdSb single crystals doped with 2 at% of Ni are investigatedyesBelgorod State Universit

Actos comunicativos dialógicos y actos comunicativos de poder en la investigación

Cada vez más, en las investigaciones destinadas a grupos vulnerables, estos grupos rechazan radicalmente el tipo de comunicación que se produce entre personas investigadoras y las que son investigadas, ya que esta comunicación está llena de actos comunicativos de poder −es decir, orientados a analizar una realidad social determi-nada imponiendo la visión de la persona experta por razón de su posición y sin la bús-queda de un acuerdo sobre el tema investigado. Esto sucede tanto cuando se utilizan metodologías cuantitativas como cualitativas. Superando esta forma de investigar, la metodología comunicativa crítica construye el conocimiento a partir de actos comuni-cativos dialógicos, minimizando las relaciones e interacciones de poder que se produ-cen durante los procesos comunicativos. De esta manera ha sido y está siendo utilizada en la actualidad dentro de los programas Marco de Investigación Europea. Basando la investigación en actos comunicativos dialógicos, se pone en primer plano la búsqueda de la interpretación conjunta de la realidad a través de interacciones dialógicas y no de poder, evitando cualquier tipo de imposición o coacción. En este artículo se explica cómo la substitución de actos comunicativos de poder por actos comunicativos dialógicos que tiene lugar en la metodología comunicativa crítica, incide en una mayor calidad científica e impacto de los resultados que se obtienen.Vulnerable groups participating in research increasingly reject the type of communication between researchers and them in a radical way, since this communication is full of power-related speech acts. In other words, these acts are oriented towards a certain action without taking into account whether a consensus on the subject being researched is reached along with them. This occurs both when qualitative and quantitative methodologies are used. In contrast to this form of research, the critical communicative methodology constructs knowledge based on dialogic communicative acts, thus minimizing the power relations and power-related interaction, which is produced during communicative processes. Therefore, it has been and is currently used within the European Research Framework programme. By basing research on dialogic communicative acts, then the search for a consensus through dialogic interaction rather than power-related interaction is prioritized, thus avoiding any type of imposition or coercion. This article provides an explanation for how the substitution of dialogic communicative acts for power-related communicative acts that take place using the critical communicative methodology influences the quality of scientific results

The three mouse actin-depolymerizing factor/cofilins evolved to fulfill cell-type-specific requirements for actin dynamics

Actin-depolymerizing factor (ADF)/cofilins are essential regulators of actin filament turnover. Several ADF/cofilin isoforms are found in multicellular organisms, but their biological differences have remained unclear. Herein, we show that three ADF/cofilins exist in mouse and most likely in all other mammalian species. Northern blot and in situ hybridization analyses demonstrate that cofilin-1 is expressed in most cell types of embryos and adult mice. Cofilin-2 is expressed in muscle cells and ADF is restricted to epithelia and endothelia. Although the three mouse ADF/cofilins do not show actin isoform specificity, they all depolymerize platelet actin filaments more efficiently than muscle actin. Furthermore, these ADF/cofilins are biochemically different. The epithelial-specific ADF is the most efficient in turning over actin filaments and promotes a stronger pH-dependent actin filament disassembly than the two other isoforms. The muscle-specific cofilin-2 has a weaker actin filament depolymerization activity and displays a 5-10-fold higher affinity for ATP-actin monomers than cofilin-1 and ADF. In steady-state assays, cofilin-2 also promotes filament assembly rather than disassembly. Taken together, these data suggest that the three biochemically distinct mammalian ADF/cofilin isoforms evolved to fulfill specific requirements for actin filament dynamics in different cell types

Kohti liikunnallista elämäntapaa:opettajien käsityksiä liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisesta

Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa on tarkoituksena selvittää liikuntaa opettavien luokanopettajien käsityksiä liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisesta. Tutkimusongelmia on muotoiltu kolme: 1. Millaisia käsityksiä liikuntaa opettavilla luokanopettajilla on liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisesta? 2. Millaisena luokanopettajat näkevät koulun roolin oppilaiden omaehtoiseen harrastuneisuuteen ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisessa? 3. Millaisten konkreettisten keinojen opettajat näkevät edistävän lasten ja nuorten omaehtoista harrastuneisuutta ja liikunnallista elämäntapaa? Ensimmäisen tutkimusongelman avulla pyritään selvittämään, kuinka opettajat käsittävät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut tavoitteet liikunnallinen elämäntapa ja omaehtoinen harrastuneisuus. Toisen tutkimusongelman kautta pyritään kuvaamaan näkemystä siitä, millainen on opettajan rooli lasten omaehtoisen harrastuneisuuden edistäjänä ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattajana. Lisäksi selvitetään, kuinka luokanopettaja näkee kasvatusvastuun jakautuvan liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisessa koulun, kodin ja harrastuspiirin välillä. Kolmannen tutkimusongelman tarkoituksena on tuoda teoreettisten näkemysten rinnalle käytäntöä ja hahmottaa, kuinka opettajat soveltavat käsityksiä käytännön tasolla. Pyrkimyksenä on selvittää, millaiset konkreettiset keinot opettajien mielestä edistävät lasten ja nuorten omaehtoista harrastuneisuutta ja liikunnallista elämäntapaa koulun liikuntakasvatuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät liikunnanopetuksen tavoitteeksi omaehtoisen harrastuneisuuteen ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisen. Käsitteet ovat kuitenkin suomalaisessa lainsäädännössä, liikunnan tutkimuksessa ja opettajien käytänteissä häilyviä ja monimerkityksellisiä. Tutkimuksemme on yksi tapa tuoda liikunnallisen elämäntavan terminologiaa ja käytäntöä lähemmäksi toisiaan. Tutkielma on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on koottu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, johon osallistui yhdeksän liikuntaa opettavaa luokanopettajaa. Tutkimuskohteeksi on valittu luokanopettajat, koska aikaisempien tutkimustulosten mukaan opettaja ohjaa oppilaita ja antaa kasvatuksellisia ohjeita enemmän alaluokilla kuin ylemmillä luokka-asteilla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on elämäntapaa, lasten ja nuorten liikkumista, liikunnan harrastamista ja koululiikuntaan osallistumista kuvaavia tutkimuksia. Niiden pohjalta on muodostettu liikunnallisen elämäntavan omaksumisen malli, jota peilataan opettajien käsityksiin. Liikunnallisen elämäntavan käsitteet ovat opettajille hankalia ymmärtää. Siksi opetussuunnitelmassa käytettyjä termejä tulisi tarkistaa. Opettajat eivät ole tiedostaneet kasvattavansa liikunnalliseen elämäntapaan. Opettajat käsittävät liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisen koulun liikunnassa olevan käytännön keinoina pitkälti samaa kuin yleinen liikunnanedistäminen kouluissa. Opettajien rooli nähdään merkityksellisempänä alakouluikäisille kuin yläkouluikäisille. Koti ja perhe kasvattavat lasta kantaen suurinta kasvatusvastuuta lapsen liikunnallisesta elämäntavasta. Koulun ja opettajan rooli on tarjota oppilaille positiivisia koululiikuntakokemuksia monipuolisen koululiikunnan avulla. Positiivisen liikuntailmapiirin kautta koululiikunta voi tukea lapsen liikkujakuvan rakentumista. Opettajien näkemysten mukaan välituntiliikunta ja koulujen liikuntatapahtumat ovat tärkeimpiä keinoja synnyttää oppilaille merkittäviä positiivisia kokemuksia liikkumisesta koulun liikunnassa. Koulun rooli korostuu erityisesti silloin, jos lapsi ei saa kotoa liikunnallisen elämäntavan mallia. Harrastuspiirin ja valmentajien vastuu alkaa, kun koulun ja kodin resurssit loppuvat. Roolit voivat vaikuttaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen myös negatiivisesti, mikäli lapsi kokee traumoja ja pakottamista liikuntaan. Kaikkia rooleja ja käytännön keinoja tärkeämpi tekijä liikunnalliseen elämäntapaan kasvamisessa on kuitenkin yksilön oma valinta. Yksilön on tehtävä valinta liikunnallisesta elämäntavastaan itse. Tutkielman tuloksia ei voida pitää yleistettävinä, mutta hyödynnettävinä konteksteissa, jotka vaativat liikunnallisen elämäntavan määrittelyä tai elämäntavan syntyyn vaikuttavien tekijöiden hahmottamista tai havainnollistamista

Lymphatic endothelium stimulates melanoma metastasis and invasion via MMP14-dependent Notch3 and b1-integrin activation

Lymphatic invasion and lymph node metastasis correlate with poor clinical outcome in melanoma. However, the mechanisms of lymphatic dissemination in distant metastasis remain incompletely understood. We show here that exposure of expansively growing human WM852 melanoma cells, but not singly invasive Bowes cells, to lymphatic endothelial cells (LEC) in 3D co-culture facilitates melanoma distant organ metastasis in mice. To dissect the underlying molecular mechanisms, we established LEC co-cultures with different melanoma cells originating from primary tumors or metastases. Notably, the expansively growing metastatic melanoma cells adopted an invasively sprouting phenotype in 3D matrix that was dependent on MMP14, Notch3 and β1-integrin. Unexpectedly, MMP14 was necessary for LEC-induced Notch3 induction and coincident β1-integrin activation. Moreover, MMP14 and Notch3 were required for LEC-mediated metastasis of zebrafish xenografts. This study uncovers a unique mechanism whereby LEC contact promotes melanoma metastasis by inducing a reversible switch from 3D growth to invasively sprouting cell phenotype

Prevention of Gestational Diabetes: Design of a Cluster-Randomized Controlled Trial and One-Year Follow-Up

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Annual prevalence of gestational diabetes mellitus (GDM) is 12.5% among Finnish pregnant women. The prevalence is expected to rise with the increasing overweight among women before pregnancy. Physical activity and diet are both known to have favourable effects on insulin resistance and possibly on the risk of GDM. We aimed to investigate, whether GDM can be prevented by counseling on diet, physical activity and gestational weight gain during pregnancy.</p> <p>Methods/Design</p> <p>A cluster-randomized controlled trial was conducted in 14 municipalities in the southern part of Finland. Pairwise randomization was performed in order to take into account socioeconomic differences. Recruited women were at 8-12 weeks' gestation and fulfilled at least one of the following criteria: body mass index ≥ 25 kg/m², history of earlier gestational glucose intolerance or macrosomic newborn (> 4500 g), age ≥ 40 years, first or second degree relative with history of type 1 or 2 diabetes. Main exclusion criterion was pathological oral glucose tolerance test (OGTT) at 8-12 weeks' gestation. The trial included one counseling session on physical activity at 8-12 weeks' gestation and one for diet at 16-18 weeks' gestation, and three to four booster sessions during other routine visits. In the control clinics women received usual care. Information on height, weight gain and other gestational factors was obtained from maternity cards. Physical activity, dietary intake and quality of life were followed by questionnaires during pregnancy and at 1-year postpartum. Blood samples for lipid status, hormones, insulin and OGTT were taken at 8-12 and 26-28 weeks' gestation and 1 year postpartum. Workability and return to work were elicited by a questionnaire at 1- year postpartum. Linkage to the national birth register of years 2007-2009 will provide information on perinatal complications and GDM incidence among the non-participants of the study. Cost-effectiveness evaluation will be based on quality-adjusted life years. This study has received ethical approval from the Ethical board of Pirkanmaa Hospital District.</p> <p>Discussion</p> <p>The study will provide information on the effectiveness and cost-effectiveness of gestational physical activity and dietary counseling on prevention of GDM in a risk group of women. Also information on the prevalence of GDM and postpartum metabolic syndrome will be gained. Results on maintaining the possible health behaviour changes are important in order to prevent chronic diseases such as cardiovascular disease and diabetes.</p> <p>Trial registration</p> <p>The trial is registered ISRCTN 33885819</p