Tiivistelmä. Lintujen muuttokäyttäytyminen on jo pitkään tarjonnut tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta eliöihin. Muuttolinnut ovat erityisen alttiita muuttuvalle ilmastolle, koska ne kohtaavat paitsi pesimisalueillaan, myös muuttoreitillään ja talvehtimisalueillaan ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Muutokset kausittaisten tapahtumien ajoituksessa voivat aiheuttaa ongelmia linnuille muun muassa ravinnonsaannin suhteen. Muuttoreitillä ja talvehtimisalueilla kohdatut puutteelliset elinympäristön olosuhteet voivat vaikuttaa muuttolinnuilla negatiivisesti seuraavan kauden menestykseen. Kyse on tällöin siirrännäisvaikutuksesta.
Ekologiset siirrännäisvaikutukset ovat eri kausien aikana yksilöihin kohdistuvia ei-tappavia ja palautuvia vaikutuksia. Ne voivat vaikuttaa muuttolintujen lisääntymismenestykseen, selviytymiseen ja fyysiseen kuntoon. Epäsuotuisat talvehtimisolosuhteet voivat johtaa muuttolinnuilla eri tapahtumien priorisointiin, kun energiaa on rajallisemmin käytettävissä esimerkiksi lisääntymiseen.
Ilmasto voi vaikuttaa muuttolintujen fenologiaan, eli ajallisiin vaihteluihin, talvehtimisalueilla ja muuttoreitillä sää- ja ilmasto-olosuhteiden kautta. Sääolosuhteet vaikuttavat hetkellisesti, mutta ilmastonmuutos pidemmällä aikajänteellä, muuttoaikatauluun, välilaskujen kestoon ja lentonopeuteen. Sekä talvehtimisalueiden että välilaskupaikkojen sademäärät ja kasvillisuus vaikuttavat myös merkittävästi lintujen vararavinnon kerryttämismahdollisuuksiin.
Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen etenemisellä ja ihmispopulaation kasvamisella on todennäköisesti siirrännäisvaikutuksia lisäävä vaikutus, sillä myös antropogeeniset muutokset ympäristössä voivat lisätä siirrännäisvaikutuksia. Siirrännäisvaikutukset ovat luonteeltaan pitkällä aikavälillä tapahtuvia. Ne voivat myös aiheuttaa haasteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä tavoittelevalle luonnonsuojelutoiminnalle ja jotkut toimet saattavat jopa edesauttaa siirrännäisvaikutusten syntymistä
