Liiketoimintasuunnitelma Laskuttaa.com-yritykselle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä perustettavalle yritykselle liiketoimintasuunnitelma, joka palvelee juuri tätä kyseistä yritystä. Liiketoimintasuunnitelman avulla on toimeksiantajan tarkoitus saada järjestettyä rahoitus. Liiketoimintasuunnitelmaa voidaan kutsua yrittäjän käsikirjaksi. Sitä tulee myös päivittää matkan varrella. Liiketoimintasuunnitelma lähtee liikenteeseen liikeideasta. Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen työ. Se jakautui teoriaosioon sekä varsinaiseen liiketoimintasuunnitelmaan. Tutkimusongelmana oli löytää oikeanlainen liiketoimintasuunnitelma toimeksiantajan tarpeisiin. Teoriaosiossa on käytetty kirjalähteitä, sekä muutamaa Internetlähdettä. Teoriaosuuteen on valittu sellaiset aiheet, jotka palvelevat parhaiten varsinaista liiketoimintasuunnitelmaa. Varsinainen liiketoimintasuunnitelma lähti liikkeelle toimeksiantajan haastattelulla. Tutkijan tehtävänä oli laatia toimeksiantajan ajatuksista liiketoimintasuunnitelma sekä tehdä perusteellinen kilpailija-analyysi. Työn tuloksista voidaan sanoa että jokaisen uuden yrittäjän kannattaa laatia perusteellinen liiketoimintasuunnitelma. Toimeksiantaja tulee käyttämään valmista opinnäytetyötä perustaessaan yritystä ja toivottavasti saa sen avulla järjestettyä rahoituksenThe aim of the present thesis was to create a business plan that meets the needs of the client. With the help of the business plan the company should be able to arrange the funding. A business plan can be called as the entrepreneur´s manual, and it should be updated along the way. The basis of the business plan is a business concept. The thesis is a functional work, and it is divided in two parts: the theory section and the actual business plan. The business problem was to create a business plan that meets the needs of the client. Professional literature and Internet sources were used in the theory section. The themes in the theory section selected to serve the actual business plan. Making the business plan begun with an interview of the client. The researcher´s aim was to create a business plan for the client´s ideas, and make a profound competitor analysis. The outcome of the research was that it is necessary to create a profound business plan for a start-up company. The client can use the thesis when starting the business. And hopefully it will help the company arrange the funding

Five Frameworks to Approaching Architectural Materials Research

In current days from materials to products, and finally to practical applications in realised buildings includes many variables to manage. These variables can include updated building regulations, innovative construction methods, demands for sustainability, or unseen design and manufacturing variables. This complexity leads to new processes and practices. Integrating architectural practices, demands, emphases, and values in the early phases of these processes, this may make the process manageable. This paper presents five frameworks for use in approaching architectural-related multidisciplinary materials research. The boundaries of said research can be imagined with the help of these frameworks, which render the objectives of the research tasks and the duties of the participants more easily comprehended, and the process clearer and more easily managed. In architectural materials research and design, the process, the research facilities, methods, or even the objectives may not be clear to all participants during the research the phase. Three of the suggested approaches are based on Leon van Schaik’s practical poetics approach. The other two approaches are conventional and are already somewhat in use in research related to architecture. These five-pronged frameworks have been applied to architectural materials research with the following concepts: master idea, in which materials research can be regarded as a continuity of a tradition; blending process, in which materials research blends equally with technological development; idea generation, in which materials research is subordinated to a design idea; design oriented, in which materials research is based on explorative design; and science oriented, when materials research is inspired by science. Each of the approaches have been further observed with sub-concepts familiar in architecture. The five frameworks have been tentatively observed within early phase cellulosic materials research studies. The practical implications of this framing will become clear when establishing materials research projects, comprehending the nature of multidisciplinary research, or steering ongoing research in a specific direction.Peer reviewe

Luontosuhteita paikallisessa ja transnationaalissa kontekstissa : etnografinen tutkimus luontoympäristöjen merkityksistä maahanmuuttajanaisille

Tutkimuksen aiheena ovat maahanmuuttajien luontosuhteet paikallisessa ja transnationaalissa kontekstissa. Etnografisen tutkimuksen aineisto on kerätty järjestämälläni maahanmuuttajanaisten luonto- ja ympäristökurssilla keväällä 2011 suomalaisen kaupungin lähiössä toimivassa maahanmuuttajanaisten kohtaamispaikassa. Tutkimukseen osallistui 29 luontokurssin kokoontumisiin vähintään kerran osallistunutta maahanmuuttajanaista, sekä kohtaamispaikan muita vieraita, työntekijöitä, opiskelijaharjoittelijoita, vapaaehtoisia, sekä työllistettyjä. Eri syistä Suomeen muuttaneiden naisten lähtömaita olivat Kiina, Vietnam, Afganistan, Irak, Iran, Turkki, Kosovo, Sudan, Somalia, Venäjä, Viro, Marokko, Intia ja Italia. Etnografisen kenttätyön aikana tuotettu aineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirjasta, äänitetyistä ja kirjoitetuista haastatteluista, sekä muutamista kurssin aikana tehdyistä tehtävistä. Havainnointimateriaali sisältää monipuolisia tilannekuvauksia tuntitilanteista, kahvipöytäkeskusteluista, sekä retkiltä luontoon, kirjastoon, luonnontieteelliseen museoon ja suunnistustapahtumaan. Tutkimusta ohjasi alustava tutkimuskysymys: Miten suomalaiselle luontoseudulle eri puolilta maapalloa muuttaneet naiset luovat suhdetta ympäristöönsä ja mistä elementeistä heidän luontosuhteensa on muodostunut. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat luontoympäristön vaihtumisen vaikutukset ihmisten elämäntapoihin, lastenkasvatukseen ja luontokäsityksiin. Naiset kertoivat luonnosta nostaen esiin niitä asioita, jotka he itse kokivat merkityksellisinä. Erityisenä näkökulmana oli maahanmuuttajien luontosuhteiden rakentuminen transnationaalissa kontekstissa, jossa luontopuhe ja lähtömaan luonto ovat mahdollisesti osana diasporassa elävän yhteisön viestintätapahtumia. Sisällönanalyysissa aineisto on luokiteltu usein esille nousevien tai erityisten teemojen perusteella. Luontopuheesta on myös etsitty toistuvia diskursseja ja luontokäsitteille annettuja erityisiä ja yhdistäviä merkityksiä. Erityisyyden etnografiana tutkimukseni kuvaa jokaisen osallistujan yksilöllisen kertomuksen kautta omalla tavallaan paikallisen ja transnationaalin suhdetta (Huttunen 2002). Muutolla uuteen luontoympäristöön oli useimmille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajille merkitystä monilla elämänalueilla. Tosin osa heistä koki, että suomalainen ympäristö on niin samanlainen kuin heidän lähtömaassaan, etteivät heidän luonnonkäytön tapansa olleet muuttuneet aiemmasta. Naisten tieto Suomen luonnosta vaihteli paljon, mutta innokkuus oppia uutta oli suurta. Erityisesti luonnosta saatavasta ravinnosta, lähiluonnon kasveista ja eläimistä haluttiin informaatiota. Suurin osa katseli kotona suomenkielisiä luontodokumentteja television tai Internetin välityksellä, mutta naiset eivät lukeneet suomenkielisiä sanomalehtiä, joten sitä kautta tehty luontotiedotus ei saavuttanut heitä. Naiset kertoivat rentoutuvansa ja virkistyvänsä luonnossa, mutta vieraassa ympäristössä liikkumiseen liittyi myös pelkoja ja osa naisista liikkuikin ulkona hyvin vähän. Sukupuolella oli merkitystä luontokokemuksissa ja Suomeen muutto oli lisännyt joidenkin naisten mahdollisuuksia liikkua ulkona kulttuurillisten olosuhteiden muuttuessa. Aiemmassa luontoympäristössä kertyneet luontokokemukset haluttiin jakaa Suomessa syntyneiden lasten kanssa ja heidät pyrittiin eri tavoin tutustuttamaan vanhempiensa lähtömaan luontoon. Kieliympäristön ja vanhemmille tutun luontoympäristön vaihtumisella oli vaikutuksia sukupolvien väliseen suomalaiseen luontoon liittyvään viestintään ja luontokasvatuksen mahdollistumiseen. Kaikki naiset suhtautuivat luonnonsuojeluun ja kierrätykseen positiivisesti, pitivät sitä tärkeänä, sekä olivat myös itsenäisesti hankkineet siitä tietoa. Monet heistä ottivat esiin lähtömaansa ympäristöongelmia, ympäristöön ja sen suojeluun liittyviä henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä arvoja, sekä ottivat kantaa suomalaisen asuinympäristönsä tiivistysrakentamiseen, kaupunkimetsien hakkuisiin ja roskaamiseen. Lähtömaiden ympäristökatastrofit koskettivat usein konkreettisesti Suomessa asuvia ihmisiä ja niihin liittyi myös huoli omien läheisten turvallisuudesta. Osa naisista oli jossain elämänsä vaiheessa osallistunut aktiivisesti luonnonsuojelutoimintaan tai oli mukana lähtömaihin suuntautuvassa kehitysyhteistyötoiminnassa. Transnationaali konteksti näkyi aineistossa, ei ainoastaan rakentamassa moniulotteisesti yksilöiden luontosuhteita, vaan myös jatkuvana luontoon liittyvän tiedon, arvojen, asenteiden, vaikutteiden ja kertomusten virtauksina paikkojen ja yhteisöjen välillä. Suomen luontoon ja luontosanastoon liittyvällä opetuksella on tilausta. Monet luontoaiheet ovat keskustelunaiheena helppoja ja yhdistävät eri maista tulleita ihmisiä. Omista luontokokemuksista kertominen ja kuuntelijoiden osoittama kiinnostus vahvistavat itseluottamusta. Luontoaiheiden kautta oppii suomenkieltä ja kulttuuria ja pienikin luontoopastus lisää rohkeutta liikkua uudessa ympäristössä. Luontoharrastuksiin osallistuminen lisää sosiaalisia kontakteja ja mahdollistaa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen. Luontosuhdetutkimus tai ympäristökäsitysten ja luontotiedon välittymisen tutkimus kaipaavat myös näkökulmia, jotka tulevat niiden ihmisten keskuudesta, joilla ei ole ollut suuria mahdollisuuksia välittää ajatuksiaan yleisön tai esimerkiksi ympäristön kehittämisprojektien tietoon

Alueellinen yhdenvertaisuus sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee alueellista yhdenvertaisuutta ammattilaisten käsitysten kautta. Sitä tutkitaan sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa kahden tutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäinen on: millaisia käsityksiä osallistujilla on alueellisesta yhdenvertaisuudesta sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa? Toinen tutkimuskysymys kysyy, miten sosiaalisen kuntoutuksen alueellista yhdenvertaisuutta voidaan edistää? Aihe on ajankohtainen, sillä se liittyy palveluiden yhdenvertaistamisen tarpeeseen hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa 2023. Tutkielma on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto koostuu ryhmäkeskusteluista, jotka olivat aitoja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistilaisuuksia yhdellä hyvinvointialueella. Keskustelut ajoittuivat alkukesään 2023 ja ne jakautuivat kolmelle kerralle. Osallistujat olivat sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskennelleitä ja/tai jatkossa työskenteleviä ammattilaisia. Heitä osallistui 15–17 henkilöä jokaiseen keskusteluun. Keskustelut käytiin kolmessa pienryhmässä. Aineiston analyysitapa on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa on käytetty luokittelua. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää vastaavissa sosiaalipalveluiden kehittämisprosesseissa. Teoriaohjaavan analyysin pohjalta tutkielmassa eritellään alueellisen yhdenvertaisuuden osa-alueita. Alueellinen yhdenvertaisuus rakentuu saatavuudesta, saavutettavuudesta ja palvelun hyväksyttävyydestä. Saavutettavuus jakaantuu institutionaaliseen, informatiiviseen, fyysiseen ja taloudelliseen osioon. Hyvinvointialueen kuntien ja kaupunkien lähtökohtien ollessa erilaisia, tarvitaan yhdenvertaistamisessa asiakaslähtöisiä toimintatapoja, jaettua ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta osana palvelujärjestelmää sekä palvelun saavutettavuuden alueellisia eroja tasaavia keinoja. Tutkielman tarkoituksena ei ollut testata aiempia teorioita tai tutkimuksia, mutta tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Saatavuuden, saavutettavuuden ja palvelun hyväksyttävyyden käsitteet muodostavat käyttökelpoisen pohjan alueellisen yhdenvertaisuuden arvioimiselle ja kehittämiselle. Jatkotutkimusaiheena tuloksia voi syventää ottamalla mukaan muiden sosiaalityön osa-alueiden näkemyksiä sekä asiakkaita haastattelemalla. Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös rakenteellisen sosiaalityön tehtävä, joten sen hyödyntäminen sosiaalisen kuntoutuksen alueellisen yhdenvertaisuuden kehittämisessä olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe

Oncocytic variant of sialadenoma papilliferum ? a rare salivary gland tumor : a case report

Sialadenoma papilliferum (SP) is a rare minor salivary gland neoplasm that accounts for less than 1% of all salivary gland tumors. The tumor typically affects older people, presenting most commonly as a slow-growing tumor of the hard palate, although oth

Radical sex role ideology and the Finnish gender role movement in the late 1960s

An active discussion of gender roles and the need to renegotiate them took place in the late 1960s in Finland. While previous studies have associated this 'sex role debate' with the independent civic organisation Association 9, this article focuses on the wider gender role movement. The article analyses the interplay and differences among the Finnish Women's Democratic League, the Committee for Women's Status, and Association 9's grassroots activism between 1965 and 1970. It demonstrates that similar ideas about sex roles were presented simultaneously in two public spheres: the dominant public, where the ideas were promoted by Association 9, and the people's democratic counterpublic, which presented the goals of the Finnish Women's Democratic League. Both discussions also influenced the work of the Committee for Women's Status in Finland. These organisations had divergent modes of action, ranging from a civic association to party political organisation and parliamentary committee, but the theoretical premises of their conceptualisations of gendered societal structures had clear similarities. We show this by drawing on the archives of Association 9 and the Finnish Women's Democratic League, including original documents such as minutes of meetings and newspaper and magazine clippings, and the Committee for Women's Status's White Paper

Impacts of supplementary drainage on the water balance of a poorly drained agricultural field

In northern clay soils, field drainage is needed to ensure suitable moisture conditions for crop growth and farming operations. Supplementary drainage installations improve the efficiency of old drainage systems, but the hydrological impacts of the drainage procedures are not comprehensively understood or quantified. The objective was to simulate the hydrological behavior of a clay field section and to quantify the effects of a supplementary drainage on the water balance of the field section. The study site, in southern Finland, was originally subsurface drained in 1952 with 32 m drain spacing. Supplementary drainage was installed in 2014, decreasing the drain spacing to 10.7 m. Simulations were carried out with a dual-permeability hydrological model and two model parametrizations describing the field hydrology (1) before and (2) after the supplementary drainage installation. The parameterizations were used for simulations of a nine-year period to quantify the hydrological impacts of the supplementary drainage. For the periods without snow on the ground, the modified Nash-Sutcliffe efficiency for daily drain discharge and topsoil layer runoff values ranged from 0.43 to 0.53 and from 0.44 to 0.53, respectively. During the original drainage setup scenario, the average annual drain discharge was lower (7.8% of precipitation) than topsoil layer runoff and groundwater outflow (10.3% and 26.4%, respectively). For the supplementary drainage scenario, most of the water outflow was through drain discharge and groundwater outflow (20.4% and 21.9%, respectively). The supplementary drainage installation increased the average annual drain discharge by a factor of 2.6, while the annual average topsoil layer runoff and groundwater outflow decreased by 75% and 18%, respectively. The supplementary drainage setup was found to expedite the drying of the field section in spring by 8 days on average compared to the original drainage setup.Peer reviewe

Effects of intramuscular vatinoxan (MK-467), co-administered with medetomidine and butorphanol, on cardiopulmonary and anaesthetic effects of intravenous ketamine in dogs

Objective To investigate the impact of intramuscular (IM) co-administration of the peripheral alpha(2)-adrenoceptor agonist vatinoxan (MK-467) with medetomidine and butorphanol prior to intravenous (IV) ketamine on the cardiopulmonary and anaesthetic effects in dogs, followed by atipamezole reversal. Study design Randomized, masked crossover study. Animals A total of eight purpose-bred Beagle dogs aged 3 years. Methods Each dog was instrumented and administered two treatments 2 weeks apart: medetomidine (20 mu g kg(-1)) and butorphanol (100 mu g kg(-1)) premedication with vatinoxan (500 mu g kg(-1); treatment MVB) or without vatinoxan (treatment MB) IM 20 minutes before IV ketamine (4 mg kg(-1)). Atipamezole (100 mu g kg(-1)) was administered IM 60 minutes after ketamine. Heart rate (HR), mean arterial (MAP) and central venous (CVP) pressures and cardiac output (CO) were measured; cardiac (CI) and systemic vascular resistance (SVRI) indices were calculated before and 10 minutes after MVB or MB, and 10, 25, 40, 55, 70 and 100 minutes after ketamine. Data were analysed with repeated measures analysis of covariance models. A p-value Results At most time points, HR and CI were significantly higher, and SVRI and CVP significantly lower with MVB than with MB. With both treatments, SVRI and MAP decreased after ketamine, whereas HR and CI increased. MAP was significantly lower with MVB than with MB; mild hypotension (57-59 mmHg) was recorded in two dogs with MVB prior to atipamezole administration. Sedation, induction, intubation and recovery scores were not different between treatments, but intolerance to the endotracheal tube was observed earlier with MVB. Conclusions and clinical relevance Haemodynamic performance was improved by vatinoxan co-administration with medetomidine-butorphanol, before and after ketamine administration. However, vatinoxan was associated with mild hypotension after ketamine with the dose used in this study. Vatinoxan shortened the duration of anaesthesia.Peer reviewe

Peripheral α2-adrenoceptor antagonism affects the absorption of intramuscularly coadministered drugs

Objective: We determined the possible effects of a peripherally acting alpha2-adrenoceptor antagonist, MK-467, on the absorption of intramuscularly (IM) co-administered medetomidine, butorphanol and midazolam. Study design: Randomized, experimental, blinded cross-over study. Animals: Six healthy Beagle dogs. Methods: Two IM treatments were administered: 1) medetomidine hydrochloride (20 μg kg-1) + butorphanol (100 μg kg-1) + midazolam (200 μg kg-1) (MBM), and; 2) MBM + MK-467 hydrochloride (500 μg kg-1) (MBM-MK), mixed in a syringe. Heart rate was recorded at regular intervals. Sedation was assessed with visual analog scales (0 – 100 mm). Drug concentrations in plasma were analyzed with liquid chromatography - tandem mass spectrometry, with chiral separation of dex- and levomedetomidine. Maximum drug concentrations in plasma (Cmax) and time to Cmax (Tmax) were determined. Paired t-tests, with Bonferroni correction when appropriate, were used for comparisons between the treatments. Results: Data from five dogs were analyzed. Heart rate was significantly higher from 20 until 90 minutes after MBM-MK. The Tmax for midazolam and levomedetomidine (mean ± standard deviation) were approximately halved with co-administration of MK-467, from 23 ± 9 to 11 ± 6 minutes (p = 0.049) for midazolam and from 32 ± 15 to 18 ± 6 minutes for levomedetomidine (p = 0.036), respectively. Conclusions and clinical relevance: MK-467 accelerated the absorption of IM co-administered drugs. This is clinically relevant as it may hasten the onset of peak sedative effects.Peer reviewe