Proviisorista apteekkariksi - miten työhyvinvoinnin käy?

Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot PD ProjektityöTyöelämän murroksen myötä työhyvinvointi on noussut keskeiseksi kiinnostuksen aiheeksi monissa organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa. Työhyvinvointi on sekä työtekijän, työnantajan ja yhteiskunnan etu, sillä hyvinvoiva henkilöstö viihtyy työssään pitempään ja tekee parempaa tulosta. Tämä heijastuu asiakkaalle parempana palveluna ja antaa yritykselle paremmat mahdollisuudet menestyä. Hyvinvoiva työyhteisö tarvitsee hyvinvoivan esimiehen, sillä esimies on avainasemassa yrityksen linjausten ja toimintatapojen valinnassa, niiden päätösten tekemisessä, joilla työhyvinvointiin ja tuloksiin voidaan vaikuttaa. Proviisorin työuran suurimpia muutoksia on, kun toisen palkollisena toimiva proviisori saa apteekkiluvan ja siirtyy apteekkariyrittäjäksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten proviisorin työhyvinvointi muuttuu tässä uran muutosvaiheessa. Tutkimuksessa haastateltiin 3-5 vuotta sitten apteekkiluvan saaneita proviisoreita ja haastattelumateriaalista etsittiin laadullisen analyysimenetelmän avulla työhyvinvointiin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa todettiin, että hiljattain apteekkariksi tulleet proviisorit olivat tyytyväisiä uramuutokseensa. He kokevat yleensä työhyvinvointinsa parantuneen apteekkariuden myötä. Vaikka farmasian alalla on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia (lääkevaihto, viitehintajärjestelmä, e-resepti) ja apteekkien taloudellinen tilanne on muuttunut niiden myötä epävarmemmaksi, tutkimukseen osallistuneet apteekkarit näkevät itsensä edelleen hyvinvoivina apteekkareina kymmenenkin vuoden kuluttua. He pitävät työtään merkityksellisenä ja työ antaa heille joka päivä onnistumisen tunteita ja työn iloa. Työn vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön nousivat esille tärkeimpinä työhyvinvointia luovina tekijöinä

Tyytyväisyystutkimus Fyrrytuvan jäsenille

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä Fyrrytupa on jäsenilleen antanut ja kuinka se on heitä auttanut mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Lisäksi haluttiin saada tietoa millaisena paikkana jäsenet Fyrrytuvan näkevät ja kuinka he sitä mahdollisesti kehittäisivät. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut suoritettiin Fyrrytuvalla yhden päivän aikana syksyllä 2015 ja niihin osallistui yhteensä 16 Fyrrytuvan jäsentä. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu pitkälti mielenterveyden ja mielenterveyden häiriöiden määrittelystä, mielenterveyskuntoutuksesta sekä ryhmän ja vertaistuen merkityksestä. Tutkimuksesta selvisi, että Fyrrytupa on erittäin tärkeä osa jäsentensä mielen hyvinvointia ja antaa heille paljon sisältöä arkeen. Fyrrytupa on paikka, jossa on helppo ylläpitää sosiaalisia suhteitaan ja tavata muita ihmisiä. Yhteinen ajanvietto ja vertaistuki koettiin hyvin tärkeiksi. Tutkimuksesta voidaan myös päätellä, että jäsenet hoitavat hyvin monipuolisesti mielensä hyvinvointia Fyrrytuvan ulkopuolellakin omassa arjessaan. Tärkeimmiksi kehitysideoiksi tutkimuksesta nousi toivomus monipuolisemmasta ohjelmasta ja siitä, että ohjaajalla olisi enemmän aikaa yhteiseen seurusteluun. Moni jäsenistä koki kuitenkin olevansa varsin tyytyväinen Fyrrytuvan toimintaan.The purpose of this study was to research what Fyrrytupa has given to its members and how has it helped them with mental health. It was also important to find out how the members see Fyrrytupa and how they would possibly develop it. This research was qualitative and it was carried out as theme interviews. The material was collected at Fyrrytupa in September 2015 during one day and the interviews were participated by 16 members of Fyrrytupa. The material has been analyzed using content analysis. The theoretical framework includes a definition of mental health and mental disorder, mental rehabilitation and also the meaning of group and peer support. The research results showed that Fyrrytupa is very important to the members and their mental health. Fyrrytupa gives a lot of meaning to their everyday life. Fyrrytupa is a place where it is easy to maintain social relationships and meet new people. The shared recreation and peer support were seen as very meaningful by the members. The research results also showed that the members were taking care of their mental health in many different ways in their everyday life outside of Fyrrytupa. The most important development ideas included having more diverse program at Fyrrytupa and that the supervisor would have more time to be together with the members. Many of the members were however very satisfied with Fyrrytupa

Arteterapia en las escuelas finlandesas: educación e investigación.

El propósito de este artículo es el de explorar las posibilidades que el arteterapia puede ofrecer como un nuevo entorno de aprendizaje en las escuelas finlandesas. Como respuesta a la falta de prácticas creativas en la escuela diaria, el objetivo de este estudio es introducir estas posibilidades de promoción a través del arteterapia del bienestar de los alumnos que lo recibieron. La metodología de investigación siguió los principios de la hermenéutica y la fenomenografía. En las entrevistas (N=15), recogí datos cualitativos con respecto a la práctica de los arteterapeutas en las escuelas y los modos en que su trabajo se desarrolló por el profesorado. Este estudio aportará igualmente nuevo conocimiento sobre el tema, y dará perspectiva, al potencial del arteterapia como tratamiento en el andamiaje de los alumnos y en la mejora de su desarrollo en varias áreas de aprendizaje

Kiihtyvyysanturin käyttäminen kiihtyvyyttä koskevien ennakkokäsityksien muokkaamiseen lukion fysiikan opetuksessa

Kiihtyvyys on keskeinen suure fysiikan opiskelussa, mutta oppilailla on siihen liittyviä monia ennakkokäsityksiä. Ennakkokäsityksiä ei voi korjata ulkoapäin annetulla tiedolla, vaan oppilaiden on ensin ymmärrettävä, että heidän käsityksensä ovat virheellisiä. Ennakkokäsitykset onkin huomioitava opetusta suunniteltaessa. Tämän työn yhtenä tavoitteena on esitellä kokeita, joissa kiihtyvyyttä havainnollistetaan kiihtyvyysanturilla ja joita voi mahdollisesti käyttää kiihtyvyyteen liittyvien ennakkokäsitysten korjaamiseen. Kokeiden todellista vaikutusta ei tässä työssä testata. Kaikissa töissä käytetään kiihtyvyyden mittaamiseen Vernierin valmistamaa WDSS-anturia, jolla voi mitata voimaa, korkeutta ja kiihtyvyyttä kolmeen suuntaan. Kokeet tehdään myös ultraääni- tai voima-anturilla, jonka jälkeen pohditaan, toiko kiihtyvyysanturi näihin kokeisiin jotain uutta aiemmin käytettyihin antureihin verrattuna. Kokeissa, joissa ennakkokäsityksen perusteella ei ole kiihtyvyyttä, kiihtyvyysanturi mahdollistaa kiihtyvyyden mittaamisen ja tuo niihin kokeisiin siten konkretiaa. Normaalikiihtyvyys on esimerkiksi aiemmin mitattu voiman kautta, mutta kiihtyvyysanturilla sitä pystytään mittaamaan suoraan. Kokeita tehtäessä havaitaan myös, ettei kiihtyvyysanturilla voi tehdä kokeita, joissa anturin kallistuskulma suhteessa pystysuoraan muuttuu. Käytetyn kiihtyvyysanturin toimintaperiaate on sellainen, ettei se tee eroa kiihtyvyyden ja gravitaation kiihtyvyyden suuntaisen komponentin välille

Kuumekouristuspotilas perusterveydenhuollossa

Vertaisarvioitu.• Kuumekouristuksen saaneelle lapselle tehdään tarkka kliininen arvio. Siinä huomioidaan keskushermostoinfektion, vakavan bakteeri-infektion ja muiden kouristelua provosoivien tekijöiden mahdollisuus. • Päivystyksellinen lähete erikoissairaanhoitoon tehdään ainakin, jos lapsi kouristeli yli 5 minuuttia, kuumekouristus oli monimuotoinen tai tajunnantaso jää alentuneeksi kohtauksen jälkeen. Lähete tehdään myös, jos epäillään keskushermostoinfektiota tai sepsistä tai lapsen yleistila sitä muuten vaatii. • Vanhempia informoidaan yksinkertaisen kuumekouristuksen hyvänlaatuisuu- desta, ja ensiapu ohjeistetaan huolellisesti

Efficacy of the implementation of the National Emergency X-Radiography Utilization Study II decision rule to clinical practice for paediatric head injury patients

Aim To investigate the usefulness of the National Emergency X-Radiography Utilization Study (NEXUS) II head trauma decision rule in clinical practice for paediatric patients in a tertiary university hospital serving as the only paediatric hospital in the area. Methods We compared how doctors evaluated and examined patients with head injury during two time periods, before and after the introduction of NEXUS II decision rule. Multiple implementation strategies were used as follows: education, tutoring and written instructions for the use of NEXUS II. Results Two hundred and forty-four head injury patients visited the hospital before and 385 after the introduction of the NEXUS II decision rule. The number of hospital admissions (56%) and the mean duration of hospitalisation (2.5 days) remained the same during the two periods. In the NEXUS II evaluated group, there was a decrease of 40% in the number of hospital admissions. NEXUS II was applied in only 62 (16%) cases. The number of head imaging procedures remained the same. No patients with a clinically significant head injury were missed with the NEXUS II evaluation. Conclusion NEXUS II was ineffective as our implementation failed. When used, NEXUS II reduced expenses in our study population by decreasing the number of hospital admissions.Peer reviewe

Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Baroreflex sensitivity following acute upper-body exercise in the cold among stable coronary artery disease patients

Background: A cold environment and exercise separately affect the autonomic nervous system (ANS), baroreflex sensitivity (BRS), and blood pressure variability (BPV) but their combined effects on post-exercise recovery are not known. Our cross-over trial examined these responses following upper-body static and dynamic exercise performed in a cold and neutral environment in patients with coronary artery disease (CAD). Methods: 20 patients with stable coronary artery disease performed both graded static (10%–30% of maximal voluntary contraction) and dynamic (light, moderate and high perceived intensity) upper-body exercise at −15°C and +22°C for 30 min. Electrocardiogram and continuous blood pressure were measured to compute post-exercise (10 and 30 min after exercise) spectral powers of heart rate (HR), blood pressure variability and BRS at low (0.04–0.15 Hz) and high (0.15–0.4 Hz) frequencies. Results: Static upper-body exercise performed in a cold environment increased post-exercise high frequency (HF) spectral power of heart rate (HF RR) (p Conclusion: Static upper-body exercise in the cold increased post-exercise BRS and overall vagal activity but without reduced systolic blood pressure. Dynamic upper-body exercise in the cold reduced post-exercise vagal BRS but did not affect the other parameters. The influence of cold exposure on post-exercise autonomic and cardiovascular responses following static upper-body exercise require further studies. This information helps understanding why persons with cardiovascular diseases are vulnerable to low environmental temperature. ClinicalTrials.gov: NCT02855905 (04/08/2016)

Loss of DIAPH1 causes SCBMS, combined immunodeficiency, and mitochondrial dysfunction

Background: Homozygous loss of DIAPH1 results in seizures, cortical blindness, and microcephaly syndrome (SCBMS). We studied 5 Finnish and 2 Omani patients with loss of DIAPH1 presenting with SCBMS, mitochondrial dysfunction, and immunodeficiency. Objective: We sought to further characterize phenotypes and disease mechanisms associated with loss of DIAPH1. Methods: Exome sequencing, genotyping and haplotype analysis, B- and T-cell phenotyping, in vitro lymphocyte stimulation assays, analyses of mitochondrial function, immunofluorescence staining for cytoskeletal proteins and mitochondria, and CRISPR-Cas9 DIAPH1 knockout in heathy donor PBMCs were used. Results: Genetic analyses found all Finnish patients homozygous for a rare DIAPH1 splice-variant (NM_005219:c.68411G>A) enriched in the Finnish population, and Omani patients homozygous for a previously described pathogenic DIAPH1 frameshift-variant (NM_005219:c.2769delT;p.F923fs). In addition to microcephaly, epilepsy, and cortical blindness characteristic to SCBMS, the patients presented with infection susceptibility due to defective lymphocyte maturation and 3 patients developed B-cell lymphoma. Patients' immunophenotype was characterized by poor lymphocyte activation and proliferation, defective B-cell maturation, and lack of naive T cells. CRISPR-Cas9 knockout of DIAPH1 in PBMCs from healthy donors replicated the T-cell activation defect. Patient-derived peripheral blood T cells exhibited impaired adhesion and inefficient microtubule-organizing center repositioning to the immunologic synapse. The clinical symptoms and laboratory tests also suggested mitochondrial dysfunction. Experiments with immortalized, patient-derived fibroblasts indicated that DIAPH1 affects the amount of complex IV of the mitochondrial respiratory chain. Conclusions: Our data demonstrate that individuals with SCBMS can have combined immune deficiency and implicate defective cytoskeletal organization and mitochondrial dysfunction in SCBMS pathogenesis.Peer reviewe