Productivity in long-term remote work during the covid-19 pandemic

The COVID-19 pandemic forced companies and employees around the world to move to remote work regardless of their preferences and abilities. In Finland, the recommendation to work remotely, issued by the Government, was in force with varying extent in various parts of Finland from March 2020 until the end of February 2022. Remote work is often considered more productive than office-based work. In this research, employees’ perceptions of their productivity level in long-term remote work are researched. The research gained information on whether employees evaluated that the level of their productivity, meaning how efficiently they have accomplished tasks, had changed during the remote work period that had lasted for over a year in the midst of the COVID-19 pandemic. The other goal is to determine which means could be used to improve employees’ productivity in long-term remote work. Seven office workers were interviewed for this research. The interview recordings were analyzed by thematic analysis. Themes of the factors that have an influence on productivity were named social contacts; support, with sub-themes of choice, and trust; the ability to concentrate and tolerate, with a sub-theme of time management; and technical issues. The results are compared against two previous theories: the social capital theory, and the three basic psychological needs identified by self-determination theory. The results contribute to these theories by offering compatible viewpoints. Upon the analysis, it was discovered that the long-term remote work during COVID-19 pandemic did not have a major impact on employees’ productivity. Most interviewees evaluated that it had stayed on the same level than before the pandemic. The significance of the disadvantages of remote work did not particularly increase during the year. In terms of ways to improve the employee productivity, various ways were found, such as focusing on team cohesion, the length of the working days, and ergonomics. In addition, it is beneficial to let employees themselves choose how often they work remotely

Sukupuoliero ja toinen. Luce Irigarayn teoria intersubjektiivisuudesta vastauksena Emmanuel Levinasin teorialle toisen transsendenssista

Tutkielma käsittelee toiseutta ja sukupuolieroa belgialaisen Luce Irigarayn filosofiassa. Irigarayn sukupuolieron tutkimuksessa sukupuoliero ja intersubjektiivisuus ovat erottamattomia kysymyksiä, joiden muutokset ovat keskenään sidoksisia. Tutkielma lähestyy aihetta erityisesti Irigarayn ”keski-/myöhäistuotannon” intersubjektiivisuuteen keskittyneiden teosten J’aime à toi (1992), Essere due (1994; Être deux, 1997) ja La democrazia comincia a due (1994;  Democracy begins between two, 2000) kautta, mutta huomioi myös Irigarayn tuotannon kokonaisuudessaan. Tutkielmassa Irigarayn näkemystä toisesta lähestytään intersubjektiivisuutta tutkineen fenomenologisen filosofian kautta, keskittyen erityisesti Emmanuel Levinasin ”Toisen filosofiaan”. Tutkielma käy läpi Irigarayn Levinasin ajattelua koskevaa kritiikkiä, mutta asettaa Irigarayn ja Levinasin kuvauksia toisesta muutoinkin rinnakkain. Näin Irigarayn havainnon ja rakastamisen uudenlaisten toisen toiseutta kunnioittavien muotojen kehittäminen vastaa Levinasin ajattelun esittämään ongelmaan siitä, miten voi tulla suhteeseen toisen kanssa vahingoittamatta toisen toiseutta. Tutkielmassa painotetaan dialektiikan keskeisyyttä Irigarayn intersubjektiivisuuden tutkimukselle. Levinasille keskeinen toisen transsendenssi on Irigaraylla toisen sukupuolen transsendenssi, mikä merkitsee asettumattomuutta pysyviin määrittelyihin, mikä taas tekee mahdolliseksi hahmottaa suhde siihen dialektisena. Tämä on keskeistä sekä Irigarayn vastatessa Levinasin määrittelemään ongelmaan että hänen tutkiessaan sukupuolieron uudenlaisen hahmottumisen mahdollisuutta. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, miten Irigaraylla minun ja toisen välisen suhteen muutos toimii eettis-poliittisen muutoksen mahdollisuutena. Näin tulee esiin, miten Irigarayn sukupuolieron tutkimus ei rajoitu ainoastaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan hänen kiinnostuksensa kohdistuu laajempaan oikeudenmukaisuuteen. Asiasanat:Luce Irigaray, Emmanuel Levinas, feministinen filosofia, sukupuoliero, toiseus, fenomenologi

Migratory behaviour and survival rates of wild northern Atlantic salmon (Salmo salar) post-smolts: effects of environmental factors

This is the accepted version (authors' final draft post review) of the paper, reprinted with permission. Published version available at http://dx.doi.org/10.1111/j.1095-8649.2009.02423.xTo study smolt behaviour and survival of a northern Atlantic salmon (Salmo salar) population during river descent, sea entry and fjord migration, 120 wild S. salar were tagged with acoustic tags and registered at four automatic listening station arrays in the mouth of the North Norwegian River Alta and throughout the Alta Fjord. An estimated 75% of the post-smolts survived from the river mouth, through the estuary and the first 17 km of the fjord. Survival rates in the fjord varied with body length, and ranged from 97.0–99.5% per km. On average, the post-smolts spent 1.5 days (36 h, range 11–365 h) travelling from the river mouth to the last fjord array, 31 km from the river mouth. The migratory speed was slower (1.8 bl sec-135 ) in the first 4 km after sea entry compared to the next 27 km (3.0 bl sec-136 ). Post-smolts entered the fjord more often during the high or ebbing tide (70%). There was no clear diurnal migration pattern within the river and fjord, but most of the post-smolts entered the fjord at night (66%, 2000–0800 hours), despite the 24 h daylight at this latitude. The tidal cycle, wind-induced currents and the smolts‟ own movements seemed to influence migratory speeds and routes in different parts of the fjord. A large variation in migration patterns, both in river and fjord, might indicate that individuals in stochastic estuarine and marine environments are exposed to highly variable selection regimes resulting in different responses to environmental factors on both temporal and spatial scales. Post-smolts in northern Alta Fjord had similar early marine survival rates to those observed previously in southern fjords; however fjord residency in the north was shorter

Emättimen mikrobiomi terveyden ylläpitäjänä

English summaryPeer reviewe

Modelled salmon lice dispersion and infestation patterns in a sub-arctic fjord

Salmon lice infestation is a major challenge for the aquaculture industry in Norway, threatening wild salmonid populations and causing welfare problems for farmed salmon. Lice dispersion and infestation patterns are simulated by combining a high-resolution hydrodynamic model for the Norwegian coast and fjords with an individual-based model for salmon lice. We here present results from Altafjorden, a sub-arctic fjord with large stocks of wild salmonids, where the inner part is protected as a National Salmon Fjord. The outer part of the fjord hosts several fish farms, and our simulations demonstrate how ocean currents can disperse lice between farms as well as into the protected part of the fjord. The relative contributions from the farms in the different parts of the fjord depends on their locations relative to the currents and circulation patterns in the fjord. Knowledge of how the highly variable water currents disperse salmon lice within fjord systems is necessary for managing farm locations and production quotas, if the goal is to minimize infestation pressure on wild salmonids and between fish farms.publishedVersio

Edustajat lapsen edun takaajina. Ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina saapuneiden alaikäisten edustajajärjestelmä

Suomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3 000. Turun yliopiston Brahea-keskuksen laatimassa selvityksessä on kartoitettu yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmää TEM:n ja STM:n tilauksesta. Alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Nykyinen edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Selvityksessä todetaan, että edustajajärjestelmän hyvät puolet ovat nopeat edustajan määräämisajat, osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä suhteellisen edulliset kustannukset. Mallin puutteita ovat koordinaation jakautuminen kahdelle hallinnonalalle, puutteet edustajien riippumattomuudessa sekä koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja ulkopuolisen valvonnan puute, mikä erityisesti yksintulleiden määrän kasvaessa on paikoitellen heikentänyt edustuksen laatua. Selvityksessä esitetään järjestelmän kehittämistä mm. siten, että edustajien tehtävänkuvaa ja kelpoisuusvaatimuksia koskevaa sääntelyä täsmennetään, yhdellä edustajalla olevien edustettavien määrää rajoitetaan ja edustajatoiminnan valvonta säädetään yhden viranomaisen tehtäväksi. Lisäksi tulisi perustaa yhtenäinen edustajarekisteri. Edustajien koulutus tulisi yhdenmukaistaa ja edustajajärjestelmän koordinointi keskittää yhden valtiollisen tahon alaiseksi

Edustajat lapsen edun takaajina. Ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina saapuneiden alaikäisten edustajajärjestelmä

Suomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3 000. Turun yliopiston Brahea-keskuksen laatimassa selvityksessä on kartoitettu yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmää TEM:n ja STM:n tilauksesta. Alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Nykyinen edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Selvityksessä todetaan, että edustajajärjestelmän hyvät puolet ovat nopeat edustajan määräämisajat, osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä suhteellisen edulliset kustannukset. Mallin puutteita ovat koordinaation jakautuminen kahdelle hallinnonalalle, puutteet edustajien riippumattomuudessa sekä koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja ulkopuolisen valvonnan puute, mikä erityisesti yksintulleiden määrän kasvaessa on paikoitellen heikentänyt edustuksen laatua. Selvityksessä esitetään järjestelmän kehittämistä mm. siten, että edustajien tehtävänkuvaa ja kelpoisuusvaatimuksia koskevaa sääntelyä täsmennetään, yhdellä edustajalla olevien edustettavien määrää rajoitetaan ja edustajatoiminnan valvonta säädetään yhden viranomaisen tehtäväksi. Lisäksi tulisi perustaa yhtenäinen edustajarekisteri. Edustajien koulutus tulisi yhdenmukaistaa ja edustajajärjestelmän koordinointi keskittää yhden valtiollisen tahon alaiseksi.</p

Migration of Atlantic salmon post-smolts in a fjord with high infestation pressure of salmon lice

Understanding Atlantic salmon Salmo salar post-smolt coastal migration behaviour is crucial for predicting their exposure to ecological challenges such as the parasite salmon louse Lepeophtheirus salmonis. We compared the migration of acoustically tagged, hatchery-reared Atlantic salmon post-smolts of wild and domesticated origins from the inner, middle and outer part of a 172 km long aquaculture-intensive fjord in western Norway. Additionally, we examined if the timing of the release or treatment with an anti-parasitic drug (prophylaxis) altered migratory behaviour. We found no significant differences in mean progression rates among the 3 release locations, among genetic groups or between treatments (range: 11.5−16.9 km d−1). However, individual variation in progression rates and migratory routes resulted in large differences in fjord residence times (range: 2−39 d). Ocean-current directions during and after release affected swimming speed, progression rate and route choice, and for most post-smolts, swimming speeds were much higher than their progression rates out of the fjord. The predicted lice loads based on lice intensity growth rates on smolts held in sentinel cages throughout the fjord indicated that individuals taking >10 d to exit the fjord in periods with high infestation pressure are likely to get lethally high sea-lice infestations. We conclude that, as migratory routes of S. salar post-smolts are hard to predict and migration times can stretch up to over a month, it is important to develop aquaculture management that keeps salmon lice levels down along all potential migration routes and during the full potential migratory period. Migratory behaviour · Salmo salar · Lepeophtheirus salmonis · Acoustic telemetry · Management · Fish farming · ParasitepublishedVersio

Efectos del piojo del salmón Lepeophtheirus salmonis(Copepoda: Caligidae) en las poblaciones de truchas (Salmo trutta) de la costa NE Atlántica

Salmon lice are external parasites on salmonids in the marine environment. During recent years, sea lice abundance has been increased due to the presence of salmon farming using on-growing floating seas-cages. Amongst salmonids, sea trout is especially vulnerable to salmon lice infestations, because during their marine residence they typically remain in coastal waters, where open net cage Atlantic salmon farms typically are situated. In this report the existing knowledge about the effects of salmon lice on sea trout populations in the NE Atlantic coastal waters has been reviewed, assessing the current situation of this problematic. Salmon aquaculture increase the salmon lice abundance, which affect negatively on sea trout populations as an increase in marine mortality, changes in migratory behaviour and reduction of marine growth. These conclusions are based on published studies that range from those investigating the effects of salmon lice on individual fish, both in the laboratory and the field, to analyses of their impacts on populations in the wild. In sum, the combined knowledge from the reviewed studies provides evidence of a general and pervasive negative effect of salmon lice on sea trout populations, especially in intensively farmed areas. The effects induced by elevated salmon lice levels inevitably imply a reduction in numbers and body size of sea trout returning to freshwater for spawning, affecting the local population dynamic and recreational and commercial fisheries in the most impacted areas.publishedVersio