Haitallisten aineiden tarkkailu – päästöt ja vaikutukset vesiin

Velvoitetarkkailuissa on toistaiseksi kiinnitetty varsin vähän huomiota jätevesien ja muun ihmistoiminnan vuoksi ympäristöön joutuviin haitallisiin yhdisteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kemikaalien runsas ja monipuolinen käyttö tuotannossa ja kotitalouksissa sekä toisaalta kansainvälisestä ja kotimaisesta lainsäädännöstä johtuvat vaatimukset ovat lisänneet paineita liittää vierasaineita koskevia selvityksiä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin. Esteenä on usein ollut epätietoisuus tarkkailtavien aineiden valinnasta, menetelmistä ja tarkkailuohjelmien muista yksityiskohdista. Tämä ohje on laadittu edistämään haitallisten aineiden tarkkailua sekä jätevesissä, pohjavesissä että pintavesissä. Se on tarkoitettu tarkkailua käsittelevien ja valvovien kuntien ja valtion viranomaisten, tarkkailua suorittavien laitosten ja tarkkailuvelvollisten toiminnanharjoittajien käyttöön. Julkaisu on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuvataan asiaan liittyvää lainsäädäntöä, päästölähteitä, vesienhoitolain vaikutuksia tarkkailuun sekä kansainvälisiä käytäntöjä. Toisessa osassa esitetään suosituksia tarkkailujen järjestämiseksi ja havainnollistetaan suosituksia esimerkkitapauksilla. Haitallisten aineiden tarkkailun lisäksi julkaisussa kuvataan eräitä muitakin tarkkailuasioiden hoitoon yleisesti suositeltavia menettelytapoja, kuten tarkkailujen hyväksymiskäytäntöjä, raportointia ja laadunvarmistusta. Yhdenmukaisten menettelytapojen kuvaamista pidettiin tärkeänä, koska velvoitetarkkailuille annetut yleisohjeet ovat vuodelta 1992, eikä niitä ole uudistettu sen jälkeen. Haitallisten aineiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tulee perustua riskiarviointiin ja uuden toiminnan kyseessä ollen myös riittäviin ennakkoselvityksiin. Tarvittaessa tarkkailuun tulisi kuulua syy-seuraussuhteita selvittäviä tutkinnallisia jaksoja, joiden tuottaman tiedon avulla tarkkailuista saattaa olla mahdollista karsia pois epäolennaisia osia ja keskittyä toimintaa herkimmin kuvaaviin muuttujiin. Julkaisussa korostetaan tarkkailujen kehittämistä sen mukaan, miten tietoa kertyy. Lisäksi on haluttu nostaa esiin biotestauksen mahdollisuuksia jätevesijakeiden ja kokonaisjätevesipäästöjen vaikutuksia selvitettäessä. Tarkkailun parhaita käytäntöjä ja suositeltavia valintoja on havainnollistettu muutamin kuvitteellisin esimerkkitapauksin

Quality feedback on education at FUAS institutions

Hämeen, Lahden ja Laurea-ammattikorkeakoulut ovat muodostaneet kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). Yhteinen liittoumastrategia osoittaa toiminnan suuntaviivoja ja yhteisten päämäärien saavuttamisen tahtotilaa. FUAS-yhteistyössä kehitetään joustavia, laadukkaita ja työelämäläheisiä opintopolkuja, jotta opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa aiempaa nopeammin ja työllistyä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tässä raportissa käsitellään FUAS-ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiden antamaa palautetta. Se on koottu alkuvuodesta 2012. Koulutuksen laatupalautekyselyn avulla haluttiin saada tietoa opiskelijoiden näkemyksistä koskien opintojen suunnittelua, ohjausta ja arviointia, oppimisympäristöjä, osaamisen kehittymistä sekä tuki- ja opiskelijapalveluja. Lisäksi erityisesti haluttiin saada tietoa liittouman opiskelijoille tuottamasta hyödystä.The Federation of Universities of Applied Sciences FUAS is formed by a partnership of three independent institutions: Hamk, Lahti and Laurea universities of applied sciences. The joint strategy of the federation outlines operational policies and the strategic intent for achieving shared goals. FUAS has jointly developed flexible, high-standard, workplace-oriented study paths, enabling faster graduation times and improved transition into employment that matches the educational background of graduates. This report discusses feedback provided by degree students at FUAS institutions at the beginning of 2012. The feedback questionnaire was designed to establish the views of students on study planning, guidance and assessment, learning environments, competence development, and support and student services. A further aim was to generate information on the types of advantages brought to the students by FUAS

Estimating effects of teacher characteristics on student achievement in reading and mathematics : evidence from Swedish census data

There is consensus that teachers matter for student achievement. However, still, research has had difficulties to provide reliable evidence for the effects of observable teacher characteristics, like qualification measures. The current study uses panel data based on register information from teachers and students to estimate effects of teacher characteristics on student achievement in mathematics and Swedish in Grade 6. Applying fixed-effects regression to a large sample of schools, we observed significant positive effects of several teacher characteristics. Having a teaching license was found to be one of the most important qualification measures, but also the teachers’ level of experience mattered for student achievement. The effects of teacher qualifications were generally stronger in mathematics than for Swedish

Selvitys FUAS-liittouman tulosyksiköiden toiminnallisesta ja taloudellisesta tehokkuudesta

Syksyn 2011 sopimuspalautteissa opetus- ja kulttuuriministeriö nosti esille ammattikorkeakoulujen toimipisteverkon hajanaisuuden yhtenä rakenteellisen kehittämisen kohteena. FUAS-liittoumaan kuuluvat ammattikorkeakoulut päättivät laatia selvityksen FUAS-ammattikorkeakoulujen toimipisterakenteen toiminnallisesta ja taloudellisesta tehokkuudesta sekä strategisesta yhteensopivuudesta. Laurean emeritusrehtori Pentti Rauhala kutsuttiin selvitysmieheksi tekemään ulkopuolista arviota kerätyn tilastoaineiston pohjalta. Selvitysmies haastatteli myös tulosyksiköiden johtajia. Selvitys ei osoita selvää yhteyttä toiminnallisen tehokkuuden ja tulosalueen koon välillä. Siltä vastoin yhteistyön tiivistämiseen yksiköiden johtajien haastattelu antaa hyviä eväitä