Social acceptability of treatments for adolescent idiopathic scoliosis: a cross-sectional study

BACKGROUND: There are no data on social acceptability of scoliosis. Aim. To elicit evidence-based opinions on therapeutic strategies for adolescent idiopathic scoliosis in a sample of families with not affected children, so to understand the social perception of this issue. METHODS: Design. Cross-sectional study. Setting. Secondary schools in 4 northern Italian regions. Participants. Parents of children in the age group at risk of and not affected by scoliosis (Pre-test group = 100, Study group = 3,162). Interventions. Questionnaire: five specific and evidence-based questions regarding scoliosis treatment options and a socio-demographic section. Methodology. "Role-playing" in which it was required to normal people to answer what they would have chosen if they had been in the situation proposed. Main outcome measures. Perception of acceptability of treatments for adolescent idiopathic scoliosis in the general population (social acceptability) RESULTS: The families support the use of screening (94.8%) at school, immediate bracing (76.4%) for scoliosis with a 60% risk of progression, but also therapeutic exercises (86.9%) in cases with a 25% risk of progression. CONCLUSION: There is a growing tendency to consider not only the efficacy, effectiveness and efficiency of treatments, but also their acceptability. This patient-centred aspect is especially more important in areas (like adolescent idiopathic scoliosis) in which there is some evidence on the efficacy of treatments, but not strong and definitive (RCTs). Adolescent idiopathic scoliosis treatments should thus be carefully considered also in the light of their social acceptability

Elinsiirron saaneen nuoren siirtyminen lasten ja nuorten hoitotyöstä aikuisten terveyspalveluiden käyttäjäksi

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata saumaton, hoitoon sitoutumista tukeva hoitopolku nuoren elinsiirtopotilaan siirtyessä lasten ja nuorten hoitotyöstä aikuisten terveyspalvelujen käyttäjäksi. Työmme on osa lasten ja nuorten hoitotyön osaamisen tulevaisuuden hanketta. Hankkeen tarkoituksena on uusien toimintakäytäntöjen luominen, verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen, sekä saumattomien hoitopolkujen kehittäminen. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, Metropolia ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelma ja Tampereen yliopiston Hoitotieteen laitos. Työssämme keskitymme potilaan siirtymävaiheen solmukohtiin, kuvaamme nykyisen hoitopolun ja pyrimme löytämään näkökulmia sekä toimintamalleja, jotka antaisivat nuorelle, hänen perheelleen sekä hoitoyksikölle valmiuksia siirtymisprosessin vaiheisiin. Työssämme keskitymme nuorten kehittymishaasteisiin ja pyrimme kartoittamaan nuorten hoitomyönteisyyttä ja vastaanottavaisuutta edistäviä keinoja ja välineitä. Opinnäytetyömme aihe on uusi hoitotieteellisen tutkimuksen kohde ja löytämämme materiaali on luonteeltaan täsmällistä, tuoretta ja vastaa hyvin työmme edistymisen vaateisiin. Käytimme työssämme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimustyön tarve sekä prosessin kehittäminen potilaan tarpeita vastaavaksi tällä hoitotyön saralla on erittäin tärkeää. Kansainvälisesti siirtymisessä koetaan haastavimmaksi prosessin alkamisen äkillisyys, riittämätön tiedonkulku lasten ja aikuisten puolen välillä ja tätä kautta hoidon jatkuvuuden kankeus. Toisin sanoen siirtymiseen valmistavien toimintojen aikaistaminen, kirjallinen informaatio ja sujuvampi yhteistyö palveluiden tarjoajien välillä, ovat suurimmat kehittymishaasteet

A global standard for monitoring coastal wetland vulnerability to accelerated sea-level rise

10.1038/nclimate1756Nature Climate Change35458-46