Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne

publishedVersionNon peer reviewe

The Evolution of the National Innovation System as Programmatic Policy Idea in Finland

Peer reviewe

Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne

Thomas Pikettyn hengästyttävän laaja-alaisessa Capital and Ideology (2020) -teoksessa tarkastellaan erilaisia historiallisia yhteiskuntia ja eriarvoisuusregiimejä, kuten talonpojista, aatelisista ja papistosta koostuvaa kolmisääty-yhteiskuntaa, kapitalismin ja Ranskan vallankumouksen myötä levinnyttä 1800-luvun omistusyhteiskuntaa, orjuuden ja kolonialismin hallitsemia yhteiskuntia, eriarvoisuutta vähentänyttä sosiaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä 1980-luvulla läpilyönyttä meritokratian pohjalle rakentavaa uutta omistusyhteiskuntaa. Ideologiat tarjoavat Pikettyn mukaan vastauksia yhteiskuntien perustaviin kysymyksiin, kuten poliittisiin oikeuksiin, päätöksenteon järjestämiseen sekä omistamiseen. Ideologiat myös auttavat yhteiskuntia oikeuttamaan vallitsevat eriarvoisuudet.Non peer reviewe

Kahden laadultaan erilaisen rekrytointiviestin vaikutukset tietotekniikan opiskelijoiden asenteisiin

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Käytännönläheinen kokeeni on asenteenmuutoksen informaationkäsittelyn todennäköisyyden mallin eli ELM-mallin testi, jossa tutkitaan sen soveltuvuutta oikeassa elämässä tapahtuvan suostuttelun lähtökohtana. Tietotekniikan palveluyritys TietoEnatorille tilaustyönä tehtävässä tutkimuksessa rakennetaan siltaa rekrytoinnin, sosiaalipsykologian suostuttelun ja kuluttajakäyttäytymisen kuvallisen suostuttelun tutkimuksen välille. Kokeessa selvitetään kahden oikean, mutta laadultaan erilaisen rekrytointiviestin vaikutuksia tietotekniikan opiskelijoiden asenteenmuutokseen a) aikomuksessa hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisensa jälkeen, b) TietoEnatorin muutosvalmiutta ja c) TietoEnatorin ammattimaisuutta kohtaan. ELM-mallin mukaan jonkin viestin prosessoimisesta motivoitunut ja prosessoimiseen kykenevä yksilö on tehokkaimmin suostuteltavissa vahvoin argumentein, koska hän pohtii viestin sisältöä yksityiskohtaisesti. Toisaalta silloin, kun yksilö ei ole motivoitunut eikä kykenevä käsittelemään huolellisesti jotakin viestiä, hän on tehokkaimmin suostuteltavissa jonkin perifeerisen vihjeen avulla. Edellisiä oletuksia soveltaen kutakin asennetta koskevan hypoteesin logiikka on sama: Informatiivisen, hyvin perustellun asiakeskeisen viestin tulisi saada aikaan eniten asenteenmuutosta työtä hakevien tietotekniikan opiskelijoiden asenteessa. Kuvallisen, heikosti informatiivisen mielikuvaviestin puolestaan tulisi saada aikaan eniten asenteenmuutosta niiden tietotekniikan opiskelijoiden asenteessa, jotka eivät hae töitä. Asetetut hypoteesit eivät toteutuneet, sillä työnhaun ajankohtaisuudella ja viestin laadulla ei ollut keskinäistä yhdysvaikutusta aikomukseen hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisen jälkeen, TietoEnatorin muutosvalmiuteen eikä TietoEnatorin ammattimaisuuteen. Myöskään viestin laadulla ei ollut tilastollisesti merkitseviä päävaikutuksia näihin asenteisiin. Työnhaun ajankohtaisuudella oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä päävaikutus TietoEnatorin muutosvalmiuteen: opiskelijoiden, jotka eivät hae töitä, asenne TietoEnatorin muutosvalmiutta kohtaan muuttui selvästi myönteisemmäksi viestistä riippumatta verrattuna työtä hakevien opiskelijoiden asenteeseen. Töitä hakevien aikomukseen hakea TietoEnatoriin töihin valmistumisen jälkeen ei juurikaan onnistuttu vaikuttamaan ja niiden aikomus, jotka eivät hae töitä, muuttui hieman myönteisemmäksi viestistä riippumatta. Kaikkien koeryhmien asenne TietoEnatorin ammattimaisuutta kohtaan muuttui hieman myönteisemmäksi viestistä riippumatta. Tuloksia pohdittaessa on huomioitava, että kokeessani on joitakin eroja verrattuna perinteisiin ELM-mallia testaaviin tutkimuksiin: esimerkiksi kumpikin viesti on myönteisessä muodossa. On myös mahdollista, että tutkittavien motivaatio ei vaihtele riittävästi rekrytointiin liittyvässä suostuttelutilanteessa, jossa pyritään vaikuttamaan alan ammattilaisiin. Jos todella on näin, niin ELM-malli ei sovellu rekrytointiviestinnän viitekehykseksi, koska motivaation vaihtelu pienestä suureen on yksi mallin keskeisiä oletuksia. ELM-mallin soveltuvuudesta rekrytointiviestintään ja vakavampien aikomusten muuttamiseen ei tietojeni mukaan löydy tutkimusta. Asennesummamuuttujien luomisessa käytettiin hyväksi faktorianalyysia ja kokeellisen asetelman analyysissa varianssianalyysia. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Petty & Cacioppo 1981, 1986; Chaiken, Liberman & Eagly 1989; Miniard, Bhatla, Lord, Dickson & Rao Unnava 199

The power of the economic outlook : an ideational explanation of the distinct pattern of Finnish wage setting within the Nordic context

Industrial relations scholars are paying increasing attention to the role of ideas in explaining shifts in bargaining systems and wage policies. This article contributes to this growing body of literature by conducting a meso-level analysis of the uses and impacts of ideas in wage regulation policy processes in coordinated market economies. Through our in-depth case study of the Finnish policy process leading to the Competitiveness Pact of 2016, we argue that certain ideas - which we call the 'economic outlook' - prescribed and legitimized exhausting institutional resources in wage regulation and enabled temporary consensus among divergent interests regarding wage policy. The economic outlook linked and enabled compromises between wage policy and wage regulation interests and effectively solidified a commitment to an uncertain policy process. The case study suggests that an ideational analysis of policy processes can offer explanations for shifts in wage policy and regulation that deviate from macro-level regime shifts. While all Nordic countries have faced similar economic and institutional reform pressures, Finland's readoption of centralized bargaining shows that national policy ideas can drive distinct industrial relations patterns within the Nordic context.Peer reviewe

Consensus under strain : policy ideas and decline of Finnish public innovation funding in the 2010s

Over the last three decades, the literature on innovation policy and ideas has expanded. Yet the ideas deployed by governments and elected politicians in day-to-day budgetary discourses have mostly escaped research attention. Against this background, this article provides an extensive empirical case study on the policy ideas (policy solutions and related problem definitions) invoked in the Finnish government and parliamentary discourses over budget allocations to the Finnish innovation funding and governance agency in the 2010s. The article argues that the interplay of three policy ideas motivated the Finnish governments and members of parliament to decrease public innovation funding in the 2010s. It is suggested that policymakers’ interpretations of macroeconomic developments, institutions and industrial change shaped the salience and feasibility of these ideas. The Finnish case illustrates that during prolonged economic crises austerity and business subsidies are particularly powerful policy ideas.publishedVersionPeer reviewe

Malax ås vattendragsarbeten : Kontrollundersökningarna åren 1997-2008

I Malax å (F 500 km2, MQ 4,0 m3/s) utfördes översvämningsskyddsarbeten åren 1999–2003. Arbetet omfattade rensning av ån, byggande av grunddammar och muddring av båtfarleder i havsområdet utanför ån. Avsikten med arbetet var att minska de årligen återkommande översvämningarna i åns övre lopp. Sammanlagt avlägsnades 156 000 m3 massor ur ån och drygt 14 000 m3 massor i åns mynningsområde. Rensningsmassorna deponerades på vardera sidan om ån eller transporterades till speciella deponeringsområden. I Västra Finlands vattendomstols tillståndsvillkor förutsattes att man undersöker på vilket sätt vattenbyggnadsarbetet påverkar vattenkvaliteten, fiskbeståndet och fisket. Även bottendjuren, vegetationen och sedimentets sammansättning undersöktes. I denna slutrapport jämförs de väsentligaste resultaten från tiden före vattendragsarbetet, medan arbetet pågick och efter att det har slutförts. Vattenkvaliteten i Malax å är dålig. Vattnet är tidvis mycket surt och metallhalterna mycket höga, vilket gör att fisken tidvis försvinner från området eller till och med dör. Vattnet i ån är oftast mörkbrunt och mycket näringsrikt. Utflödet från ån påverkar i hög grad vattenkvaliteten utanför åns utlopp och havsvattnets näringsämneshalter ökar samtidigt som det sura åvattnet gör att surhetsbelastningen och metallbelastningen ökar. Vattnet från Malax å gör också att vattnet grumlas i havsområdet och att bottnen slammar igen på grund av de höga fastsubstans- och humushalterna i åvattnet. Vattendragsarbetet försämrade vattenkvaliteten under pågående arbete bl.a. genom att vattnet blev grumligt och fastsubstanshalterna ökade. Vattendragsarbetet har också haft långvariga indirekta effekter på vattenkvaliteten, eftersom arbetet med översvämningsskyddet lokalt har skapat förutsättningar för utdikning. Iståndsättningsdikning av de sura sulfatjordarna på Malax ås avrinningsområde ökar risken för att jorden ska oxideras ännu djupare. Som en följd av oxideringen av sulfatjordarna sköljs sura föreningar och metaller ut i vattendragen. Indirekt har alltså översvämningsskyddet förlängt problemen med försurning i vattendraget. Vissa år försvagades vårlekande fiskars yngelproduktion märkbart på grund av försurningsproblemen. Gäddans och braxens yngelproduktion i Malax å försvagades under undersökningsperioden med cirka 90 %. En delorsak till den försvagade yngelproduktionen hos dessa arter är uppenbarligen åtminstone att vattenvegetationszonen minskade längs stränderna till följd av muddringar. Utvecklingen av gäddfångsten i havsområdet utanför Malax å tyder på en försämring av gäddbeståndet åtminstone mellan åren 2003 och 2007. På basis av resultaten som gäller både yrkes- och fritidsfiskarna blev abborrbeståndet starkare i undersökningsområdet från år 1998 till år 2003, när enhetsfångsterna av abborre i fiske med 34-40 mm:s nät nästan fyrdubblades. Ökningen av abborrbeståndet beskriver den allmänna ökningen av abborre längs Finlands kust.Maalahdenjoella (F 500 km2, MQ 4,0 m3/s) tehtiin tulvasuojelutöitä vuosina 1999–2003. Työ käsitti joen perkauksen ja pohjapatojen rakentamisen sekä veneväylien ruoppauksen Maalahdenjoen edustan merialueella. Töiden tarkoitus oli vähentää joen yläosalla vuosittain toistuvia tulvia. Maalahdenjoesta ruopattiin massoja yhteensä 156 000 m3 ja suistoalueelta runsaat 14 000 m3. Perkausmassat läjitettiin molemmin puolin jokea tai ne kuljetettiin erityisille läjitysalueille. Länsi-Suomen vesioikeuden lupaehdoissa vaadittiin vesistötöiden vaikutusten tarkkailua vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen. Myös pohjaeläimistöä, kasvillisuutta ja sedimentin koostumusta tutkittiin. Tässä loppuraportissa verrataan vesistötöiden valmistumisen jälkeisiä oleellisimpia tuloksia ennen töiden aloittamista ja töiden aikana kerättyihin tuloksiin. Maalahdenjoen vedenlaatu on huono. Vesi on ajoittain hyvin hapanta ja metallipitoisuudet erittäin suuria, minkä vuoksi kalat karkottuvat alueelta toisinaan ja voivat jopa kuolla. Jokivesi on yleensä tumman ruskeaa ja hyvin ravinnepitoista. Maalahdenjoki vaikuttaa merkittävästi joen edustan merialueen vedenlaatuun kasvattaen ravinnepitoisuuksia ja aiheuttaen happo- ja metallikuormitusta. Maalahdenjoki aiheuttaa myös merialueen veden samentumista ja pohjan liettymistä jokiveden suuren kiintoaine- ja humuspitoisuuden takia. Vesistötyöt heikensivät vedenlaatua töiden aikana aiheuttaen mm. samentumista ja kiintoainepitoisuuden kasvua. Vesistötöillä on ollut myös pitkäaikaisia epäsuoria vaikutuksia vedenlaatuun, sillä tulvasuojelutyö on paikallisesti luonut edellytyksiä ojitukselle. Maalahdenjoen valuma-alueen happamien sulfaattimaiden kunnostusojitus lisää riskiä maiden hapettumiseen entistä syvemmältä. Sulfaattimaiden hapettumisesta seuraa happamien yhdisteiden sekä metallien huuhtoutumista vesistöön. Osaltaan tulvasuojelutyö on siis epäsuorasti pitkittänyt vesistön happamuusongelmia. Maalahdenjoen happamuusongelma heikensi joinain vuosina huomattavasti kaikkien kevätkutuisten kalojen poikastuotantoa. Hauen ja lahnan poikastuotanto Maalahdenjoessa heikentyi tarkkailujakson aikana arviolta noin 90 %. Lajien poikastuotannon heikentymisessä ainakin osasyynä oli ilmeisesti ruoppauksista aiheutunut poikastuotantoalueiden eli rannan vesikasvillisuusvyöhykkeiden pinta-alan pieneneminen. Haukisaaliiden kehitys viittaa haukikannan heikentymiseen Maalahdenjoen edustan merialueella ainakin vuosien 2003 ja 2007 välillä. Ahvenkanta puolestaan vahvistui tutkimusalueella sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajia koskeneiden kalastustiedustelujen perusteella vuodesta 1998 vuoteen 2003, jolloin 34–40 mm verkoilla tapahtuneen pyynnin ahvenyksikkösaaliit Maalahdenjoen edustan merialueella likipitäen nelinkertaistuivat. Ahvenkannan runsastuminen kuvastaa ahvenen yleistä runsastumista Suomen rannikolla

Global Assessment of Functioning (GAF): properties and frontier of current knowledge

ABSTRACT: BACKGROUND: Global Assessment of Functioning (GAF) is well known internationally and widely used for scoring the severity of illness in psychiatry. Problems with GAF show a need for its further development (for example validity and reliability problems). The aim of the present study was to identify gaps in current knowledge about properties of GAF that are of interest for further development. Properties of GAF are defined as characteristic traits or attributes that serve to define GAF (or may have a role to define a future updated GAF). METHODS: A thorough literature search was conducted. RESULTS: A number of gaps in knowledge about the properties of GAF were identified: for example, the current GAF has a continuous scale, but is a continuous or categorical scale better? Scoring is not performed by setting a mark directly on a visual scale, but could this improve scoring? Would new anchor points, including key words and examples, improve GAF (anchor points for symptoms, functioning, positive mental health, prognosis, improvement of generic properties, exclusion criteria for scoring in 10-point intervals, and anchor points at the endpoints of the scale)? Is a change in the number of anchor points and their distribution over the total scale important? Could better instructions for scoring within 10-point intervals improve scoring? Internationally, both single and dual scales for GAF are used, but what is the advantage of having separate symptom and functioning scales? Symptom (GAF-S) and functioning (GAF-F) scales should score different dimensions and still be correlated, but what is the best combination of definitions for GAF-S and GAF-F? For GAF with more than two scales there is limited empirical testing, but what is gained or lost by using more than two scales? CONCLUSIONS: In the history of GAF, its basic properties have undergone limited changes. Problems with GAF may, in part, be due to lack of a research programme testing the effects of different changes in basic properties. Given the widespread use, research-based development of GAF has not been especially strong. Further research could improve GAF