The Lost Language of Democracy: Anti-rhetorical Traits in Research on Democratisation and the Interwar Crisis of Democracy

The article points out that the concept of democracy as used by people at large has been ignored in the research on democratisation and interwar democracy. It also shows some of the ways in which the rhetoric of democracy has been sidestepped, discussing some structuralist and other preconditionalist accounts in which the focus has been on the questions of modernisation and legitimacy as well as on political culture and ideological traditions. The article shows, furthermore, that studies of democratic transition have displayed some interest in the rhetorical aspect of politics, although this potential has not been fully played out. The article points out the difficulty of doing comparative research on the language of democracy, but nevertheless calls for a rhetorical perspective to the study of democracy

Sekä nuori että vanha democratia : Suomi ja Ruotsi ja sotien välinen demokratian kriisi

It is often pointed out in the literature of democratisation and the breakdown of democracy that old democracies have been able to stand against the threat of totalitarian and extremist political doctrines better than young ones. This observation has usually been based on the existence of solid political institutions, certain class structures, and the legitimacy of a political system. The focus of this article is on the rhetorical role that the division between ‘old’ and ‘young’ or ‘new’ democracies played during the interwar crisis of democracy. By focusing on the cases of Finland and Sweden, which have been described as a young democracy and an old democracy respectively in the literature on democratisation, the study directs attention to the ways in which the age of democracy has been produced in order to defend democratic institutions against totalitarian doctrines and practices. The article thus contributes to the conceptual history of democracy and helps explaining why Finland managed to maintain its democratic political institutions as one of the few new independent states that were born during and just after the First World War.Peer reviewe

Challenges of Transnational Regional Democracy:: Baltic Sea Parliamentary Conference, 1991–2015

Der 1991 gegründeten Ostseeparlamentarierkonferenz (BSPC) wurde eine wichtige Rolle für die Demokratisierung transnationaler Entscheidungsprozesse im Ostseeraum zugeschrieben. Erwartet wurde, dass sie zur Herausbildung einer regionalen Zivilgesellschaft und politischen Öffentlichkeit beitragen könne. Der Autor untersucht die Arbeit der BSPC in Hinblick auf erfüllte und unerfüllte Erwartungen. Die Theorien der transnationalen Demokratie fanden in diesem Fall keine Bestätigung, da die BSCP-Mitglieder die Interessen ihrer nationalen Wahlkreise in den Vordergrund stellten. Auch in dieser Institution konnte demnach das nationalstaatliche Paradigma nicht zugunsten einer politisch integrierten „Ostseeregion“ überwunden werden. Angesichts der Spannungen mit dem mittlerweile einzigen Nicht-EU-Mitglied der BSPC, Russland, kann die Parlamentarierkonferenz jedoch im Rahmen herkömmlicher zwischenstaatlicher Kooperation zu Frieden und Sicherheit in der Region beitragen

How Ideology Became Isms : A History of a Conceptual Coupling

Peer reviewe

The expansion of isms, 1820-1917 : Data-driven analysis of political language in digitized newspaper collections

Words with the suffix -ism are reductionist terms that help us navigate complex social issues by using a simple one-word label for them. On the one hand, they are often associated with political ideologies, but on the other they are present in many other domains of language, especially culture, science, and religion.This has not always been the case. This paper studies isms in a historical record of digitized newspapers published from 1820 to 1917 in Finland to find out how the language of isms developed historically.We use diachronic word embeddings and affinity propagation clustering to trace how new isms entered the lexicon and how they relate to one another over time. We are able to show how they became more common and entered more and more domains. Still, the uses of isms as traditions for political action and thinking stand out in our analysisPeer reviewe

Eläinsuojeluvalvonta Suomessa: Eläinsuojeluvalvonnan mahdollisuudet perustuslain 124 §:n valossa

Lemmikki- ja harrastuseläinten määrä on ollut viime vuosikymmeninä kovassa kasvussa. Samaan aikaan on myös eläinten arvostus kohonnut. Lemmikki- ja harrastuseläinten määrän ja arvostuksen kasvaessa eläinsuojeluilmoitusten ja -tarkastusten määrä on niin ikään kasvanut. Kansalaiset ovat yhä valveutuneempia eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja myös media osoittaa yhä enemmän kiinnostusta eläinsuojeluasioihin. Eläinsuojeluilmoitusten sekä -tarkastusten määrän kasvaessa myös resursseja tarvitaan enemmän. Tällä hetkellä eläinsuojeluvalvontaa tekevät eläinsuojeluviranomaiset kuten kunnaneläinlääkäri, läänineläinlääkäri ja poliisi. Viranomaisten lisäksi eläinsuojelukentällä toimii muita tekijöitä kuten eläinsuojeluyhdistyksiä, SEY Suomen eläinsuojelu ry:n eläinsuojeluneuvojia sekä aluehallintoviraston valtuuttamia eläinsuojeluvalvojia. Tutkimusongelmana tässä työssä on, voitaisiinko kolmannen sektorin eläinsuojelutoimijoita, kuten yhdistyksiä sekä SEYn eläinsuojeluneuvojia, hyödyntää nykyistä enemmän eläinsuojeluvalvonnassa viranomaisten apuna. Tarkastelen asiaa perustuslain 124 §:n kannalta. Perustuslain 124 § koskee julkisen hallintotehtävän antamista viranomaiskoneiston ulkopuoliselle taholle. Tutkimus painottuu seura- ja harrastuseläinten, eli lemmikkieläinten, valvontaan. Yksityisihmisten seura- ja harrastuseläimiä valvotaan oikeastaan vain epäilyyn perustuvien eläinsuojeluilmoitusten avulla, eli niihin ei kohdistu säännönmukaista valvontaa toisin kuin esimerkiksi isompiin tuotantoeläinlaitoksiin ja eläinkauppoihin. Tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan lemmikkieläimiä, sillä lemmikkieläinten suojelusta ei ole tehty Suomessa juurikaan tutkimusta. Enemmänkin Suomessa on tutkittu eläinsuojeluvalvontaa tuotanto- ja teuraseläinten kohdalla. Tämä tutkielma on metodiltaan pääosin oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tiedonintressi on kuvaileva, systematisoiva, sääntelyn vaikutuksia arvioiva ja sääntelyä kehittävä sekä joiltakin osin myös kriittinen. Tarkastelen näin ollen muun muassa sitä, miten oikeus on tosiasiallisesti toteutunut. Valtaosin työssä käytetään primaarista aineistoa. Koska työ on oikeusdogmaattinen, lähteenä on pääasiassa oikeuslähteistöä, joka koostuu muun muassa kansallisista säädöksistä, lain esitöistä, oikeuskäytännöstä sekä oikeuskirjallisuudesta. Hallinnolliselle toiminnalle ja julkisen vallan käytölle on määritelty hyvän hallinnon takeet. Kun julkisia hallintotehtäviä annetaan muulle kuin viranomaiselle, ulottuvat hyvän hallinnon vaateet myös kyseiselle taholle. Mutta miten varmistutaan siitä, että tämä viranomaiskoneiston ulkopuolinen taho myös toteuttaa hyvää hallintoa? Työssä käy ilmi, että eläinsuojeluvalvontatehtävien antaminen yhdistystoimijoille voisi jollain tavoin olla mahdollista. Tällöin pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että yhdistystoiminnassa taataan hyvä hallinto muun muassa virkavastuun sekä tarpeeksi kattavan koulutuksen kautta. Suurin este sille, että valvontatehtäviä voitaisiin tehdä myös yhdistysten kautta, on kotirauhan vankka suoja. Kotirauha on perustuslaissa taattu perusoikeus jokaiselle, eikä kyseessä olevan perusoikeuden ytimeen ole helppo vaikuttaa eikä sitä ole helppo kiertää

Analyzing Temporalities in Parliamentary Speech about Ideologies Using Dependency Parsed Data

Publisher Copyright: © 2022 Copyright for this paper by its authors. Use permitted under Creative Commons License Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)The temporal aspects of politics have been discussed extensively by political theorists, but have not been explored using grammatically parsed textual datasets. This paper explores the ways in which future, present and past are projected and referred to in speeches in the Finnish parliament that talk about ideologies. Ideologies are crucial categories of thinking about the political past and future and therefore serve as a case in which temporality is expressed in a variety of ways. We use a dataset drawn from Finnish parliamentary records from 1980 to 2021 and operationalize morpho-syntactic information on clause structures and grammatical tense system to explore the different temporal profiles of ideologies. We show how some isms, like communism and fascism, are much more likely to appear in the context of the past, whereas others, like capitalism and racism, tend to appear in the present tense. We further develop a framework for analyzing temporality based on clause structures and grammatical tense and relate that to how the study of politics has approached time in parliamentary speaking.Peer reviewe

Clustering Ideological Terms in Historical Newspaper Data with Diachronic Word Embeddings

Peer reviewe