Kompetensi Guru Gred Jawatan DG 52 dalam melaksanakan Pembelajaran Maya Menggunakan Google Classroom : Satu Pemerhatian Awal

Tujuan utama artikel ini ialah untuk mengulas kompetensi dan kemahiran guru gred DG 52 dalam melaksanakan pembelajaran maya menggunakan Google Classroom. Ulasan sistematik ini dilaksanakan dengan mengenalpasti semua komponen kompetensi guru gred DG52 dengan merujuk kepada deskripsi tugas yang telah ditetapkan oleh kementerian. Ulasan sistematik ini dilaksanakan menggunakan metodologi carian pustaka di mana terdapat 1389 artikel dan laporan yang berkaitan dengan kata kunci yang ditetapkan yang didapati menerusi Eric, Elsevier, Sage dan Goggle Scholar. Selepas tapisan, 112 artikel didapati lebih sesuai dengan kompetensi yang ditetapkan namun, 12 artikel terpilih untuk ulasan kerana menepati kriteria yang ditetapkan. Ulasan kajian lepas mendapati bahawa terdapat aspek-aspek yang berkait rapat dengan kemahiran-kemahiran serta kompetensi guru gred DG 52

Technology-enhanced feedback profiles and their associations with learning and academic well-being indicators in basic education

As a variety of commercial educational applications are currently being taken into daily use to provide technology-enhanced feedback, research is needed to observe whether pedagogical evidence of the impact of feedback on learning and well-being is being utilized. To this end, this study explores the connections between technology-enhanced feedback, motivation, competence and the relationship with teachers. A nationally representative sample of pupils undertaking Finnish basic education (N=2031) was analyzed using latent profile analysis. Seven patterns for receiving technology-enhanced feedback were identified. Most girls (80%) and boys (55%) belonged to groups receiving mainly positive feedback in the form of teacher praise, which was connected to the highest scores in all measured indicators. Although the results indicate teachers’ efforts to encourage pupils through technology-enhanced feedback, we also identified profiles in which pupils (up to 30%) repeatedly received negative feedback related to behavior problems or forgotten matters, as well as profiles in which pupils (5%) reported that they never received any technology-enhanced feedback at all. Pupils who did not receive any feedback reported the lowest values in all scales. The relationship with teachers was particularly weak for pupils receiving negative feedback or no feedback. The results indicate that current technology-enhanced feedback practices do not fully meet pedagogical knowledge concerning efficient feedback.As a variety of commercial educational applications are currently being taken into daily use to provide technology-enhanced feedback, research is needed to observe whether pedagogical evidence of the impact of feedback on learning and well-being is being utilized. To this end, this study explores the connections between technology-enhanced feedback, motivation, competence and the relationship with teachers. A nationally representative sample of pupils undertaking Finnish basic education (N=2031) was analyzed using latent profile analysis. Seven patterns for receiving technology-enhanced feedback were identified. Most girls (80%) and boys (55%) belonged to groups receiving mainly positive feedback in the form of teacher praise, which was connected to the highest scores in all measured indicators. Although the results indicate teachers’ efforts to encourage pupils through technology-enhanced feedback, we also identified profiles in which pupils (up to 30%) repeatedly received negative feedback related to behavior problems or forgotten matters, as well as profiles in which pupils (5%) reported that they never received any technology-enhanced feedback at all. Pupils who did not receive any feedback reported the lowest values in all scales. The relationship with teachers was particularly weak for pupils receiving negative feedback or no feedback. The results indicate that current technology-enhanced feedback practices do not fully meet pedagogical knowledge concerning efficient feedback.Peer reviewe

Pupils' Perceptions About Technology-enhanced Feedback : Do Emojis Guide Self-regulated Learning?

Although technology-enhanced feedback (TEF) from teachers to pupils is given daily, little is known about pupils' thoughts about this feedback in Finland. Pupils' perceptions were studied to evaluate whether TEF support self-regulated learning, as suggested. Interviews (N = 62) and questionnaires (N = 132) about pupils' perceptions and emotions related to TEF were analyzed. TEF, enriched with smiling emojis, is used to monitor performance and behavior. Reported emotions varied from joy to disappointment. TEF seems to direct pupils to understand that the appropriate behavior is one of the more desired learning goals and TEF may encourage pupils to become dependent on reassurance from teachers. To support pupils' self-regulatory skills, TEF should be developed to improve learning and support pupils' active participation on feedback as a process.Peer reviewe

The Effect of Providing Partial Presentation Notes on Student Success Factors

Psychologists and educators have examined the use of a wide variety of technological advancements in the classroom, and have studied the effects of these new tools on many factors that affect classroom performance. However, little research exists to demonstrate how specific teaching techniques, specifically the provision of partial or skeletal presentation notes (such as might accompany a Power Point presentation), affect factors that we already know to affect academic success, such as locus of control and academic self-efficacy. This study sought to discover the impact that providing partial presentation notes for use during lecture would have on students’ performance, as well as changes that might result in their locus of control and academic self-efficacy beliefs. Additionally, this study sought to examine the impact of cognitive load and interest as exploratory variables. In order to determine the effects of partial presentation notes on performance, locus of control, and self-efficacy, this study examined the locus of control and self-efficacy of students assigned to either receive partial or complete presentation notes to accompany a visual presentation and lecture. It was expected that the participants in the partial notes condition would score better on the exam, experience more internal locus of control, and higher academic self-efficacy than those in the complete notes condition. The results showed that neither locus of control nor self-efficacy were positively affected by condition. Additionally, performance was not affected by condition. However, locus of control increased for those participants in the complete notes condition, which was the opposite of the expected relationship. However, some interesting relationships emerged between the variables of interest and the exploratory variables. Higher self-efficacy was correlated with greater interest, and greater interest led to more positive change in self-efficacy. Higher self-efficacy meant better scores on the exam and lower cognitive load. Higher cognitive load was correlated to lower exam scores. These results suggest that many factors need to be considered before implementing new technology in the classroom

The views of Finnish parents and teachers on digital communication in the home-school partnership

Modern technology provides efficient digital platforms to parent-teacher communication. However, little is known about how digital communication (DC) serves the partnership, the delivery of feedback and the passing on of clear information. In this dissertation, Joyce Epstein’s theory of “Overlapping Spheres of Influence” is adopted to examine Finnish parents and teachers views on DC in both urban and rural areas. Study I focused on the application of a new 14-item Digital Communication Scale (DCS) to elicit the views of parents and teachers on how DC serves partnership, feedback and the clarity of messaging. According to the results, the DCS showed a clear three-factor structure. Parents (N=1,123) and teachers (N=118) were satisfied with DC parent-teacher partnership and the exchanging of information. However, the parents believed that they received less encouraging feedback about their children and the teachers experienced communication as more unclear than the parents did. Rural parents and teachers were more positive than their urban peers on how DC fostered their collaboration. Study II investigated the views and expectations of parents (N=400) and teachers (N=80) on the content of DC, and how feedback on pupils should be expressed. The results for teacher well-being were reflected upon. Study indicated that it is important to deliver information about study-related matters and behavioral issues digitally to support the learning of pupils. Teachers should think carefully about the digital feedback they deliver, because parents do not wish to be told about minor or infrequent misbehavior in their children. If a child exhibits frequent behavioral problems or is facing sensitive issues, both parents and teachers prefer to communicate by phone or face-to-face. The findings confirmed that parents and teachers wanted more encouraging feedback on pupils. In sum, respectful DC includes elements of (1) clarity and readability, (2) informativity, frequency and effectivity and (3) quality. Study III examined the predictors of parental (N=1117) contentment with the amount of encouraging digital feedback. According to the results, the pupil´s grade level predicted the strongest parental contentment with encouraging feedback. Second, the parents of pupils in lower-secondary school were more content with the amount of encouraging digital feedback than their peers with children in primary school. Furthermore, a neutral or a positive parental attitude to digital communication predicted higher levels of contentment with the amount of encouraging feedback than experienced by parents with a negative attitude. Third, highly educated parents were less content with the amount of encouraging digital feedback than their less-highly educated counterparts.Nykytekniikka on mahdollistanut digitaalisten alustojen tehokkaan käytön vanhempien ja opettajien yhteydenpidossa. Tutkittua tietoa tarvitaan miten digitaalinen viestintä voi vahvistaa kasvatuskumppanuutta. Digitaalista viestintää on myös kehitettävä palvelemaan opettajan työn arkea. Tässä väitöstutkimuksessa hyödynnettiin Joyce Epsteinin kasvatuskumppanuuden mallia, jonka mukaan vanhempien ja opettajien aktiivinen vuorovaikutus vahvistaa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Tulokset perustuvat vanhempien (N = 1123) ja opettajien (N = 118) kyselylomakeaineistoon. Tutkimuksen mukaan tutkimusta varten kehitetty kyselylomake (Digital Communication Scale, DCS) soveltui selvittämään vanhempien ja opettajien mielipiteitä digitaalisen viestinnän toimivuudesta. Analyysit osoittivat digitaalisen viestinnän toimivan hyvin kasvatuskumppanuuden vahvistajana vanhempien ja opettajien mielestä. Informatiivisissa asioissa digitaalinen viestintä toimi myös hyvin. Vanhemmat kokivat kuitenkin saavansa vähemmän kannustavaa palautetta lapsistaan kuin opettajat vastasivat antavansa. Vastaavasti opettajat kokivat vanhempia enemmän epäselvää viestintää. Maaseutualueella asuvat vanhemmat ja opettajat olivat tyytyväisempiä digitaaliseen viestinnän toimivuuteen. Tutkimuksen toinen osa selvitti vanhempien (N = 400) ja opettajien (N = 80) toiveita digitaalisen viestinnän sisällöstä. Tuloksia pohdittiin opettajan hyvinvoinnin näkökulmasta. Vanhemmat kokivat vähäpätöisempien käyttäytymiseen liittyvien asioiden informoinnin turhana. Vanhemmat ja opettajat toivoivat viestintää puhelimitse tai tapaamista kasvokkain, mikäli oppilaalla oli suurempia käytöspulmia tai jos aiheet olivat herkkäluontoisia. Tulokset vahvistivat, että vanhemmat toivovat lisää kannustavaa palautetta lapsistaan. Tulosten mukaan laadukas kodin ja koulun välinen digitaalinen viestintä on (1) selkeää ja luettavaa, (2) informatiivista, säännöllistä ja tehokasta sekä (3) monipuolista laadultaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös tekijöitä, jotka ennustavat vanhempien (N = 1117) tyytyväisyyttä kannustavan palautteen määrään. Kaikkein tyytyväisimpiä kannustavan palautteen määrään olivat yläkoululaisten oppilaiden vanhemmat, alakoululaisten vanhempiin verrattuna. Seuraavaksi vaikuttavin tekijä oli vanhempien neutraali tai myönteinen suhtautuminen digitaaliseen viestintään. Vanhempien negatiivinen suhtautuminen viestinnän sisältöön ennusti myös tyytymättömyyttä kannustavan palautteen määrään. Kriittisemmin kannustavan palautteen määrään suhtautuivat pidemmälle koulutetut vanhemmat verrattuna vähemmän koulutettuihin vanhempiin

A thematic analysis of caregivers’ experiences on the digital communication with the class teacher

The digital communication between home and school has developed for a longer period besides the digitalization in our society. Studies have shown that the perception of digital communication related to school context varies and there is also an ongoing discussion about it in the media. The purpose of this study is to discover how caregivers experience the digital communication with the class teacher, and which tools are working well and not so well depending on different parts of the everyday school day. This study was executed as a qualitative study and the data was collected through an electronic form. The form was answered by 19 caregivers with children in grades 1-6 in basic education. The analysis in this study was conducted as a thematic analysis. Wilma and social media were used for digital communication between caregivers and class teachers. The digital communication tools were experienced as well functioning in informative occasions but not as well in situations that required a dialog. Lack of guidelines in the usage of digital communication tools were experienced to cause misunderstandings. Results in this study shows that awareness among caregivers and class teachers of how digital communication tools are used can conduct to a development of the digital communication to at best become an effective and smooth way to communicate. This benefits all partners. A well-reasoned usage of digital communication tools increases a feeling of participation and conducts to a feeling of welcomed in the school as a caregiver.Utvecklingen av den digitala kommunikationen mellan hem och skola har skett under en längre tid vid sidan av digitaliseringen i vårt samhälle. Studier visar att uppfattningen av digital kommunikation i skolkontext är varierande och en diskussion kring det pågår även i medierna. Undersökningen går ut på att ta reda på hur vårdnadshavare upplever den digitala kommunikationen med klassläraren gällande elevens skolvardag, samt vilka medel som fungerar bra eller mindre bra beroende på olika delområden inom skolvardagen. Studien utfördes som en kvalitativ studie och materialet samlades in genom en elektronisk enkät. Enkäten besvarades av 19 vårdnadshavare med barn i årskurserna 1–6 inom den grundläggande utbildningen. Studiens analys gjordes i form av en tematisk analys. Wilma och sociala medier användes för digital kommunikation mellan vårdnadshavare och klassläraren. De digitala kommunikationsmedlen upplevdes fungera vid informerande tillfällen men i situationer där en dialog krävdes lämpade de sig inte lika väl. Brister på riktlinjer i användandet av de digitala kommunikationsmedlen upplevdes ofta leda till missförstånd. Resultaten i denna studie visar att medvetenheten hos vårdnadshavare och lärare om hur de digitala kommunikationsmedlen används kan bidra till en utveckling av den digitala kommunikationen som i bästa fall blir ett effektivt och smidigt sätt att kommunicera på. Det gynnar alla parter. Ett genomtänkt användande av digitala kommunikationsmedel ökar känslan av delaktighet och bidrar till en känsla av att som vårdnadshavare vara välkommen i skolan

Uso de TIC´s y compromiso de padres en el aprendizaje de sus hijos en una institución educativa, Ica, Perú – 2021

La presente investigación tuvo como objetivo determinar en qué medida el uso de las TIC´s influye en el compromiso de los padres en el aprendizaje de sus hijos, en una institución educativa, Ica, Perú, 2021. En la metodología se propuso una investigación de tipo básica, el diseño fue no experimental de tipo correlacional causal, de corte transversal, explicativa, método hipotético deductivo. La muestra fue de 80 familias de una institución educativa de Ica, utilizando un cuestionario como instrumento de recolección de información. Es por ello, que luego de aplicar el instrumento de investigación, se llegó a la siguiente conclusión, de acuerdo a la prueba estadística para la hipótesis general, se observó que el coeficiente de correlación rho de Spearman fue igual a 0,980, determinándose la existencia de una correlación positiva perfecta de la variable Uso de las TIC´s, sobre la variable Compromiso de padres; y, como el p = 0,000 es menor que 0,05 entonces se rechaza la hipótesis nula (H 0) demostrándose que, el uso de las TIC´s influye significativamente en el compromiso de los padres en el aprendizaje de sus hijos, en una institución educativa, Ica, Perú, 2021

Etäopetuksen ja tuen järjestäminen alakouluissa poikkeusolosuhteissa

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassamme tarkastelemme suomalaisten alakoulujen opettajien näkemyksiä kevään 2020 etäopetusjakson ajalta. Tavoitteenamme on selvittää luokanopettajien ja erityisopettajien käsityksiä siitä, miten ajanjaksona 18.3.–14.5.2020 etäopetus ja tuki järjestettiin sekä miten toiminnanohjaus ja itseohjautuvuus näkyivät oppilaiden työskentelyssä etäopetuksen aikana ja jälkeen. Aiheemme on ajankohtainen ja merkittävä, sillä keväällä 2020 siirryttiin nopealla aikataululla etäopetukseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tutkimuksia etäopetuksesta alakoulussa on julkaistu vähän, joten tahdoimme tuoda uutta tietoa etäopetuksen järjestämisestä ja oppilaiden tuen mahdollisuuksista etäopetuksessa. Haluamme nostaa tutkimuksessamme esiin erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden aseman, jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin huomioimaan paremmin tuen järjestäminen etäopetuksessa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määrittelemme etäopetukseen läheisesti liittyviä käsitteitä, joita ovat teknologiapohjainen oppimisympäristö, didaktiikka etäopetuksessa, itseohjautuvuus, toiminnanohjaus, koulun ja kodin yhteistyö sekä hyvinvointi perusopetuksessa. Teknologia mahdollisti etäopetukseen siirtymisen, mutta sen toteutuksessa merkittäviksi tekijöiksi nousivat myös koulun ja kodin välinen yhteistyö sekä työhyvinvointi. Ilman kodin tukea etäopetus osoittautui vaikeaksi toteuttaa, sillä monet oppilaat tarvitsivat henkilökohtaista tukea ja ohjausta etäopetuksessa suoriutumiseen. Opettajien kuormittuneisuus etäopetusjakson aikana puolestaan nähtiin hyvinvointiin ja sitä kautta etäopetuksen laatuun vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytimme fenomenografista tutkimusotetta tarkastellessamme luokanopettajien ja erityisopettajien käsityksiä etäopetuksesta ja tuen järjestämisestä. Tulokset esittelemme pääosin fenomenografisen analyysin pohjalta. Lisäksi hyödynnämme tulosten kuvaamisessa myös deskriptiivistä analyysia. Tutkielmamme aineisto koostuu 94 opettajan kyselylomakkeen vastauksista. Opettajien vastauksissa korostuvat viisi erilaista teemaa, joita ovat teknologia, henkilökohtainen tuki ja ohjaus, yhteistyö kodin kanssa, työhyvinvointi sekä itseohjautuvuus ja toiminnanohjaus. Oppilaiden tasa-arvoa heikentäviksi tekijöiksi miellettiin teknisten laitteiden puutteet ja kodin tuen puuttuminen. Tehokkaimmaksi tukimuodoksi etäopetuksen aikana nousi henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Tutkimustuloksemme vastaavat hyvin Suomessa ja muualla maailmassa julkaistuja ensituloksia koronapandemian aikaisesta etäopetuksesta. Tutkimuksemme tuo kuitenkin uutta tietoa nimenomaan alakoulussa järjestetystä etäopetuksesta ja tuen järjestämisestä.Distance learning and learning support in exceptional circumstances. Abstract. This Master’s thesis studies teachers’ conceptions of distance learning and learning support in Finnish elementary schools during coronavirus crise. Our focus was to find out elementary school teachers’ and special education teachers’ conceptions about distance learning and support during the following timeline: 18.03.–14.05.2020. In addition, our goal was to explore how executive function and self-regulated learning appeared during and after the distance learning period in pupils’ schoolwork. Our subject is actual and significant, because schools were closed both in Finland and all over the world and schooling changed fast from contact learning to distance learning in spring 2020. Research concerning this topic is slight, therefor we want to bring a new knowledge about distance learning arrangement and pupils’ support possibilities in distance learning. We want to emphasize pupils with special needs so that it would be easier to arrange support in distance learning in the future. The theoretical framework discusses the meaning of technological environment, didactic of distance learning, self-regulated learning, executive function, home-school collaboration and wellbeing at school. Technology was one of the enablers in distance learning, but there were also home-school collaboration and teachers’ wellbeing at work which had an effect on fluent of distance learning. It was hard to arrange high quality distance learning with a lack of home support because lots of pupils required personal guidance in studying. Teachers’ stress and load were one of the most significant things in wellbeing and quality of distance learning. This study is a qualitative research, in which we use phenomenographic perspective to describe and analyze elementary school teachers’ and special education teachers’ conceptions of distance learning and learning support. In addition, we use describing analysis to visualize the material and results. Research material includes 94 teachers’ questionnaires answers. The research results point that teachers emphasize five different themes in distance learning: technology, personal help and guidance, home-school collaboration, teachers’ wellbeing at work and self-regulated learning and executive function. According to our results pupils’ equal opportunities in distance learning were influenced by the lack of technical devices and home support. Our results point that personal help and guidance was essential and one of the most effective supporting methods in distance learning. Our results are similar to the recent results of distance learning both in Finland and all over the world. We want to emphasize that our research brings new information of distance learning and arranging support at elementary school, especially in Finland

The use of digital communication in home-school collaboration: views of Finnish third-grade students and their parents

Digitaalisen viestinnän käyttö on lisääntynyt opetus- ja kasvatusalalla viimeisten vuosien aikana huomattavasti ja muutokset ovat heijastuneet vahvasti myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Vaikka digitaalisen viestinnän mahdollisuudet kodin ja koulun yhteistyön toteuttamiseen ovat rajattomat, digitaalista teknologiaa käytetään edelleen yhteistyön toteutuksessa yksikertaisesti pääosin opettajien ja vanhempien väliseen tiedonvälitykseen. Digitaalisen viestinnän käyttöä kodin ja koulun yhteistyöhön on tutkittu Suomessa hyvin vähän ja tutkimukset ovat keskittyneet pääosin opettajien ja vanhempien näkemyksien tarkasteluun. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien näkemysten lisäksi oppilaiden näkemyksiä digitaalisen viestinnän käyttöä kohtaan kodin ja koulun yhteistyössä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä ja miten digitaalista viestintää käytetään kodin ja koulun yhteistyössä, ja mitä vaikutuksia digitaalisen viestinnän käytöllä on kodin ja koulun yhteistyöhön oppilaiden ja vanhempien arvioimana. Tutkielma toteutettiin haastattelemalla erään pääkaupunkilaisen peruskoulun kolmannen luokan oppilaita ja heidän vanhempiansa. Haastatteluaineisto analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin peilaamalla haastateltavien vanhempien ja oppilaiden näkemyksiä Korhosen (2017) väitöskirjan digitaalisen kumppanuuden mallin kategorioihin sekä aikaisempaan tutkimustietoon. Tutkimustulosten mukaan pääkaupunkilaisessa kolmannessa luokassa digitaalista viestintää käytettiin monipuolisesti kodin ja koulun yhteistyössä oppilaita ja vanhempia osallistaen. Digitaalisen viestinnän käyttö mahdollisti vanhempien osallistumisen oppilaan koulunkäyntiin, helpotti kodin ja koulun välistä tiedottamista sekä auttoi oppilaan oppimisen ja kasvun tukemisessa. Digitaalisen viestinnän käytön nähtiin helpottavan yhteistyön toimijoiden tiedon välittämistä, lisäävän oppilaan ja vanhemman välistä keskustelua sekä vaikuttavan oppilaan oppimiseen. Digitaalisen viestinnän käytön nähtiin aiheuttavan myös haasteita kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Digitaalisten toimintatapojen tulisi olla yhteistyön toimijoiden edun mukaisia ja toimia yhdessä kasvokkain käytävän kommunikaation kanssa.The use of digital communication has increased significantly in the educational field in the recent years. The changes in the use of digital communication in schools have also had an influence on home-school collaboration. The potential uses of digital communication nowadays are limitless, but it seems that Finnish schools mainly use digital technology for simple, everyday teacher-parent communication. There is only little research that has focused on the use of digital communication in home-school collaboration in Finland and the studies have mainly emphasized the views of teachers and parents. This study focuses on pupils’ views, in addition to the views of their parents. The aim of this study is to find out the ways in which digital communication is used in a home-school collaboration and how the use of digital technology affects home-school collaboration. This research was conducted by interviewing third-grade pupils and their parents of a school located in The Finnish Capital Region. The collected data was analyzed using directed content analysis, utilizing both Korhonen’s (2017) model of digital partnership and earlier research data. According to the results, digital communication is used diversely in home-school collaboration, enabling the pupils and parents to be involved. The use of digital communication also enabled parents to be involved with the schoolwork, helped facilitate the communication between home and school and supported the learning and growth of students. The pupils and parents of the study found the use of digital communication to helpful in sharing and receiving information, increasing the dialogue between students and parents, and having an influence on the pupil’s learning. Using digital communication also caused challenges in home-school collaboration. The use of digital communication practices should be in the interest of all the collaborators and be used in conjunction with face-to-face communication

Preschool Teachers’ Perspectives on Engaging Fathers in their Child’s Education

Preschool environments set the educational foundation for children in the early years. Despite the positive effects that preschool environments have on children and families, previous studies have shown that preschool teachers are challenged to engage fathers in their child’s education. The purpose of this basic qualitative study was to investigate preschool teachers’ perspectives on engaging fathers in their child’s education. The conceptual framework was based upon Bronfenbrenner’s ecological systems theory. The research question focused on the challenges that teachers encounter in engaging fathers in their child’s education. This qualitative study included individual one-on-one interviews with 12 teachers using an open-ended interview protocol. Data were analyzed using thematic analysis to ensure the findings of the study accurately reflected the participants’ perspectives of father engagement. Five themes were identified including promoting parent-teacher communication opportunities, identifying teacher responsibilities for classroom engagement activities, understanding barriers that limit father engagement, providing resource opportunities for fathers to increase engagement, and teacher mentorship on father engagement strategies. Many of the teachers demonstrated a high level of discomfort when engaging fathers in their child’s education; therefore, there is a need for additional teacher professional development on strategies to engage fathers in their child’s education. This study presents implications of positive social change by suggesting that preschool teachers increase the engagement of fathers in their child’s education by providing equal and inclusive opportunities. Most teachers from this study suggested that collaborative inclusive strategies will produce a positive outcome on children’s education and father’s commitment to their child’s education