Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassamme tarkastelemme suomalaisten alakoulujen opettajien näkemyksiä kevään 2020 etäopetusjakson ajalta. Tavoitteenamme on selvittää luokanopettajien ja erityisopettajien käsityksiä siitä, miten ajanjaksona 18.3.–14.5.2020 etäopetus ja tuki järjestettiin sekä miten toiminnanohjaus ja itseohjautuvuus näkyivät oppilaiden työskentelyssä etäopetuksen aikana ja jälkeen. Aiheemme on ajankohtainen ja merkittävä, sillä keväällä 2020 siirryttiin nopealla aikataululla etäopetukseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tutkimuksia etäopetuksesta alakoulussa on julkaistu vähän, joten tahdoimme tuoda uutta tietoa etäopetuksen järjestämisestä ja oppilaiden tuen mahdollisuuksista etäopetuksessa. Haluamme nostaa tutkimuksessamme esiin erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden aseman, jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin huomioimaan paremmin tuen järjestäminen etäopetuksessa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määrittelemme etäopetukseen läheisesti liittyviä käsitteitä, joita ovat teknologiapohjainen oppimisympäristö, didaktiikka etäopetuksessa, itseohjautuvuus, toiminnanohjaus, koulun ja kodin yhteistyö sekä hyvinvointi perusopetuksessa. Teknologia mahdollisti etäopetukseen siirtymisen, mutta sen toteutuksessa merkittäviksi tekijöiksi nousivat myös koulun ja kodin välinen yhteistyö sekä työhyvinvointi. Ilman kodin tukea etäopetus osoittautui vaikeaksi toteuttaa, sillä monet oppilaat tarvitsivat henkilökohtaista tukea ja ohjausta etäopetuksessa suoriutumiseen. Opettajien kuormittuneisuus etäopetusjakson aikana puolestaan nähtiin hyvinvointiin ja sitä kautta etäopetuksen laatuun vaikuttavana tekijänä.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytimme fenomenografista tutkimusotetta tarkastellessamme luokanopettajien ja erityisopettajien käsityksiä etäopetuksesta ja tuen järjestämisestä. Tulokset esittelemme pääosin fenomenografisen analyysin pohjalta. Lisäksi hyödynnämme tulosten kuvaamisessa myös deskriptiivistä analyysia. Tutkielmamme aineisto koostuu 94 opettajan kyselylomakkeen vastauksista. Opettajien vastauksissa korostuvat viisi erilaista teemaa, joita ovat teknologia, henkilökohtainen tuki ja ohjaus, yhteistyö kodin kanssa, työhyvinvointi sekä itseohjautuvuus ja toiminnanohjaus. Oppilaiden tasa-arvoa heikentäviksi tekijöiksi miellettiin teknisten laitteiden puutteet ja kodin tuen puuttuminen. Tehokkaimmaksi tukimuodoksi etäopetuksen aikana nousi henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Tutkimustuloksemme vastaavat hyvin Suomessa ja muualla maailmassa julkaistuja ensituloksia koronapandemian aikaisesta etäopetuksesta. Tutkimuksemme tuo kuitenkin uutta tietoa nimenomaan alakoulussa järjestetystä etäopetuksesta ja tuen järjestämisestä.Distance learning and learning support in exceptional circumstances. Abstract. This Master’s thesis studies teachers’ conceptions of distance learning and learning support in Finnish elementary schools during coronavirus crise. Our focus was to find out elementary school teachers’ and special education teachers’ conceptions about distance learning and support during the following timeline: 18.03.–14.05.2020. In addition, our goal was to explore how executive function and self-regulated learning appeared during and after the distance learning period in pupils’ schoolwork. Our subject is actual and significant, because schools were closed both in Finland and all over the world and schooling changed fast from contact learning to distance learning in spring 2020. Research concerning this topic is slight, therefor we want to bring a new knowledge about distance learning arrangement and pupils’ support possibilities in distance learning. We want to emphasize pupils with special needs so that it would be easier to arrange support in distance learning in the future.
The theoretical framework discusses the meaning of technological environment, didactic of distance learning, self-regulated learning, executive function, home-school collaboration and wellbeing at school. Technology was one of the enablers in distance learning, but there were also home-school collaboration and teachers’ wellbeing at work which had an effect on fluent of distance learning. It was hard to arrange high quality distance learning with a lack of home support because lots of pupils required personal guidance in studying. Teachers’ stress and load were one of the most significant things in wellbeing and quality of distance learning.
This study is a qualitative research, in which we use phenomenographic perspective to describe and analyze elementary school teachers’ and special education teachers’ conceptions of distance learning and learning support. In addition, we use describing analysis to visualize the material and results. Research material includes 94 teachers’ questionnaires answers. The research results point that teachers emphasize five different themes in distance learning: technology, personal help and guidance, home-school collaboration, teachers’ wellbeing at work and self-regulated learning and executive function. According to our results pupils’ equal opportunities in distance learning were influenced by the lack of technical devices and home support. Our results point that personal help and guidance was essential and one of the most effective supporting methods in distance learning. Our results are similar to the recent results of distance learning both in Finland and all over the world. We want to emphasize that our research brings new information of distance learning and arranging support at elementary school, especially in Finland
