Terveydenhoitajan osaamisvaatimukset tulevaisuuden työterveyshuollossa : työterveyshoitajien näkemyksiä

Työterveyshuolto toimii työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäjänä ja ylläpitäjänä. Työterveyshuollon toiminta kohdistuu työntekijöihin, työympäristöön ja työyhteisöön. Toimiakseen laadukkaasti, toiminta vaatii tiivistä ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa työelämässä toimivilta työterveyshoitajilta sekä kuvata tulevaisuuden osaamisvaatimuksia työterveyshuollossa. Tavoitteena oli, että saadun tiedon avulla Lahden ammattikorkeakoululla on edellytykset kehittää Työikäisen terveydenhoitotyö, työterveyshuolto ja työlääketiede -opintojakson opetussuunnitelmaa. Tutkimus toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina teemahaastattelurunkoa käyttäen. Haastattelun analysointiin käytettiin sisällönanalyysimenetelmää. Yhteistyötahona oli Etelä-Suomen alueella toimivan työterveyshuollon työterveyshoitajia. Tutkimuksen mukaan työterveyshoitajalta vaaditaan työterveyshuollossa kattavaa osaamista niin perus- kuin erityisosaamisen alueella. Haastatteluissa työterveyshoitajat näkivät perusosaamisen koostuvan työterveyshuoltoa ohjaavasta lainsäädännöstä, työterveyshoitajan yhteistyöosaamisesta, asiakkaan ohjauksesta ja neuvonnasta, työterveyshoitajan vuorovaikutustaidoista, työterveyshoitajan sairaanhoidollisesta osaamisesta ja dokumentoinnista. Erityisosaamiseen työterveyshoitajat katsoivat kuuluvan terveydenhoitajan valmiudet työterveyshoitajaksi, työterveyshoitotyön laaja-alaisuuden, asiakkaan työkyvyn edistämisen ja työympäristön kehittämisen terveyden edistämisen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan tulevaisuuden haasteita työterveyshuollossa ovat muun muassa jatkuvasti muuttuvat työterveyshuoltolait, työympäristön haasteet asiakasyrityksissä, tietotekniikan ja tietojärjestelmien muutokset, vuorovaikutustaidot sekä asiakkaiden elämäntapoihin liittyvät ongelmat ja niistä johtuvat sairaudet. Myös yhteiskunnalliset muutokset työelämässä ovat haasteena työterveyshoitajan työssä.Occupational health care promotes and maintains employees’ health and ability to work. The activities of occupational health care focus on employees, work environment and work community. In order to offer high quality work, the activities of occupational health care need close and interactive co-operation between the workplace and occupational health care. The aim of this study was to collect information from occupational health nurses in working life and describe the future knowledge requirements in occupational health care. Another aim was that with the help of the information gathered Lahti University of Applied Sciences can develop the curriculum of the education module ‘Health care, occupational health care and occupational medicine of working-aged people’. Individual and group interviews with the help of theme interview frame were used in this research. Interviews were analyzed by using a content analysis method. The co-operation partners were some occupational health nurses working for the occupational health care in Southern Finland. According to the study, occupational health nurses are required to have comprehensive know-how both in basic and special areas of occupational health care. In the interviews the occupational health nurses pointed that the basic requirements consisted of occupational health care legislation, co-operation skills, customer guidance and information, interaction skills, nursing competence and documentation. The occupational health nurses thought that the specialized knowledge includes the preparedness of public health nurses to become occupational health nurses, wide scope of occupational health care skills, promotion of customer’s ability to work and development of the work environment from the point of view of health promotion. According to this study the challenges of the future are among other things continually changing occupational health care laws, challenges of work environment in companies, changes in IT and information systems, interaction skills and customers’ lifestyle problems and related illnesses. Social changes in working life are also a challenge to the work of occupational health nurse

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki : Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksista työpaikkojen toimintaan

Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2011 sairausvakuutuslain muutoksen vaikutuksia työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen. Sairausvakuutuslakimuutos (L 1056/2010) edellyttää, että ”työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana”, jotta työterveyshuollon korvausluokkaan 1 kuuluvista palveluista aiheutuvista kustannuksista korvattaisiin 50 %:n sijaan 60 %. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin laaja, sähköinen kyselytutkimus, johon osallistui yli 1 000 työnantajaa. Toisessa vaiheessa kartoitettiin syvemmin työnantajien hyviksi kokemia työkyvyn hallinnan käytäntöjä sekä kehitysehdotuksia case-tutkimuksen menetelmin suppeammasta 22 työnantajan otoksesta. Tämän lisäksi haastateltiin viittä eri työterveyshuollon palveluntuottajaa. Yli 85 % kyselytutkimukseen osallistuneista ilmoitti sopineensa toimintakäytännöistä tai laatineensa toimenpideohjelman yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, mikä on noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin ennen vuotta 2011. Erilaisille toimintamalleille on laadittu suunnitelmia melko kattavasti, mutta suunnitelmien seuranta ei ole vielä systemaattista: suunnitelmiin ei ole kytketty tavoitteita, ja seurattavat mittarit puolestaan eivät välttämättä kytkeydy suunnitelmiin. Suurin osa tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistuneista organisaatioista koki lakimuutoksen onnistuneeksi tavaksi edistää työkyvyn hallintaa. Osallistuneissa organisaatioissa työkyvyn hallinta ja varhainen tuki on tullut viime vuosina keskimäärin systemaattisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Haastateltavat kuitenkin korostivat organisaation omaa toimintaa ja valmiutta tärkeämmäksi työkyvyn hallinnassa. Haastateltavat pitivät suunnitelmien tekoa melko hyödyllisenä työkyvyn hallinnan kannalta ja osasivat mainita esimerkkejä hyvistä työkykykäytännöistä. Tavoitteiden seuranta ja mittaaminen ei kuitenkaan ole niin systemaattista kuin laajat suunnitelmat antaisivat olettaa. Tavoitteet on suunnitelmissa ilmaistu tyypillisesti yleisellä tasolla, jolloin niitä on vaikea mitata tai asettaa tavoitetasoja. Työpaikoilla seurataankin tyypillisesti helposti mitattavia asioita, kuten työtapaturmia, sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä. Nämä kuvastavat myöhäisen vaiheen ongelmia. Varhaisen vaiheen tunnistamista tai ennaltaehkäisyn toteutumista ei seurata, oletettavasti niiden vaikean mitattavuuden vuoksi, vaikka tavoitteista nämä teemat löytyvät. Työkyvyn hallinnan kehittäminen on monivaiheinen prosessi, joka lähteäkseen käyntiin edellyttää yleistä tietoisuutta työkyvyn hallinnasta sekä henkilöstöasioista vastaavien tahojen kykyä kommunikoida muun johdon kanssa työkyvyn hallinnan kustannusvaikuttavuudesta. Onnistunut työkyvyn hallinta edellyttää lisäksi, että johto on sitoutunut siihen, sisäinen viestintä esimiehille ja työntekijöille toimii ja että henkilöstö osallistuu prosessiin

Asiakastyytyväisyys Huittisten kaupungin työterveyshuollossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työnantajien ja työntekijöiden tyytyväisyyttä Huittisten työterveyshuollon palveluihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoja työterveyshuollon palvelujen laadun kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2016 kahden viikon aikana. Aineisto kerättiin kahdella eri kyselylomakkeella, joista toinen mittasi työnantajien ja toinen työntekijöiden asiakastyytyväisyyttä. Työnantajiin (N=62) kohdistuva kysely postitettiin työpaikalle ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Työnantajille tehdyn kyselyn vastausprosentiksi saatiin 52% (n=32). Työntekijöiden asiakastyytyväisyyttä mitattiin työterveyshuollossa kahden viikon ajan niiltä henkilöiltä, jotka saapuivat sinä aikana työterveyshoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle (N=100). Kyselyn vastaus-prosentiksi saatiin 50% (n=50). Molemmat kyselyt sisälsivät strukturoituja kysymyksiä ja yhden avoimen kysymyksen. Avoimessa kysymyksessä kysyttiin työterveyshuollon kehittämisideoita tai muuta palautetta. Tutkimuksen strukturoitujen kysymysten tulokset käsiteltiin tilastollisesti ja ne esiteltiin frekvensseinä ja prosenttilukuina. Tulosten havainnollistamiseksi käytettiin apuna kuvioita. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Vastaajat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä Huittisten kaupungin työterveyshuollon toimintaan. Suurin osa työnantajista koki, että työterveyshuollon tarjoamat palvelut vastaavat työpaikan tarpeita ja yhteistyö sujuvaa. Kehittämisehdotuksena työnantajat toivoivat työterveyshuollolta kriittisempää suhtautumista sairauslomien myöntämisessä. Lääkäripalvelujen saatavuuteen toivottiin myös helpotusta. Työntekijöiden mielestä työterveyshuollon palvelut ovat hyvin tavoitettavissa, työterveyshuollon henkilökunta ammattitaitoista ja ystävällistä. Työntekijät olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä työterveyshuollon tarjoamiin palveluihin ja työterveyshuollon toimintaympäristöön. Kehittämisehdotuksena työntekijät toivoivat työterve-yshuollolta tukea työyhteisöllisiin asioihin. Jatkotutkimushaasteina voisi työnantajien ja työntekijöiden asiakastyytyväisyyttä selvittää vielä yksityiskohtaisemmin esimerkiksi avoimien kysymysten avulla ja asiakastyytyväisyyskyselyä voisi kohdistaa työterveyshuollon eri ammattihenkilöiden vastaanottotoimintaan.The purpose of this thesis was to investigate employers and employees satisfaction in occupational health care services at Huittinen. The aim of this thesis was produce information for occupational health services in order to improve the quality of service. The data were collected in two weeks in April 2016. The data were collected in two different questionnaires, which other one measured employers and the other one em-ployees’ customer satisfaction. Employers questionnaire was mailed (N=62) to the workplace and employers had two weeks to response. The response rate was 52% (n=32). Employees’ (N=100) customer satisfaction was measured for two weeks for those clients who came to see occupational health nurse, doctor or physiotherapist during the time. The response rate was 50% (n=50). Both questionnaires included structured questions and one open question. Open question asked about the development ideas or other feedback for occupational health care. The results of the study of structured questions were processed statistically and presented as frequencies and percentages. To illustrate the results of the patterns was used as a reference. The answers of open questions were analyzed using content analysis. The respondents were fully satisfied in occupational health activities. The majority of employers felt that the services provided by occupational health services correspond to the needs of the workplace and cooperation were smooth. Development on the proposal, employers hoped to occupational health care more critical attitude to the granting of sick leave. Employers also wished to connect more easily with doctors. Employees’ believes that occupational health services are reachable, occupational health staff is professional and friendly. Employees’ were overall satisfied with the occupational health care services. They were also satisfied with environment of occupational health care. Development on the proposal employees’ hoped support for the work community affair. In future employers and employees’ customer satisfaction could be measured by using more open questions to find detailed answers and the customer satisfaction survey could be targeted in different professionals of occupational health care

Ammatillisen kuntoutuksen tuntemus keskisuurissa yrityksissä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää Finla Työterveyden keskisuurten yritysten ammatillisen kuntoutuksen tuntemusta. Tutkimuksella haettiin vastauksia siihen, kuinka laajasti keskisuurten yritysten esimiehet ja/ tai HR-henkilöt tuntevat ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet, miten he toimivat havaittuaan työntekijällä olevan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ja millaista asiantuntijayhteistyötä esimiehet ja/tai HR-henkilöt kaipaavat työterveyshuollolta ammatillisen kuntoutuksen prosessissa. Kyselytutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, joka sisälsi muutaman avoimen kysymyksen. Toukokuussa 2015 kysely lähetettiin 62 keskisuureen yritykseen ja se kohdistettiin yritysten esimiehille ja/tai HR-henkilöille. Vastauksia palautui 31 kpl vastausprosentin ollessa 50 %. Kyselytulosten mukaan esimiehillä ja HR-henkilöillä oli ammatillisen kuntoutuksen tuntemisessa vaihtelua. Ammatillinen kuntoutus ja sen mahdollisuudet joko tunnettiin tai ei tunnettu. Parhaiten ammatillisen kuntoutuksen keinoista tunnistettiin työkokeilu ja uudelleen koulutus. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että esimiehet ja HR-henkilöt kääntyivät tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen asioissa eniten työterveyshuollon puoleen. Osalla työpaikoista oli omat ammatillisen kuntoutuksen toimintatavat. Asiantuntijayhteistyötä työterveyshuollon kanssa toivottiin eniten ammatillisen kuntoutuksen asioissa keskustelu – ja asiantuntija-apua ja koulutusta.  The purpose behind this thesis was to figure out what Finla Occupational Healths´ middle sized companies know about occupational rehabilitation. A survey was created to find answers to how well the managers and/or the human resources persons of these middle sized companies know the possibilities of occupational rehabilitation, how do they act after noticing the need for occupational rehabilitation and what kind of co-operation with the experts the managers and/or the HR persons look for from the occupational healthcare in the process of occupational rehabilitation. The survey was carried out as a quantitative research, which also included a few open questions. In May 2015 the survey was handed out to 62 middle sized companies and it was targeted to the managers and/or the HR persons. 31 replies were received with a 50 % response rate. According to the research, the knowledge of occupational rehabilitation of the managers and HR persons varied. Occupational rehabilitation and its possibilities were either know or unknown. Work experiment, re-education and occupational education were the best recognized from the means of occupational rehabilitation. The results show that the managers and HR persons mostly consult the occupational health care when necessary in terms of occupational rehabilitation. Some of the workplaces had their own methods with occupational rehabilitation. Expert co-operation, discussion- and expert help and education, with the occupational health care concerning the occupational rehabilitation was mostly wished.

Elintapaohjausta työikäisille : Avoimien ovien päivä Attendo Rovaniemen työterveyshuollossa

Opinnäytetyömme tavoitteena oli työikäisen väestön elintapoihin liittyvän tie-toisuuden lisääminen ja työkalujen antaminen heidän henkilökohtaisen ter-veytensä edistämiseksi ja ylläpitämiseksi myös arjessa. Työn tarkoituksena oli järjestää Attendo Rovaniemen työterveyshuollon asiakkaille Avoimien ovien päivä, jossa ohjasimme, neuvoimme sekä annoimme tietoa yksilön elintapoihin liittyvistä aiheista. Opinnäytetyön toteutustapa oli toiminnallinen. Sekä tapahtumaan liittyvä materiaali että raportin teoriapohja rakentuu työikäi-sen elintavoista, joista keskityimme ravitsemukseen, liikuntaan, painonhallin-taan ja stressinhallintaan. Halusimme myös tuoda esille vuorotyön mukanaan tuomia haasteita työssä jaksamisen ja elintapojen osalta. Aiheen ajankohtai-suus ja tarpeellisuus käyvät ilmi useista tuoreista tutkimuksista, joita raportis-samme hyödynnämme. Tavoitteenamme oli kerätä laaja tietopohja työikäisen elintavoista, jotta ohjauksemme olisi mahdollisimman ammattimaista ja kaikki asiakkaille antamamme tieto olisi luotettavaa ja tutkittuun tietoon perustuvaa. Opinnäytetyömme toiminnallinen osuus toteutettiin Attendo Rovaniemen työ-terveyshuollon uusissa tiloissa syksyllä 2016. Järjestimme tapahtumaan erilai-sia toiminnallisia elintapapisteitä, joita olivat ravitsemus-, stressinhallinta- sekä mittauspiste, joka sisälsi verensokerin, rasvaprosentin ja verenpaineen mittaus-ta. Nämä aiheet valikoituivat oman kiinnostuksemme pohjalta sekä toimeksian-tajamme toiveiden mukaan. Elintapaohjaus käsitteenä on laaja, mutta päätim-me keskittyä työikäisten kannalta oleellisimpiin ja ajankohtaisimpiin aiheisiin. Tapahtumassa onnistuimme antamaan asiakkaille tarvittavaa ja hyödylliseksi koettua ohjausta, neuvontaa ja tietoa, josta he saivat vinkkejä päivittäiseen elämäänsä ja työssäjaksamiseen. Opinnäytetyön raportin annamme toimeksi-antajallemme terveydenhoitajien työssä hyödynnettäväksi.This is a functional thesis. The goal for this thesis was to give information and some practical advice to working-aged people concerning healthy choices for everyday life. With these choices they could support and maintain their per-sonal health. The purpose of this study was to organize an open house event in Attendo Rovaniemi Occupational Health Care Unit. In the open house event we gave some counselling, advice and information about health to the cus-tomers of Attendo. The theoretical base for this thesis contains information about nutrition, physi-cal activity, weight management and stress control. We also wanted to take in consideration the impact of shift work to well-being at work and making healthy choices. Recent studies show that this topic is current in the social and health industry. Our goal was to gather extensive theoretical base so we could give counselling and practical advice as professionally as possible to the custom-ers. The functional part of our thesis took place in Attendo Rovaniemi Occupational Health Care Unit in October 2016. We organized different stations such as nu-trition, stress control, and a station where we could measure blood pressure, blood sugar and body fat percentage. These subjects of the stations were based on Attendo’s wishes and were also chosen because we thought they were the most suitable for working-aged people

Päihdeohjelma yritykselle : case Huoltosilta Oy

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä jyväskyläläiselle Huoltosilta Oy- nimiselle kiinteistöhuoltoalan yritykselle luonnos ja ohjeet päihdeohjelman laatimiseksi. Vuonna 2004 astui voimaan laki, joka velvoittaa työnantajan laatimaan kirjallisen päihdeohjelman työpaikalleen. Opinnäytetyötä varten kerättiin tietoa, kuinka päihdeohjelma laaditaan. Kerromme myös yleisesti Suomessa esiintyvistä päihteistä ja niiden historiasta sekä tutkimme päihteistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tehtiin päihdekysely Huoltosilta Oy:n esimiehille, jolla haluttiin selvittää päihdeohjelman tarpeellisuutta, sekä kartoittaa päihdeongelmien nykytilannetta yrityksessä. Jokainen kyselyyn vastanneista henkilöistä oli törmännyt työssään päihdeongelmiin ja he halusivat lisätietoa, miten ongelmiin työpaikoilla tulisi reagoida. Päihteet ja etenkin alkoholi aiheuttavat merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia Työnantajille. Päihdeongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kasvamaan suuremmiksi.The subject of our thesis was to design a sketch and give the needed information how to make an intoxicant programme to company named Huoltosilta Oy. The company is a property maintenance firm in Jyväskylä, Finland. In year 2004 a new law was set in Finland, what obligates the employer to create programme about the use intoxicants and the consequences of using intoxicants. The meaning of the intoxicant programme is to point out the aspirations and policies to prevent the use of intoxicants and give the instruction how to get treatment for the disease. We collected information for the thesis about the intoxicant programme and the correct ways to produce it. We will also tell about intoxicants that are used in Finland and the history of intoxicants and the costs that are caused to the society of using intoxicants. We produced a small enquiry to the superiors of Huoltosilta Oy about the use of intoxicants in the work community. Everyone that replied to the enquiry, had encountered intoxicant problem at work. They all thought that more information about the subject was needed. Intoxicants, especially alcohol, causes significant economic and social costs to society of Finland every year. It is crucial to intervene to the problem as early as possible, which may prevent the problem to grow larger

Maatalousyrittäjien tapaturmat Kiuruvedellä

Vuonna 2006 Kiuruvedellä sattui tapaturmia 13 %:lle viljelijöistä, kun koko Suomessa vastaava luku oli vain 7 %. Näin ollen Kiuruveden maatalousyrittäjille sattuu enemmän työtapaturmia kuin muualla Suomessa. Yleisimmät tapaturmatyypit ovat nyrjähdykset ja venähdykset, haavat sekä luunmurtumat. Tapaturmien riskitekijät luokitellaan fyysisiin ja teknisiin, biologisiin ja kemiallisiin riskitekijöihin. Miehille tapaturmia sattuu eniten konetöissä ja naisille karjanhoitotöissä. Maatalousyrittäjien työturvallisuutta tukevat monet eri toimet, kuten työterveyshuolto ja Mela. Tutkimus oli määrillinen ja strukturoitu kyselylomake lähetettiin kaikille Kiuruveden karjatiloille. Tutkimukseen vastasi 41,4 % maatalousyrittäjistä. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin SPSS-tilastoohjelmalla ja esitettiin suorina jakaumina, ristiintaulukointina ja prosenttilukuina. Tutkimustuloksista ilmeni, että tapaturmia oli sattunut yhdestä kahteen kertaan 68,5 % vastaajista. Tutkimuksesta selvisi, että Kiuruvedellä tilakoot ovat keskimääräistä suuremmat, lypsykarjatiloja on paljon ja karjan koot ovat suuremmat. Nämä kaikki tekijät altistavat tapaturmille. Tapaturmatyypit tukivat aiempia tutkimustuloksia. Myös työvaiheet, missä tapaturmia sattui, olivat jakautuneet samoin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksesta ilmeni että maatalousyrittäjät kokivat kiireen, väsymyksen ja poikkeavat tilanteet suurimmiksi tapaturmia aiheuttaviksi tekijöiksi. Opinnäytetyön tuloksien avulla Kiuruveden työterveyshuolto saa tietoa siitä, millaista tietoa maatalousyrittäjät tarvitsevat ja haluavat. Tulosten pohjalta työterveyshuolto pystyy myös paremmin ohjaamaan maatalousyrittäjiä tapaturmien ennaltaehkäisyyn.In year 2006 in Kiuruvesi occupational accidents happened to 13% of farmers, when in whole Finland corresponding figure was only 7 %. Consequently farmers in Kiuruvesi have more accidents than elsewhere in Finland. The most common types of accident are sprains, strains, wounds and fractures. Risk factors for accidents are classified as physical, technical, biological and chemical risk factors. With men the injuries occur mostly with machines at work and women in animal husbandry at work. Agricultural Entrepreneurs’ safety at work is supported by many different activities, such as Occupational Health Care and Mela, the Farmer’s Social Insurance Institution. The study was quantitative and a structured questionnaire was sent to all livestock farms in Kiuruvesi. The study was answered by 41.4 % of agricultural entrepreneurs. The results of the study were dealt with SPSS statistical software, and provided a breakdown of direct, cross tabulations and percentage figures. The results of the study showed that accidents had occurred between one and two times in 68.5 % of the respondents. The study showed that in Kiuruvesi farm sizes are larger than average, there are a lot of dairy farms with bigger livestock.. All of these factors endanger accidents. Types of accidents supported the earlier findings. Even phases where the accidents occurred were divided as at previous trials. The investigation revealed that the agricultural entrepreneurs considered the rush, fatigue and abnormal situations as major factors for accidents. With the help of the results of the Thesis the Occupational Health Care in Kiuruvesi gets information about the type of information farmers need and want. Based on the results the occupational health care is also better able to guide the agricultural entrepreneurs for prevention of accidents