Optometristin sijoittuminen valmistumisen jälkeen ja siihen vaikuttavat asiat

Vuonna 2008 alkanut taantuma on johtanut yhdessä optisen alan rakennemuutoksen kanssa optikkoliikkeiden määrän vähentymiseen. Rakennemuutoksen vaikutuksesta kaupan- ja terveydenhuollon aloilla on tehostettu toimintaa suurentamalla yksikkökokoja ja keskittymällä ketjuliikkeiden yleistämiseen. Tämän seurauksena optikoiden avoimet työpaikat ovat vähentyneet ja samalla työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää vastavalmistuneiden optometristien sijoittumista ja siihen vaikuttavia asioita. Tavoitteena oli saada hyödyllistä tietoa, jonka avulla voitaisiin suunnitella keinoja vastavalmistuneiden optometristien työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli selkeyttää nykyistä optikoiden työtilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä opiskelijoille, kouluille, alan järjestöille ja työelämän eri tahoille. Tutkimuksemme oli kvantitatiivinen, ja se toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena Oulun ammattikorkeakoulusta ja Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2010–2013 valmistuneille optometristeille. Toimeksiantajamme oli Oulun ammattikorkeakoulu. Kysely tehtiin ja analysoitiin Webropol-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 122 henkilöä 254:stä kyseisinä vuosina valmistuneista optometristeista. Tutkimuksestamme voidaan tehdä johtopäätös, että melkein kaikki vastavalmistuneet optometristit saavat optometristin tutkintoa vastaavan työpaikan ja se saadaan suhteellisen pian valmistumisesta. Positiivista oli, että alaa vaihtaneita on todella vähän. Työpaikkaa hakiessa täytyy olla kuitenkin oma-aloitteinen, koska vastavalmistuneet optometristit kokivat työpaikan kysymistä suoraan työnantajalta edesauttavimmaksi asiaksi työllistymisessä tutkintoa vastaavalle alalle. Tuloksiamme voidaan hyödyntää vastavalmistuneiden optometristien työllistymisen edistämiseksi. Alan järjestöt ja koulut pystyvät vastaamaan paremmin vastavalmistuneiden työllisyyttä koskeviin kysymyksiin. Lisäksi positiivisten tutkimustulostemme myötä he voivat motivoida alan opiskelijoita valmistumaan ja jatkamaan uralla eteenpäin.Recession that began in 2008, together with structural changes in optical field has contributed to decreasing number of optical stores. Due to these changes the trade and health care field have boosted performance by extending unit sizes and focusing on generalizing chain stores. This has led to a decline in vacant positions of opticians and at the same time the number of unemployed applicants has increased. The purpose of our study was to find out the state of transition of optometrists from school to post-graduation life and issues related to it. Our aim was to gain useful information with which the means of the employment of newly graduated optometrists could be promoted. Furthermore our aim was to clarify the current work situation of opticians and conditions or phenomenons that impact it to students, schools, optical organisations and working life. Our study was quantitative and it was implemented as an electronic survey to the optometrists graduated between years 2010 and 2013 from Oulu University of Applied Sciences and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. Survey data was collected and analyzed using Webropol. The number of graduates responding to the survey was 122 out of 254 graduated. From our research it can be concluded that nearly every newly graduated optometrist is employed in a job that corresponds their degree and that the employment takes place relatively soon after graduation. On another positive note there were only few of those who have changed their field after graduation. When applying for a job the graduate has to be initiative as according to our study the biggest contributor to ones employment was asking for a job straight from an employer. Results of this study could be used to promote employment of newly graduated optometrists. Optical organisations and schools can answer better to questions regarding employment of newly graduated optometrists. In addition to this they can further motivate students of the field to graduate and continue on their career

Radonkysely työsuojeluhenkilöille

Tässä raportissa esitellään tuloksia kyselystä, jolla STUK kartoitti työsuojeluhenkilöiden tietämystä radonmittausvelvollisuudesta sekä sitä, minkälaista tietoa työpaikkojen radonasioista tarvitaan. Tulosten perusteella kehitetään radonviestintää työsuojeluhenkilöille. Kyselyyn vastasi 2 241 työsuojeluhenkilöä 2 875 työpaikan osalta. Suurin osa (n. 60 %) vastaajista tiesi, kuuluiko työpaikka mittausvelvollisuuden piiriin. Isossa osassa (n. 68 %) mittausvelvollisista työpaikoista sisäilman radonmittaukset oli tehty. Kuitenkin jopa 116 työpaikan osalta vastaajaa ilmoitti, että työpaikka kuuluu mittausvelvollisuuden piiriin, mutta mittauksia ei ole tehty. Noin viidesosa vastaajista ilmoitti kaipaavansa tietoa tai tukea työpaikan sisäilman radonasioihin liittyen. Eniten tietoa kaivattiin siitä, onko oma työpaikka mittausvelvollinen työpaikka ja kenen vastuulla mittaukset ovat. Lisäksi työsuojeluhenkilöt kaipasivat perustietoa tai kattavaa informaatiopakettia radonasioista sekä siitä, miten sisäilman radonmittaukset hoidetaan käytännössä; mistä radonmittauspurkkeja saa ja mitä mittaukset maksavat. Raportissa kuvataan myös pääkohdat ennen työsuojeluhenkilöiden kyselyä tehdystä hankkeesta, jossa palvelumuotoilun keinoin pohdittiin työsuojelupäälliköiden tietoisuuden edistämistä työpaikkojen radonasioissa

Työssäoppimisen arki teknillisten alojen 2 asteen ammatillisissa oppilaitoksissa

Kehittämishankkeemme nimi on Työssäoppimisen arki teknillisten alojen 2 asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Opettajan näkökulma. Työelämän ammattitaitovaatimuksissa on viimeisten vuosien aikana tapahtunut paljon muutoksia eikä muutosnopeus näytä laantumisen merkkejä. Siksi ammatillisen koulutuksen on sopeuduttava muuttuvaan maailmaan ja se aiheuttaa paljon paineita niin koulutukselle, työpaikkaohjaajille kuin opiskelijoillekin. Opettajien on seurattava entistä tarkemmin työelämän muutoksia, ja tässä auttaa työssäoppimisalueen tunteminen sekä sen kehittämisessä mukana oleminen. Opiskelijaryhmät ovat nykyään paljon heterogeenisempiä ja siksi opettajalla täytyy olla hyvät kontaktit työelämään, jotta erilaisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille osataan valita heille sopivat työssäoppimispaikat. Työssäoppiminen nykymuodossaan haastaa opettajan ja opettajuuden, koska opettaja joutuu toimimaan lähes yksinään laajassa työssäoppimisen kentässä, lisäksi hän joutuu opiskelemaan uudenlaisia pedagogisia taitoja selvitäkseen muuttuvassa työelämässä. Kehittämishankkeemme antaa lukijalle syvällisemmän kuvan siitä, millaista on 2 asteen opettajan arki, kun hän toimii opiskelijoiden ja työpaikan edustajien joukossa. Olemme ensin käyneet kirjallisuuden kautta läpi alan valtakunnallisia käytänteitä ja laki- ja määritelmäkirjoa. Sitten paneudumme tarkemmin siihen millaista 2 asteen am-matillisessa koulutuksessa työssäoppiminen on käytännössä

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden restonomien työllistyminen

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kouluttaa restonomeja palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma antaa valmiudet työskennellä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä, myynti- ja markkinointitehtävissä, esimiehenä ruokapalveluissa tai itsenäisenä yrittäjänä. Monipuolinen koulutus antaa valmistuneelle monia mahdollisuuksia työllistyä. Tämä opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus, jonka perusjoukkona olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuosina 2011 ja 2012 valmistuneet nuoriso- ja aikuisryhmien restonomit (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko valmistuneet restonomit työllistyneet heti koulutustaan vastaaviin töihin ja onko työllistyminen ollut sujuvaa. Tutkimukseen osallistui 49 restonomia ja vastausprosentti oli 71 %. Restonomeista (AMK) 48 % työllistyi heti koulutustaan vastaaviin töihin. Tärkeim-pinä ja helpoimpina väylinä työmarkkinoille pidettiin TE -toimiston työnvälityspalveluita, vanhoja työpaikkoja ja opiskeluaikaisia harjoittelupaikkoja. Lisäksi suhteiden ja kontaktien todettiin auttavan työnhakutilanteissa. Vastaajista 81 % piti työllistymistä helppona tai melko helppona. Suurin osa oli tyytyväisiä työtehtäviinsä ja melkein kaikkien mielestä koulutus oli vastannut suoraan työelämän haasteisiin. Restonomien bruttotulojen mediaani oli 1500 -2000 euroa kuukaudessa. Tutkimuksen mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden res-tonomien työllistymistilannetta voidaan pitää hyvänä. Koulutusta täysin vastaavaa työtä on vaikea saada heti valmistumisen jälkeen, mutta muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen esimiestyö on helpommin mahdollista.Seinäjoki University of Applied Sciences educates Bachelors of Hospitality Man-agement in the Degree Program of Hospitality Management. The study program gives readiness to work in the expert, developing, sales and marketing tasks within the field of tourism, catering and domestic services, as a superior in food services or as a self-employed entrepreneur. The versatile education gives many opportunities to be employed. The thesis was a quantitative research. The population of the research consisted of the Hospitality Management graduates from the Seinäjoki University of Applied Sciences in 2011 and 2012. The objective of the thesis was to clarify the gradu-ates´ employment upon graduation and the fluency of recruitment. 49 Bachelors of Hospitality Management participated in the research and the response rate was 71%. 48 % of the Bachelors of Hospitality Management were employed upon education immediately after their graduation. The most important channels to the labor mar-ket were the employment offices, previous work places and work practice places from the study years. Furthermore, it was stated that the relations and contacts helped when applying for the jobs. 81 % of the interviewees considered their em-ployment easy or quite easy. The majority was satisfied with their duties at work and in almost everybody´s opinion education had met the requirements of the working life. The median of the gross incomes of the Bachelors of Hospitality Management was 1500 -2000 euro per month. According to the study, the Bachelors´ of Hospitality Management employment situation is good. After graduation it seems to be difficult to get employment upon graduation, but after a few years work experience, the superior work is easier to find

Turun ammattikorkeakoulun liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistyminen

Tämän opinnäyteyön tarkoituksena oli perehtyä siihen, miten Turun ammattikorkeakoulun liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmasta valmistuneet tradenomit ovat sijoittuneet työelämään opintojensa päätyttyä. Asian selvittämiseksi toteutettiin koulutusohjelmasta valmistuneille suunnattu kyselytutkimus marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin verkkokyselynä Google Forms -alustalla. Kyselyn kohderyhmänä olivat vuosien 2010 ja 2016 välillä valmistuneet, mutta kaikki kyselyyn vastanneet olivat valmistuneet vuosina 2013-2016. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 21 henkilöä, joista lopulta 20:n henkilön vastaukset hyväksyttiin tutkimusaineistoksi. Yksi kyselyyn vastanneista ei ollut tosiasiassa vielä valmistunut, joten hänen vastauksiaan ei huomioitu tutkimuksessa. Kyselyn tuloksista selvisi, että opintojen jälkeiseen työllistymiseen vaikutti eniten aiempi työkokemus sekä hyvä asenne ja motivaatio työntekoon. Vastaajien mielestä vähiten merkitystä työpaikan saannissa oli ollut opintomenestyksellä, luottamustehtävillä, harrastuksilla tai suhdeverkostoilla. Vastaajien kokemukset ensimmäisen työpaikan vastaavuudesta koulutukseen vaihtelivat jonkin verran. Noin puolet vastanneista oli sitä mieltä, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusta joko hyvin tai erittäin hyvin. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen olleiden osalta haluttiin myös selvittää, mitkä tekijät olivat vaikeuttaneet heidän työllistymistään. Suurimmaksi haasteeksi työllistymisessään vastaajat kokivat aiemman työkokemuksen puutteen. Tuloksista selvisi myös, että suurin osa valmistuneista oli jäänyt asumaan Varsinais-Suomen alueelle opintojensa jälkeen.The purpose of this thesis was find out how the Bachelors of Business Administration who specialised in Business Logistics at Turku University of Applied Sciences have found job placement after their graduation. The research was executed as a questionnaire in November 2016. The questionnaire was done on the Internet by using Google Forms. The target group of this survey was those who had finished their studies between the years 2010 and 2016. In the end, all the respondents had graduated between 2013 and 2016. In total 21 people answered the questionnaire, but one of them had not actually graduated yet. Therefore, the total number of accepted responses was 20. The results of this study show that the most important factor in finding job placement was earlier work experience. Good motivation and active attitude also played key role in finding employment. Study success, previous positions of responsibility, hobbies and social networks were the least influential factors. About half of the respondents thought that their first employment after graduation corresponded their degree either well or very well. For those who had been unemployed at some point after their graduation, the biggest challenge in finding work had been the lack of work experience. Almost all the respondents were still living in Varsinais-Suomi area

Maatalousalan perustutkinnon työssäoppimisen työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää maatilatalouden perustutkinnon työpaikkaohjaajien koulutusta ja keinoja koulutuksen tehostamiseksi. Kysely työpaikkaohjaajien koulutuksen tarpeista ja koulutus menetelmistä suunnattiin työpaikkaohjaajille, opiskelijoille sekä koulutuksen tarjoajille. Työpaikkaohjaajan rooli ja hänen ammattitaitonsa on ensisijaisen tärkeä opiskelijan kannalta. Työpaikkaohjaajien koulutuksella pyritään myös siihen, että työssäoppimistilojen ja oppilaitoksen yhteistyö olisi pitkäkestoista ja hyöty koulutuksesta saataisiin kaikille toimijoille. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa siitä, että opiskelijat saavat korkealaatuista opetusta koko opintojensa ajan. Työssäoppiminen on täysipainoista perustutkintoa suorittavan opiskelijan opiskeluaikaa, joka tapahtuu aidossa työympäristössä oikeita työtehtäviä tehden. Työssäoppimisen aikana suoritetut opinnot ovat tavoitteellisia, opetussuunnitelmaan perustuvia, ohjattuja ja arvioituja opintoja. Työssäoppiminen voi olla jaettuna useista tutkinnonosista koostuviin eri mittaisiin jaksoihin, joten työpaikkaohjaajat vaihtuvat usein.The aim of this thesis was to clarify the training and ways of enhancing the training of the work place supervisors of those students carrying out a basic degree in agriculture. The survey of the training needs of the work place supervisors was aimed at work place supervisors, students as well as the providers of the training. The role of the work place supervisor and his/her professional expertise is of crucial importance from the student’s point of view. The aim of the training of the work place supervisors is also that co-operation between the farms of the on the job learning and the school would be long lasting and that the training would be of benefit to all the concerned parties. The organiser of the training is responsible for ensuring that the students receive a high quality education throughout the duration of their studies. On the job learning is full time studying time of the student com-pleting the basic degree and takes place in a real work environment doing real work tasks. The studies carried out during the on the job learning are goal oriented, curriculum based, guided and evaluated studies. On the job learning can be comprised of periods of different lengths and divided amongst several parts of the degree, so the work place supervisor can often chang

Vetovoimainen vanhustyön työpaikka hoitajien kuvaamana.

Tämä opinnäytetyö on tehty osana Oulun eteläisellä alueella toiminutta Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus- hanketta. Yksi hankkeen keskeinen tavoite on ollut vanhustyön osaavan ja luovan johtamisen sekä henkilöstön kehittäminen. Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät työvoiman saatavuudessa ja toisaalta vanhustyön lisääntymisenä. On ajankohtaista miettiä vanhustyön vetovoimaisuutta ja sen parantamista. Tutkimuksen tarkoitus on kuvata hoitajien käsityksiä vanhustyön työpaikan vetovoimaisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tieto on kerätty haastattelemalla teemahaastattelun avulla seitsemää vanhustyötä tekevää hoitajaa erilaisissa vanhustyön työpaikoissa. Haastattelujen avulla tuotettu aineisto on analysoitu sisällön analyysin avulla induktiivisella otteella eli analyysi on lähtöisin aineistosta käsin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hoitajat kokevat vanhustyön vetovoimaisuuden muodostuvan erilaisista asioista. Persoona on hoitajan työväline ja persoonaominaisuudet tukevat vanhustyöhön hakeutumista. Hoitaja tarvitsee vanhustyössä vahvaa ammattitaitoa ja erityisosaamista vanhenemisesta ja vanhuudesta. Mielikuva vanhustyöstä pelkkänä perushoitona on vanhanaikainen. Hoitajan jo kotoa omaksumat ja työyhteisössä vallitsevat arvot vaikuttavat vanhustyön vetovoimaiseksi kokemiseen. Työn sisältö, työtehtävien mielekkyys ja haasteet, työyhteisön ilmapiiri ja toimiva yhteistyö lisäävät hoitajan sitoutumista työpaikkaan. Tulosten mukaan myös mielikuva vanhustyön pysähtyneisyydestä olisi syytä rikkoa. Tuloksissa mainitaan tulevaisuuden haasteet, kuten iäkkäiden määrän kasvun näkyminen kaikissa terveydenhuollon työpaikoissa, muuttuva aikaisempaa aktiivisempi ja toimintakykyisempi asiakaskunta ja palveluiden laadun tarkastelun näkökulma. Oppiminen ja kehittämistoiminta on vanhustyössä jatkuvaa. Tulevaisuudessa vanhustyö tarjoaa tulosten mukaan hyvin erilaisia, haastavia ja monipuolisia työpaikkoja, jotka kilpailevat työvoimasta. Hoitotyön ja vanhustyön kokemuksen omaava, osaava ja koulutettu henkilöstöjohtaja lisää työpaikan vetovoimaa. Esimiehen työlle antama tuki ja arvostus lisää hoitajan kokemaa työpaikan vetovoimaa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä työyhteisöjen ja työpaikkojen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi miettiä millä tavoin vanhustyössä hoitajan työn monipuolisuutta voitaisiin tuoda paremmin esille esimerkiksi rekrytoitaessa henkilökuntaa. Työnantajien tulisikin entistä paremmin mainostaa vanhustyön tarjoamia kouluttautumis- ja kehittämismahdollisuuksia. Jatkossa voitaisiin tutkia miten esimerkiksi hoitajaopiskelijat tai vanhustyön johtajat kuvailevat vetovoimaisen vanhustyöntyöpaikan.In the future, the society faces challenges, such as ageing of the population, increasing need of health care services, and labour sufficiency. A career in the elderly care is not a very highly attractive option. Young and newly graduated nurses do not consider elderly care as a magnetic work place. It is of current interest to find out ways to improve the magnetism of working in the elderly care among nurses. This study is part of the project Sonectus Development Environment of Good Aging. The objective of the study was to describe the factors promoting the magnetism of work places in the elderly care as perceived and described by nurses. This study is a qualitative one, and the data were collected by using the method of theme-based interview. The interviewed were seven nurses working in the elderly care. The data was transcribed and analysed by content analysis with an inductive analysis view. The results revealed that the magnetism of working in the elderly care is formed by different factors. The main factor is the welfare in work. A nurse’s personality is one factor that supports working with aged people. Also, the values and attitudes of nurses stemming from childhood, and the values that prevail in the work place can increase the magnetism of the work. Strong professional skills and special know-how is needed in elderly care. The results showed that seeing the elderly care work as just basic care is an outmoded attitude. The content of work, sense of duty and challenges, the atmosphere in the work community, and functional alliances are factors that increase nurses’ commitment to their work. The results revealed that there will be challenges in the future, such as creating more active groups of the ageing people, and the aspect of high quality. Studying and development in work is continuous. Also, management is one of the magnetism factors. In the future, there will be various challenging jobs for nurses in the elderly care. The main result of this study is that it should be better highlighted that elderly care can be a multi-faceted place of work offering a range of opportunities for continuous training and development of professional skills. The results of this study indicate that the magnetism of elderly care work consists of different and also subjective factors. These results can be utilised, for example in developing recruitment of elderly care nurses. Also, in work communities themes from this study should be discussed and used for improving the magnetism of the work place. The development of magnetism can be improved in many levels of organisations and in many phases of work

Perehdyttäjän rooli perehdyttämisessä

Opinnäytetyö käsittelee perehdyttämistä tarkasteltuna perehdyttäjän kannalta. Perehdyttäjän rooli saattaa osua kohdalle täysin yllättäen, ja jonkinlainen apuväline roolissa toimimiseen olisi hyvä olla olemassa. Uudelle työntekijälle on usein olemassa perehdytyskansio, josta hän saa tarvitsemansa tiedon, mutta perehdyttäjän tulisi usein pärjätä vain oman kokemuksensa perusteella. Perehdyttäjille ja perehdytettäville tekemistäni haastatteluista saamieni vastausten perusteella kokosin perehdyttäjälle oppaan, jossa käydään läpi seikat, joihin tulisi kiinnittää huomiota uuden työntekijän perehdyttämistä suunniteltaessa. Opas on suunniteltu Ylistaron ABC-asemalle, jossa se tullaan ottamaan käyttöön.This thesis discusses job orientation from the point of view of the supervisor. The role of a work orientation supervisor may fall to anyone unexpectedly, and then some kind of guide for working in that role would be helpful. The new employee can often read many things in the orientation file but the supervisor has to manage with his/her own experience. The answers that were got from the interviews helped to compile a guide for supervisors. The guide gathers the things that should be taken into consideration when planning work orientation. The guide has been compiled for the ABC service station in Ylistaro where it will be taken into use