Tietovirrat ja Master Data Oulun ammattikorkeakoulussa

Tämä opinnäytetyö tehdään Oulun ammattikorkeakoulun tietohallinnolle. Työn tarkoituksena on selvittää Oamkin nykytilanteen mukainen Master Data. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu Master Datasta, Master Data Managementista, kokonaisarkkitehtuurista ja Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallista. Opinnäytetyössä tehdään Kartturi-mallin mukaisia taulukoita ja tietovirtakaavioita. Kartturin Excel-kuvauspohjia käytetään apuna taulukoita tehtäessä. Tietovirtakaaviot tehdään Microsoftin Visiolla. Taulukoiden ja tietovirtakaavioiden avulla nähdään, missä Oamkin nykytilanteen mukainen Master Data on. Master Dataa etsittäessä etsitään tietojärjestelmää, josta on paljon liittymiä muihin järjestelmiin. Master Datan etsintä kaaviossa tarkoitti, että lähteviä nuolia on paljon tietojärjestelmästä poispäin. Master Datan keskittymiä ovat seuraavat järjestelmät Intime, personec FK, Heta, Käsite, Asio, OJR, OamkDw ja FIM. Master Data on keskittynyt muutamiin järjestelmiin ja tästä huomataan, kuinka tärkeitä nämä järjestelmät ovat. Tämän takia uusia järjestelmiä hankittaessa täytyy ottaa huomioon nykyiset tietojärjestelmät ja niiden liittymät muihin järjestelmiin.This bachelor`s thesis is made for Oulu University of Applied Sciences IT management. Thesis purpose is to find out Oulu University of Applied Sciences present state consistent Master Data. Thesis theory section contains from Master Data, Master Data Management, Enterprise Architecture and Kartturi Enterprise Architecture model. In structure section forms Kartturi Enterprise Architecture model consistent charts and data stream diagrams. Kartturi Enterpirse Architecture chart models are used to make charts. Data stream diagrams are made in Microsoft Visio. With help from charts and data stream models Oulu University of Applied Sciences Master Data is easy to solve. Information systems that contain Master Data are connecting with many other systems. Based on Data stream models we see that Master Data is focused in many information systems. Master Data center are following information systems Intime, Personec FK, Heta, Käsite, Asio, OJR, OamkDW and FIM. Master Data is focused few systems and from this we notice how important these systems are. This is why when getting new systems you must consider all exciting information systems and theirs connections to the other systems

Verkko-opintojen kehittäminen Tredun ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Opinnäytetyön aiheena oli verkko-opintojen kehittäminen ammatillisessa aikuiskoulu-tuksessa. Tavoitteena oli tutkia mitä osioita voitaisiin opettaa verkko-opetuksena ja minkälaisia tuloksia verkko-opetuksen järjestäminen toisi opiskelijoiden oppimistuloksiin. Verkko-opetuksen luomiseksi tarvittaisiin erilaisia apuohjelmia ja yhtenä tutkimuksen kohtana oli pohtia erilaisten verkko alustojen käyttöä opetuksessa. Tutkimustyössä luotiin pilottikurssi, jonka pohjalta haastateltiin tutkimukseen osallistuneita opiskelijoita. Pilottikurssin jälkeen haastateltiin opettajia ja pyrittiin saamaan heiltä objektiivista palautetta toteutuksen suunnittelusta ja käytännöin järjestelyistä. Tutkimus työssä pyritään ottamaan kantaa mikä olisi suhde verkko-opetuksessa ja perinteisessä kontakti opetuksessa.Subject of this thesis was the development of web-based education in vocational adult training. The aim was to investigate which parts of the network could be taught a lesson, and what kind of results in e-learning organization would bring students' learning outcomes. Web-based learning need to create a wide variety of utilities, and one of the research was to consider the contrast of different network platforms in education. The research project was to develop a pilot course, which on the basis of interviews with research students participating agents. The pilot course, the teachers were interviewed, and in order to provide them with objective feedback on the design and implementation of practical arrangements. The research work seeks to comment on what would be the relationship between e-learning and traditional in class

Ensto ja e-Learning -järjestelmän kehittäminen

Tässä insinöörityössä selvitettiin, miten e-opetusta kehitetään yrityksessä ja mitä työkaluja siihen on tarjolla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Enston kanssa. Insinöörityössä esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja tutkimuksen kohteena oleva yritys. Tutkimuksessa kuvataan E-opetuksen eri muotoja, sekä käytännön kautta sen hyviksi ja huonoiksi osoittautuneita puolia. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton, joustava opetuksen toteutus mielletään e-opetuksen hyödyllisimmäksi osa-alueeksi. Lisäksi tarkastellaan E-opetuksen työkaluna käytettäviin LMS-järjestelmiin (Learning Management System). LMS-järjestelmät ovat laajalti käytössä oleva pohja oppilaitosten ja yritysten koulutussisältöjen laadinnassa. Järjestelmien ylläpito ja opetussisällön ja laitteiston aktiivinen päivittäminen kysyy kuitenkin sekä aikaan että rahaan liittyviä resursseja. Tarkemmin syvennytään avoimeen lähdekoodiin perustuvaan LMS-järjestelmään nimeltä Totara, jossa perustoimintoina on mahdollisuus laatia ja julkaista opetuspaketteja ja –sisältöjä opetettavan kokonaisuuden asettamien vaatimusten mukaan. Totara on joustavasti muokattavissa käyttäjän tarpeen mukaan.The aim of this Bachelor's Thesis was to examine the basic concepts and tools that are used in e-learning. This thesis was commissioned by Ensto, a Finnish electricity company The study was performed as follows. Firstly, both the theoretical framework and the com-pany operations of Ensto are examined. The framework contains a description of different types of e-learning methods and also e-learning's generally acknowledged advantages and disadvantages. Secondly, the basics of Learning Management Systems (LMS) are also in-troduced. Deeper analysis is focused on Totara, which is an open source LM-System. Totara's basic user interface and features are introduced based on Totara's own user manuals

Strateginen henkilöstöjohtaminen monialaisena verkkokurssina

Vuonna 2012 Oulun ammattikorkeakoulussa käynnistyneen Master-kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kehittää eri yksiköiden opiskelijoille yhteisiä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojaksoja ja lisätä verkko-opintoja. Hankkeen alussa tehty analyysi osoitti, että kaikkiin koulutusohjelmiin sisältyi tutkimus- ja menetelmäopintoja, projektiopintoja ja johtamiseen liittyviä opintoja. Yksi ensimmäisistä piloitoiduista opintojaksoista oli Strateginen henkilöstöjohtaminen. Opintojakson piloitointi onnistui hyvin ja se sai hyvän opiskelijapalautteen. Opiskelijat arvioivat oman suoriutumisensa hyvä–kiitettävä -tasolle. Kaikki osallistuneet myös suorittivat opintojakson loppuun. Opiskelijat arvostivat monialaista opettajatiimiä. Monialaisuus toi esille uusia näkökulmia ja työelämäkäytäntöjä. Pilotoinnin perusteella voidaan todeta, että strateginen henkilöstöjohtaminen sopii aiheena hyvin yhteiseksi opintojaksoksi master-opiskelijoille ja monialaisuus tuo lisäarvoa sekä opiskelijoille että opettajille. Tähän pilottiin osallistui noin 30 opiskelijaa, jotka olivat pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Seuraavassa toteutuksessa on mukana 130 opiskelijaa, jolloin eri alojen edustus on aiempaa monipuolisempi. Silloin tulee miettiä, miten rakennetaan innostava virtuaaliseminaari suurelle määrälle opiskelijoita. Verkkoympäristön rakentaminen on tärkeää, jotta opiskelijoiden välinen vuorovaikutus saadaan toimivaksi ja opiskelijat saavat vastaukset kysymyksiinsä mahdollisimman pian

Math.fi - www-pohjainen oppimisympäristö matematiikan opiskeluun peruskoulussa

Suomalaiset peruskoululaiset ovat menestyneet PISA-tutkimuksissa matematiikassa. Tulokset on saavutettu opettajajohtoisesti painettua kirjaa ja vihkoa käyttäen. Tieto- ja viestintätekniikkaa on hyödynnetty matematiikan opetuksessa hyvin vähän. Erilaiset merkit uhkaavasta taantumisesta matematiikan osaamisessa ja suomalaisten keskinkertainen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen eurooppalaisessa vertailussa ovat vauhdittamassa kokeiluja parantaa matematiikan opetusta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tässä tutkimuksessa esitellään peruskoulun matematiikan opetukseen ja opiskeluun suunniteltu www-pohjainen oppimisympäristö, math.fi. Järjestelmällä pyritään edistämään oppilasjohtoista ja itsenäistä opiskelua. Suunnittelutieteellisen tutkimusotteen mukaisesti selvitetään toteutuksen taustalla olevia periaatteita sekä esitellään teoreettinen malli, joka kuvaa miten oppimisympäristössä tuetaan itsesäätelyn ja metakognition kehittymistä ja siten oppimaan oppimista. Järjestelmä on toteutettu CakePHP-ohjelmistokehystä ja MySQL-tietokantaa hyödyntäen. Ohjelmistokehys tukee MVC-mallia. Tietokanta-ajuri mahdollistaa järjestelmän tietokantariippumattomuuden sekä vahvistaa tietoturvaa tietokannan osalta. Järjestelmässä sovelletaan useissa kohdissa AJAXia. Sisällöt ovat mm. upotettuja videoita, matemaattisia ongelmia ja niiden ratkaisuesityksiä kuvina sekä ohjelmoituja harjoituksia. Matemaattisessa esittämisessä on hyödynnetty Geogebraa. Asiasanat:oppiminen, suunnittelutieteellinen tutkimusote, oppimisympäristö, matematiikka, peruskoulu, ohjelmistokehys, Geogebra, sulautuva oppiminen, metakognitio, itsesäätel

Etäopetuksen järjestäminen Meri-Lapissa keväällä 2020 ja etäopetuksen tasa-arvokokemukset:huoltajien näkökulma

Tiivistelmä. Maailmanlaajuinen koronapandemia edellytti poikkeavia toimia kaikilla elämän osa-alueilla kaikkialla maailmassa. Yhtenä toimenpiteenä koronapandemian lieventämiseksi Suomessa toteutettiin kevään 2020 aikana kaikkien opetusasteiden siirtyminen etäopetukseen. Etäopetuksella tarkoitetaan muodollista jonkin instituution järjestämää opetusta, joka toteutetaan erilaisilla kommunikaatiovälineillä opettajan ja oppilaiden ollessa erillään toisistaan. Käytännöt opetuksessa vaihtelivat ja nähdään lähes selvänä, että oppilaille syntyi etäopetuksen aikana oppimisvajetta ja eriarvoistuminen oppilaiden välillä lisääntyi. Suomalaisen peruskoulun olosuhteet ovat lähteneet eriytymään alueellisesti 1990-luvulta lähtien. Digitalisaation, digitaalisten laitteiden ja opettajien osaamisen, kehitys näkyy hitaasti peruskoulun arjessa ja etäkoulun toteuttaminen edellytti ennen näkemättömiä muutoksia perusopetuksessa. Eriarvoistumisen nähdään lisääntyneen koulujen ja perheiden digitaalisten valmiuksien seurauksena jo ennen koronapandemiaa. Etäkoulussa nämä valmiudet korostuivat. Tutkimukseni on Meri-Lapin alueelle sijoittuva tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena Meri-Lapissa asuville peruskouluikäisten lasten huoltajille. Tutkimuksessa selvitin huoltajien näkemyksiä siitä, miten etäopetusta toteutettiin Meri-Lapin kunnissa. Kyselyssä kartoitan käytännön kokemusten lisäksi huoltajien tasa-arvokokemuksia etäopetuksen aikana. Etäkoulun toteuttamisen osalta vastauksissa käy ilmi, että jo käytössä olleet sovellukset ja alustat olivat laajassa käytössä. Opettajat pitivät oppilaisiin säännöllisesti yhteyttä, mutta kokemukset riittävästä yksilöllisestä tuesta vaihtelivat. Tasa-arvoa lisääviksi asioiksi vastaajat nostivat laitteiden lainaamisen, kouluruuan ja opetuksen järjestelyt. Tasa-arvoa heikentäväksi asioiksi kerrottiin erityisesti kotien erilaiset olosuhteet sekä tarjolla olevat laitteet ja yhteydet. Vastausten pohjalta pidän tärkeänä, että vastaavassa tilanteessa huolehdittaisiin tiedottamisesta, säännöllisistä etäyhteyksistä oppilaisiin ja yksilöllisestä tuen tarpeesta. Tutkielmassa on noudatettu hyviä tieteen tekemisen käytäntöjä kaikkien tutkimusvaiheiden aikana

Vuorovaikutuksen edistäminen verkko-oppimisympäristö Moodlessa

Kehittämishankkeessa selvitettiin verkkokeskustelun hyviä käytänteitä Moodle verkko-oppimisympäristössä. Tavoitteena oli löytää uusia menetelmiä rohkaista suntion ammattitutkinnon suorittajia verkon välityksellä käytävään vuorovaikutukseen. Tavoitteena oli myös löytää opettajille hyviä työvälineitä, neuvoja ja vinkkejä vuorovaikutteisuuden luomiseen Moodle verkko-oppimisympäristössä. Kehittämishanke kohdennettiin Raudaskylän Kristillisen Opiston suntion ammattitutkinnon suorittajiin. Tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuusselvitys sekä käytännön kokeilut Moodlessa kahden eri ryhmän kanssa. Tulokseksi saatiin kokemuksia erilaisista verkkokeskusteluista ja keskustelualueista, joita voidaan jatkossa hyödyntää ja edelleen kehittää Raudaskylän Kristillisellä Opistolla ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa. Saadut kokemukset jaetaan yhteisissä koulutustilanteissa. Verkko-oppimisympäristö on ammatillisen aikuiskoulutuksen yksi tärkeä kehittämiskohde, johon jatkossakin on kiinnitettävä huomiota. Vuorovaikutteisuus verkon välityksellä on tärkeä kehittämisen alue, koska tutkinnon suorittajat ovat laajalta maantieteelliseltä alueelta ja kontaktijaksoja on vain kerran kuukaudessa. Ryhmän tuki sekä fyysisesti että virtuaalisesti edistää tutkinnon suorittamista