Tuttu vieras kieli : Viittomakielen opiskelu lukiossa

Kaasalainen, Silja & Säälehto, Bella. Tuttu vieras kieli – viittomakielen opiskelu lukiossa. Diak, Turku, kevät 2017, 45 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lukio-opiskelijoiden kokemuksia viittomakielen kurssilla opiskelusta, sen hyödyllisyyttä ja opiskelijoiden tietoisuutta viittomakielestä. Työn tietoperustassa käsitellään vieraiden kielten opetusta Suomessa, viittomakieltä ja sen asemaa sekä viittomakielen opiskelua. Lisäksi osiossa perehdytään lyhyesti viittomakielen opiskeluun lukiotasolla Yhdysvalloissa sekä viittomakielen opiskelun hyötyihin. Työn aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kysely, jonka vastaajina toimivat opiskelijat, jotka olivat opiskelleet viittomakieltä lukiossa. Kysymykset liittyivät opiskelijoiden tietoihin viittomakielestä ennen kurssia, kokemuksiin kurssista sekä aikomuksista jatkaa viittomakielen parissa kurssin jälkeen. Kysely lähetettiin kahden lukion rehtorille, jotka välittivät kyselyn eteenpäin opiskelijoille. Kyselyyn osallistui yhteensä 17 opiskelijaa, joista neljä oli miehiä ja loput naisia. Tutkimuksesta selvisi, että suurimpana syynä viittomakielen kurssin valitsemiseen oli kiinnostus yleisesti kieliä kohtaan. Kurssin valitsemisen syyn voitiinkin nähdä olevan sidoksissa haluun jatkaa viittomakielen opiskelua myöhemmin. Suurin osa vastaajista myös koki viittomakielen oppimisen hyödylliseksi, vaikka ei olisi käyttänyt kieltä kurssin jälkeen. Suurimmalla osalla vastaajista oli myös ennakkokäsityksiä viittomakielestä. Näitä olivat esimerkiksi se, että viittomakieli on kansainvälistä ja viittomakieli koostuu eleistä ja pantomiimista. Yllättävin tutkimustulos oli, että suurimmalla osalla ennakkokäsitykset eivät olleet muuttuneet viittomakielen kurssin jälkeen.Kaasalainen, Silja & Säälehto, Bella. Known Unknown Language – Studying Finnish Sign Language in High School. 45 p., 6 appendices. Language: Finnish. Turku, Spring 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Language Interpretation. Degree: Sign Language Interpreter. The aim of this thesis was to investigate students’ experiences of Sign Language studies in high school, the benefits of the Sign Language course and the students’ knowledge in Sign Language. The theory part of the study consists of foreign language teaching in Finland as well as Sign Language, its status and Sign Language studies. In addition, the theory part discusses shortly the Sign Language studies in the U.S. high schools and the benefits of learning Sign Language. The material was collected by an online questionnaire and the survey was sent to the principals of two high schools. The survey was forwarded to the students who had studied Sign Language in these two high schools. The questions covered the students’ knowledge in Sign Language before the course, their experiences of the course and their wish to continue to study Sign Language after the course. Altogether 17 students, four men and 13 women, participated in this survey. The major results were that one of the most important reasons to choose a Sign Language course in the curriculum was the general interest in foreign languages. Furthermore, it can be concluded that the reasons behind the choice were related to the wish of continuing Sign Language studies later in life. The majority of the participants also discovered learning Sign Language to be beneficial even if they had not signed after the course. What is more, most of the participants had some preconceptions of Sign Language, including the impressions of Sign Language being international and consisting of gestures and mime. The most unexpected result of this study was that the preconceptions of most of the students had not changed after the course

Arvojen mukaisen elämän yhteys opiskelu-uupumukseen Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelmassa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden arvojen mukaisen elämän yhteyttä opiskelu-uupumuksen oireisiin. Opiskelu-uupumus on lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa runsaasti, ja sen lievittäminen on tärkeää niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta. Opiskelu-uupumus muodostuu uupumusasteisen väsymyksen, kyynisyyden sekä epäpätevyyden kokemuksen oireulottuvuuksista. Sen oireita voidaan lievittää esimerkiksi hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuvilla interventioilla, kuten Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelmalla. HOT-pohjaisten interventioiden keskeinen osa on arvojen mukainen elämä, jota lisätään arvotyöskentelyn avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelman aikana tapahtunut muutos arvojen mukaisessa elämässä muutosta opiskelu-uupumuksen oireissa kokonaisuudessaan sekä eri oireulottuvuuksien osalta. Tutkimus oli osa Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelman tutkimushanketta. Aineisto kerättiin Tampereen yliopiston opiskelijoilta, jotka osallistuivat verkko-ohjelmaan pohjautuvalle opintojaksolle vuosina 2021–2022 ja suorittivat sen itsenäisesti. Aineisto koostui tutkittavien hyvinvointikyselyistä, jotka he täyttivät verkko-ohjelman alussa ja lopussa. Kyselyistä hyödynnettiin taustatietojen lisäksi opiskelu-uupumusmittarin (Study Burnout Inventory, SBI-9) sekä arvojen mukaisen elämän mittarin (Engaged Living Scale, ELS) tuloksia. Tutkimukseen osallistui 345 18–58-vuotiasta opiskelijaa eri vuosikursseilta ja tiedekunnista. Tulokset osoittivat, että opiskelu-uupumuksen oireet vähenivät ja arvojen mukainen elämä lisääntyi Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelman käytön aikana. Arvojen mukaisen elämän lisääntyminen ennusti opiskelu-uupumuksen oireiden vähenemistä kokonaisuudessaan sekä kyynisyyden ja epäpätevyyden kokemuksen, mutta ei uupumusasteisen väsymyksen osalta. Tutkimus tarjosi uutta tietoa arvojen mukaisen elämän ja opiskelu-uupumuksen välisestä yhteydestä, jota on tutkittu aiemmin vähäisesti. Tuloksia voidaan soveltaa käytännössä opiskelu-uupumuksen oireiden lievittämisessä sekä erityisesti itsenäisten verkkointerventioiden suunnittelussa. Jatkossa olisi tärkeää selvittää tarkemmin arvotyöskentelyn ja opiskelu-uupumuksen eri oireulottuvuuksien välistä ennustavaa yhteyttä sekä muiden HOT-interventioiden osien yhteyttä opiskelu-uupumusoireiden muutokseen

Rehtoreiden näkemyksiä lukiolaisten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä Liikkuva opiskelu -ohjelman alkutaipaleelta

Tiivistelmä. Suomalaisten lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus vähenee ja paikallaanolon määrä lisääntyy siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Nuorten vähentynyt fyysinen aktiivisuus uhkaa tulevien työikäistemme työkykyä tulevaisuudessa. Tämän takia toisen asteen koulutuksen toimintakulttuuria tulisi kehittää entistä aktiivisemmaksi ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevammaksi. Oppilaitosten liikuntamyönteisemmän toimintakulttuurin kehittämiseen ja tukemiseen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi Liikkuva opiskelu -ohjelman ja hyvinvointia korostavan uudistuvan Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 avulla. Liikkuva koulu -toiminta laajeni vuonna 2019 Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä toisen asteen koulutuksiin ja korkeakouluihin. Toimintakulttuurin kehittämisessä rehtoreilla on keskeinen asema, sillä rehtorin tulee toimia muutoksen käynnistäjänä. Liikuntamyönteisen toimintakulttuurin kehittäminen on mahdollista oppilaitoksen strategisen johtamisen avulla. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan rehtoreiden näkemyksiä lukiolaisten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä Liikkuva opiskelu -ohjelman alkutaipaleelta. Tutkielmassa kuvaillaan lukiorehtoreiden roolia fyysisen aktiivisuuden edistämisessä Liikkuva opiskelu -ohjelmassa. Tutkielman tarkoitus oli selvittää rehtoreiden näkemyksiä Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisedellytyksistä. Lisäksi tutkielmassa kuvataan, miten Liikkuva opiskelu -toimintaa jo toteutetaan lukioissa. Tutkimusaineisto koostui Liikkuva opiskelu -toiminnan käynnistämisvaiheen koulutustapahtumassa äänitetyistä lukiorehtoreiden parikeskusteluista (n=8). Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittivat, että lukiorehtoreiden mielestä Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisessa erityisen tärkeänä pidettiin opettajille ja rehtoreille suunnatun koulutuksen merkitystä ja rehtoreiden roolia organisoijana. Liikkuva opiskelu -toiminnan toteuttamisedellytyksinä olivat rehtoreiden käsitysten mukaan ulkoiset tekijät, erityisesti rahoitus ja aikaresurssit. Rehtoreiden mukaan Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamiseen vaikuttaa myös oppilaitoksen sisäinen rakenne ja toimintakulttuuri. Tutkimus osoitti, että lukioissa toteutetaan jo fyysistä aktiivisuutta lisäävää toimintaa opiskelupäivien aikana. Rehtoreiden mielestä hyvinvointi ja osallisuus olivat keskeisiä asioita Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisessa. Lisäksi tutkimustulokset antavat suuntaa sille, että rehtorin tulee toimia kannustajana ja mahdollistajana Liikkuva opiskelu -toiminnassa

Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelu, kulutus ja toimeentulo

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Vaasan ammattikorkeakoulun nuorisopuolen opiskelijoiden rahankäyttöä, toimeentuloa, kulutuskäyttäytymistä, opintojen etenemistä ja yleisiä opiskeluihin liittyviä asioita. Vaasan ammattikorkeakoulussa ei ollut toteutettu tutkimusta kyseisistä aiheista. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain nuorisopuolen eli päiväpuolen opiskelijoita. Kyselyn saatekirje ja ohjeet kyselyyn vastaamiseen lähetettiin opintotoimiston kautta sähköpostitse noin 2700 opiskelijalle, joista 17 prosenttia eli 448 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Kyselytutkimus suoritettiin verkossa olevalla e-lomakeohjelmistolla sen tavoittavuuden takia. Työn teoriaosuudessa käydään läpi ammattikorkeakouluopiskeluun liittyviä asioita, opiskelijan toimeentuloa, opintotukea, lainoja ja luottoja. Tutkimustulosten mukaan enemmistöllä vastanneista työssäkäynti ei vaikuta opintojen etenemiseen ja heikko opiskelumotivaatio katsotaan suurimmaksi syyksi hitaampaan opintojen etenemiseen. Enemmistö katsoo virtuaaliopintojen määrän olevan sopiva Vaasan ammattikorkeakoulussa ja opintoihin ja ansiotyöhön opiskelijat käyttävät yhteensä keskimäärin 38 tuntia viikossa.The aim of the study project was to examine Vaasa University of Applied Sciences youth students' spending, income, consumption behavior, progress of studies and other general study related issues. Such a study on these issues has not been conducted at Vaasa University of Applied Sciences before. Quantitative research was used as a method in the study. The range of this study was limited only to the youth side, i.e. the day time students. The survey cover letter and instructions for the survey questionnaire were sent through the Student Affairs Office by e-mail to about 2,700 students, of which 17 per cent or 448 students responded to the survey. The survey was conducted online using e-form software due to its easy accessibility. The project's theory covers issues related to universities of applied sciences, students' income, financial aid, loans and credits. The study results showed that participation in employment by the majority of respondents does not affect the progress of studies and weak motivation is considered as the main reason for slower progress of studies. The majority considers the number of virtual studies to be suitable for Vaasa University of Applied Sciences, where students used on average 38 hours per week for studies and work

Langattoman opiskeluympäristön tietoturva : raportti opetuskokeilusta

Langattoman opiskeluympäristön tietoturva -opetuskokeilu käynnistettiin Lapin yliopistossa syksyllä 2006. Hankkeen rahoitti Opetuksen kehittämispalvelut. Opetus toteutettiin sekä lähiopetuksena että verkko-opetuksena. Hankkeen tuotoksiin kuuluu muun muassa tämä raportti. Raportin tarkoituksena on toimia ohjeistuksena langattoman kampuksen verkkoopetusta suunnitteleville opettajille sekä opiskelijoille. Siinä käydään läpi verkkoopiskeluun, langattomaan tietoverkkoon sekä tietoturvaan liittyviä asioita. Lapin yliopiston langaton kampus on toiminut jo muutaman vuoden. Opiskelijat käyttävät yliopiston tarjoamia kannettavia tietokoneita opiskelussaan, jolloin tietoturvan merkitys korostuu. Raporttiin on koottu opetuskokeiluun sisältyvän kurssin opetusmateriaali sekä opiskelijapalaute

Kotimaanliikenteen laivurikoulutus ja sen toteutus Länsirannikon koulutus Oy WinNovassa

Kehittämishankkeesani kuvailen kotimaanliikenteen laivurikoulutuksen sisältöä ja miten se on toteutettu Länsirannikon koulutus Oy WinNovassa. Henkilöltä, joka työskentelee aluksessa tutkintoa vastaavassa toimessa, vaaditaan kotimaanliikenteen laivurinkirja. Tätä koulutuksen ja pätevyyskirjojen välistä suhdetta on myös pyritty avaamaan tässä kehittämishankkeessa. Laivurin koulutusta on annettu suomalaisissa merenkulun oppilaitoksissa jo kymmeniä vuosia. Perusteet koulutuksen toteutuksen uusimiselle Länsirannikon koulutus Oy WinNovassa olivat kuitenkin olemassa. Nykyään tarvitaan opetusmenelmiä, jotka mahdollistavat opiskelijalle joustavan tavan opiskella, ja esimerkiksi yhdistää työ sekä opiskelu. Tähän haasteeseen on pyritty vastamaan sulautuvalla oppimisella, jossa verkko-opiskelu on keskeissä roolissa. Laivurikoulutuksen kehittämien WinNovassa alkoi jo vuonna 2011, eli ennen omaa opettajauraani. Tämän kehittämishankkeen toteutus on johdettu projektista, jossa tein verkko-opiskelumateriaalia kuljettajakoulutukseen. Tämä on antanut hyvän mahdollisuuden reflektoida omia näkemyksiä verkko-opetuksesta ja pedagogiikasta sekä miten omat näkemykset ovat muuttuneet opettajakoulutuksen myötä

Kehittämisraportti Esteetön korkeakoulu -hankkeesta 2008-2009 : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehitysprosessi

Esteetön korkeakouluopiskelu –hankkeen (2008-2009) kehittämistehtävänä on ollut kartoittaa korkeakouluopiskeluun liittyviä esteitä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (KTAMK) ja luoda pedagoginen toimintamalli ohjaustyössä opiskelun esteiden poistamiseksi. Hanke on toteutettu yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tavoitteet olivat: 1. Selvittää opintoasioihin liittyviä, esteetöntä opiskelua vaikeuttavia tekijöitä 2. Selvittää viestintäkanavien hyödyntämistä esteettömän opiskelun tukemiseksi 3. Järjestää koulutusta ammattikorkeakoulun henkilöstölle esteettömän opiskelun tukemisen ohjaamisessa 4. Toteuttaa esteettömän opiskelun ja oppimisen, erilaisten psykososiaalisten ja pedagogisten toimintamallien jalkauttamista ja testaamista 5. Jatkaa selvityksiä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien (luki) laajuudesta ja tarvittavasta tuesta.Hankkeen toiminnassa on keskitytty koulutukseen ja tiedottamiseen esteettömyydestä. Lisäksi on kartoitettu oppimisvaikeuksia, luki- ja mielenterveysongelmia sekä on kehitetty ohjaustyötä esteettömän oppimisen edistämiseksi. Moniammatillinen verkostomainen toimintamalli on ollut käytössä, erityisesti psykososiaalisen tuen kysymyksissä.Hankkeen aikana esteettömyystietoisuus on jonkin verran lisääntynyt tehdyn kyselyn perusteella. KTAMK:n kaikille opiskelijoille ja opettajille suunnattiin kysely (N=1400) ja vastauksia saatiin 11. Esteettömyys on kehittyvä asia korkeakouluopiskelussa. Yksilöllisyys opiskelijoiden ohjauksessa lienee tavoite, joka strategisesti priorisoituu periaatteena Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. AvainsanatEquality in universities –project has been actual in Kemi-Tornio University of Applied Sciences during the year 2008. The developmental assignment has been to identify equality problems and to improve the educational model, which could have a relevant function in guidance. The project had several goals: 1. To make clear equality problems in the university studies 2. To produse intranet in guidance 3. To organise education and information about equality 4. To develop a guidance model 5. To develop teaching in learning and writing problems (=dyslexia) The actions of the project concentrated in information sharing and awareness on accessability to the staff and students of the university. Concerning the learning difficulties the focus has been on mental health disorders and dyslexia. The educational network model has been developed, especially with the psychosocial support. The awareness of equality among the teachers and students (together 11answers) has increased a little in Kemi-Tornio university of Applied Sciences. We send questions to all staff members and students in the university (N=1400). We have got eleven answers (N=1400). In the educational strategy of the Kemi-Tornio university of Applied Sciences the individuality principle has been set as a main goal until the year 2012

Verkko-opetuksen haasteita : pedagogisia malleja didaktisessa verkkoympäristössä

acceptedVersio

The Flow Must Go On : Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky

Opiskelijoiden hyvinvointi ja siihen olennaisesti liittyvä opiskelukyky ovat nykypäivänä asioita, jotka puhututtavat yhä enenevissä määrin keskusteltaessa ammattikorkeakoulujen tulevista säästöistä. Opiskelukykyinen opiskelija valmistuu opinnoistaan tavoiteajassa ja siirtyy sujuvasti työelämään. Opiskelukyky koostuu opiskelijan omista voimavaroista, opiskelutaidoista, oppilaitoksen opetustoiminnasta sekä opiskeluympäristöstä. Sitä voidaan pitää toiminnallisena kokonaisuutena, jossa eri osa-alueet tukevat tai heikentävät muita opiskelukykymallin ulottuvuuksia. Tutkimuksemme kohteena oli Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen kampuksen opiskelijat luonnonvara-, sosiaali- ja terveysalalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden hyvinvointia opiskelukyvyn näkökulmasta ja mitä kehitettävää opiskelijat näkevät Iisalmen kampuksen toiminnassa. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, joka tehtiin kokonaisotannalla ja siihen vastasi yhteensä 385 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 63,1 %. Aineisto analysoitiin suorilla jakaumilla, ristiintaulukoinnilla sekä keskiarvoilla, joiden tilastollisesti merkittäviä eroja tarkasteltiin Kruskal-Wallisin-testillä. Lomakkeessa olleiden avointen kysymysten vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksen nollahypoteesi oli: ”Opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ja opiskelukyvyssä ei ole eroa alojen välillä”. Tuloksista ilmeni, että opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ei ollut eroja alojen välillä; opiskelukyky koettiin kuitenkin parhaimpana luonnonvara-alalla. Opiskelukyvyn osa-alueilla arvioituna terveysala koki eniten opiskelu-uupumusta. Sosiaalialan opiskelijat näyttäytyivät tasaisimpana ryhmänä. Voidaankin todeta terveysalan opiskelijoiden hyvinvoinnin olevan Iisalmen kampuksen alhaisin. Kehittämiskohteista tärkeimmäksi opiskelijat nostivat opetuksen laadun ja opettajien pedagogisen osaamisen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Myös ohjaustoimintaan, tutorointiin sekä tasapuoliseen kohteluun ja opiskelijoiden kuulemiseen tulee kiinnittää huomiota jatkossakin. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi esille nousseiden epäkohtien tarkempi tarkastelu ja olisi myös mielenkiintoista tietää kuinka Iisalmen kampuksen opettajat kokevat oman hyvinvointinsa.Study welfare is related to study ability. A student with good study ability will finish his/her studies within the recommended time and will easily get in to working life. Study ability is a functional unity of students own resources, academic skills, environment and teaching. Those units can support or weaken each other. We researched the students of Savonia-UAS at the Iisalmi campus and our goal was to find out the well-being from the perspective of study ability. The research was quantity survey and there were 385 students who took part in it and the response rate was 63,1%. Analyzing was made with distributions, crosstabs and means. Differences between means were calculated by using Kruskal- Wallis –test. We also used the theory driven content analysis Our null hypothesis was that there is no difference in the well-being of the students in the different faculties. The results of the research showed that there is no difference in the well-being of the students in the different faculties. The study ability of the natural resource students appeared though to be of the highest level whilst health care students felt the most lack of study flow. Social service students seemed to be the most even group. The campus student would like Savonia–UAS to pay attention to teaching quality and teacher’s pedagogical skills, especially in the field of social and health care faculties. The campus should also focus more on counseling, tutoring and equality between students. Further researchers could find out more about these problems