Tiivistelmä. Suomalaisten lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus vähenee ja paikallaanolon määrä lisääntyy siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Nuorten vähentynyt fyysinen aktiivisuus uhkaa tulevien työikäistemme työkykyä tulevaisuudessa. Tämän takia toisen asteen koulutuksen toimintakulttuuria tulisi kehittää entistä aktiivisemmaksi ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevammaksi.
Oppilaitosten liikuntamyönteisemmän toimintakulttuurin kehittämiseen ja tukemiseen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi Liikkuva opiskelu -ohjelman ja hyvinvointia korostavan uudistuvan Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 avulla. Liikkuva koulu -toiminta laajeni vuonna 2019 Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä toisen asteen koulutuksiin ja korkeakouluihin.
Toimintakulttuurin kehittämisessä rehtoreilla on keskeinen asema, sillä rehtorin tulee toimia muutoksen käynnistäjänä. Liikuntamyönteisen toimintakulttuurin kehittäminen on mahdollista oppilaitoksen strategisen johtamisen avulla. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan rehtoreiden näkemyksiä lukiolaisten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä Liikkuva opiskelu -ohjelman alkutaipaleelta. Tutkielmassa kuvaillaan lukiorehtoreiden roolia fyysisen aktiivisuuden edistämisessä Liikkuva opiskelu -ohjelmassa. Tutkielman tarkoitus oli selvittää rehtoreiden näkemyksiä Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisedellytyksistä. Lisäksi tutkielmassa kuvataan, miten Liikkuva opiskelu -toimintaa jo toteutetaan lukioissa.
Tutkimusaineisto koostui Liikkuva opiskelu -toiminnan käynnistämisvaiheen koulutustapahtumassa äänitetyistä lukiorehtoreiden parikeskusteluista (n=8). Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita hyödyntäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukiorehtoreiden mielestä Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisessa erityisen tärkeänä pidettiin opettajille ja rehtoreille suunnatun koulutuksen merkitystä ja rehtoreiden roolia organisoijana. Liikkuva opiskelu -toiminnan toteuttamisedellytyksinä olivat rehtoreiden käsitysten mukaan ulkoiset tekijät, erityisesti rahoitus ja aikaresurssit. Rehtoreiden mukaan Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamiseen vaikuttaa myös oppilaitoksen sisäinen rakenne ja toimintakulttuuri. Tutkimus osoitti, että lukioissa toteutetaan jo fyysistä aktiivisuutta lisäävää toimintaa opiskelupäivien aikana. Rehtoreiden mielestä hyvinvointi ja osallisuus olivat keskeisiä asioita Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisessa. Lisäksi tutkimustulokset antavat suuntaa sille, että rehtorin tulee toimia kannustajana ja mahdollistajana Liikkuva opiskelu -toiminnassa
