Mopo- ja moottoripyörästrategia 2025

Mopo- ja moottoripyörästrategian tarkoitus on täydentää maaliskuussa 2018 valmistunutta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Parlamentaarinen liikenteen rahoitusta pohtinut työryhmä myös linjasi väliraportissaan 30.8.2017, että vähäpäästöisen kaksipyörästrategian laatimista tulee edistää. Laadittu strategia on osa tätä edistämistyötä. Strategiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja osana strategiavalmistelua järjestettiin avoin sidosryhmien kuulemistilaisuus 20.6.2018. Lisäksi strategialuonnos lähetettiin lausuntokierrokselle syyskuussa 2018. Strategian nykytilan kuvauksessa tarkastellaan mopojen ja moottoripyörien käyttöä, sääntelyä, liikenneturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia sekä niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita liikenteen digitalisaatio- ja automaatiokehitys luovat. Strategiassa luodaan tulevaisuuden visio vuoteen 2030, jolloin liikenteen suuret muutokset ovat tulleet osaksi myös mopoilua ja moottoripyöräilyä. Vision saavuttamiseksi nostetaan esiin keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskevat infrastruktuuria, tiedon hyödyntämistä, palveluita, ympäristöä ja ilmastoa sekä liikennekasvatusta ja -koulutusta

Kehäradan vaikutus liityntäpysäköintiin

Kehärata on kaupunkirata, joka kulkee Helsingistä Tikkurilan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Vantaankosken kautta takaisin Helsinkiin, mutta junat kulkevat myös toiseen suuntaan. Kehäradan pituus on 18 kilometriä, joista 8 kilometriä juna kulkee tunnelia pitkin. Kehärata on luonut 5 uutta juna-asemaa Vantaalle, jotka ovat Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala. Lisäksi on 3 asemavarausta, jotka ovat Petas, Viinikala ja Ruskeasanta. Valitsemani opinnäytetyön aihe on kehäradan vaikutus liityntäpysäköintiin. Työssä tutkitaan, miten kehärata vaikuttaa liityntäpysäköintiä käyttävien ihmisten määrään, ja kuinka nopeasti liityntäpysäköinnin käyttö kasvaa tutkimalla pysäköivien henkilöautojen ja polkupyörien määrää. Valitsin tutkittavakseni kolme uusista liityntäpysäköintipaikoista, jotka sijaitsevat kehäradalla eli Leinelä, Kivistö, Vehkala ja yhden vanhan, joka on Vantaankoski

Englantilaiset Triumph 4.94 HP. nelitahtiset moottoripyörät

kuv., 14 x 22 c

Polestar Prebike Concept 2025

Opinnäytetyöni aiheena on täyssähköinen moottoripyöräkonsepti, joka sijoittuu vuoteen 2025. Brändiksi työhön valikoitui sähköautovalmistaja Polestar. Työssäni arvioin yhtiön mahdollista laajentumista sähkömoottoripyörämarkkinoille. Tarkastelen myös moottoripyöräilyä harrastuksena, sekä tutkin moottoripyöräilyn tulevaisuutta valmistajien ja käyttäjien näkökulmasta

Konkurssiharavan katveessa : Kotitalouksien osamaksun käyttö 1970-luvulla : empiirinen tutkimus

Yleisesti ajatellaan, että suomalaiset vapautuivat käyttämään kulutusluottoja 1980–luvulla. Tuolloin ryhdyttiin puhumaan luottoyhteiskunnasta, jolla viitattiin kulutusluottojen käytön arkistumiseen ja velkaongelmien leviämiseen. Kulutusluottoja käytettiin laajasti myös 1970–luvulla, mutta puhe velkaantumisesta oli vielä melko kriittistä. Rahankäyttöilmapiiriin vaikuttivat maatalousvaltaisen yhteiskunnan arvostukset. Tämä tutkimus pyrkii avaamaan osamaksukaupan laajuutta 1970–luvulla. Osamaksu oli yleisin kulutusluottomuoto ja se oli osaltaan nopeuttamassa kotitalouksien materiaalisen elintason kohoamista. Osamaksulla ostettiin koteihin autoja, uutta viihde-elektroniikkaa ja muita kestäviä tavaroita. Tarkasteluni on empiirinen ja käytän aineistona erityisesti tilastoja sekä aiheesta tehtyä muuta tutkimusta. Tutkimukseni tavoitteena on muodostaa yleisluonteinen kokonaiskuva osamaksukaupan rakenteesta ja kehityksestä 1970–luvun aikana. Aiheesta on aiemmin tehty hyvin vähän historiallisia tarkasteluja ja lähtökohtana on paikata tätä puutetta. Kokonaiskuvalla pyrin lisäksi yhdistelemään kulutusluottojen käytöstä tehtyä hajanaista tutkimusaineistoa. Tutkimuksen keskeiset kysymykset liittyvät osamaksukaupan käytön suosion kehitykseen tarkasteluajankohtana. Tarkastelu tapahtuu ensisijaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kautta. Tutkimusaineiston perusteella osamaksukaupan arvo lähes kaksinkertaistui vuosikymmenen aikana, vaikka osamaksukauppojen osuus kestotavaroiden kulutuksesta ei varsinaisesti noussutkaan. Aineisto tukee myös niitä näkemyksiä, että osamaksu oli maksutapojen joukossa melko kallis. Tutkimus vahvistaa osaltaan aikaisempia tuloksia osamaksuluoton aktiivisimmista käyttäjistä, joita olivat matalapalkkaiset työntekijät

Dokumenttielokuva Seuraavaan mutkaan: Työvaiheet, taiteelliset valinnat ja vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät

Kandityö käsittelee Antti Jääskeläisen ohjaaman, kuvaaman, leikkaaman ja tuottaman dokumentaarisen elokuvan tekoprosessia. Lähtökohtina toimivat hänen omat kokemuksensa, sekä vertailu muihin fiktiivisiin ja dokumentaarisiin moottoripyörä- ja kilpa-ajoelokuviin. Jääskeläinen tutkii omia lähtökohtiaan elokuvan tekemiseen; improvisaatioon ja intuitiiviseen työskentelyyn pohjautuvaa elokuvantekoa; kuvaamista ilman käsikirjoitusta - sekä kuvausvaiheessa tehtyjen ratkaisujen merkitystä elokuvan tyylin muodostumiseen ja niiden vaikutuksia jälkituotantoon. Pääpaino on ohjauksessa, kuvauksessa ja leikkauksessa. Hän pohtii vaihtoehtoisia lähestymiskulmia elokuvan rahoittamiseen ja tuottamiseen, kun tuotanto on vailla Ylen, Elokuvasäätiön tai tuotantoyhtiön tukea. Kandityössään Jääskeläinen pyrkii ymmärtämään elokuvan tekemisen kokonaisuutta. Aiheen tutkiminen on käytännönläheistä, ja pohdintaa havainnollistetaan konkreettisin esimerkein sekä kuvin. Kandityö osoittaa kuvausvaiheen valintojen ja sattumien monimuotoiset vaikutukset elokuvan jälkitöihin

Ajokorttien voimassaoloaikojen muutokset : Ajokorttidirektiivin seurauksena

19. tammikuuta 2013 astui voimaan uusi ajokorttilaki, jonka myötä Suomessa otettiin käyttöön voimassaoloajaltaan määräaikaiset ajokortit. Ajokorttilain uudistus sai alkunsa Euroopan parlamentin ja neuvoston antamasta ajokorttidirektiivistä 2006/126/EY. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana on selvittää, minkälaisia muutoksia ajokorttien voimassaoloaikoihin tuli ajokorttidirektiivin seurauksena. Tutkimusongelmaan vastaamisen lisäksi läheisemmän tarkastelun kohteeksi otetaan uusin ajokorttidirektiivi, joka suurilta osin sellaisenaan tuli sovellettavaksi Suomessa uuden ajokorttilain muodossa. Tutkimusaineistona on käytetty ensi sijassa Euroopan unionista lähtöisin olevia direktiivejä, kansallista ajokorttilainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja ajokortteja hallinnoivien viranomaisten ohjeita. Lisäksi tutkimuksen osana on toteutettu teemahaastattelu ja laadullinen sähköinen kysely. Tutkimuksesta selvisi, että määräajasta johtuen ajokortit myönnetään jatkossa voimassa oleviksi kahdesta viiteentoista vuoteen kerrallaan riippuen ajokorttiluokasta ja kuljettajan iästä. Ajokorttidirektiivin vaikutukset ulottuvat myös ennen 19.1.2013 ajokorttinsa suorittaneisiin kuljettajiin, muuttaen vanhojenkin ajokorttien voimassaoloaikaa siten, että viimeistään 18.1.2033 vanhatkin ajokortit on vaihdettava määräaikaisiin ajokortteihin, vaikka ajokortteihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaoloaika.On January 19, 2013 a new driving licence law became valid in Finland. Among the new law a period of administrative validity for new driving licences was taken into use. Reforms of the driving licence law originate in directive 2006/126/EC of the European Parliament and of the Council. The main research problem for this thesis was to examine the changes into the period of validity of driving licences as a result of the driving licence directive. The aim of this study, in addition to answering the research problem, was to investigate the newest directive on driving licences which largely became a part of the new Finnish driving licence law. Research data was collected mostly from the directives of the European Union, national legislation, legal literature and instructions by the authorities who administer driving licences. A theme interview and a qualitative electronic survey were carried out also as part of the thesis. This thesis revealed that because of the new period of validity, future driving licences will be granted for two to fifteen years at a time depending on the vehicle category and the driver’s age. The directive has also an impact onto those drivers who were granted their driving licences before 19 January 2013 as a result of changing the period of validity of the earlier issued driving licences as well. Driving licences issued before 19 January 2013 have to be changed into driving licences with a new period of administrative validity not later than 18 January 2033 even if the licence had a later period of validity marked on it.

Avbetalningshandelns finansieringsstatistik 1983, 3 kvartalet

Suomen virallinen tilasto (SVT

Avbetalningshandelns finansieringsstatistik 1982, 2 kvartalet

Suomen virallinen tilasto (SVT

Tutkimus Haaga-Heliassa opiskelevien miesten kiinnostuksesta blogeja kohtaan

Opinnäytetyön aihe syntyi työn tekijän omista kokemuksista tekijän työskennellessä blogialalla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä tutkimus Haaga-Helia miesopiskelijoiden keskuudessa, jolla koetettiin tuottaa mahdollisimman luotettavaa tietoa korkeakoulussa opiskelevien miesten suhtautumisesta blogeihin ja bloggaamiseen. Tavoitteena oli saada tietoa lukevatko Haaga-Helian miesopiskelijat blogeja, minkä tyyliset blogit kiinnostaisivat miesopiskelijoita ja kuinka vahvana ostopäätöksen tukijana ja tuotesuositusten antajina miesopiskelijat näkevät blogit. Työn teoreettisessa viitekehyksessä määritellään hyvä blogi sekä tarkastellaan blogien lukemisen syitä. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään miksi blogeja luetaan, mistä rakentuu hyvä blogi, kuinka blogit vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin ja miten niitä käytetään osana markkinointia. Työn empiria osuudessa esitellään tarkemmin opinnäytetyön osana tehtyä kvantitatiivista tutkimusta, sen taustoja ja toteutusta. Tutkimuksella pyrittiin kvantitatiivisin menetelmin vastaamaan opinnäytetyön tutkimusongelmiin. Empiriaosuudessa kuvataan opinnäytetyön empiiriseen aineistoon perustuvia tuloksia, jotka kerättiin Webpropolissa suoritetussa kyselytutkimuksessa loka-marraskuussa 2015. Tutkimuksesta voidaan todeta, että Haaga-Helian miesopiskelijoiden keskuudessa löytyy merkittävästi kiinnostusta blogeja kohtaan ja miesopiskelijoiden joukosta löytyy paljon uusia potentiaalisia blogien lukijoita. Kiinnostava sisältö ja aihealue on merkittävä syy blogin lukemiselle. Blogin ei tarvitse olla suomenkielinen, eikä bloggaajan sukupuolella ole merkitystä, jotta blogia luettaisiin. Blogit koettiin vahvana kanavana ostopäätösten tukijana ja ne koettiin hyödylliseksi kanavaksi tuotearvioiden ja suositusten antajana. Eniten kiinnostusta Haaga-Helian miesopiskelijoissa herättävät urheilu-, elektroniikka- ja ruokablogit. Pohdinnassa annetaan tutkimuksen pohjalta kehitysehdotuksia ja suuntaviivoja blogialalle, jotta yhä useammat miehet löytäisivät blogit ja saataisiin miehille suunnattujen blogien määrä kasvamaan Suomessa tulevaisuudessa. Luvussa esitellään myös ideoita jatkotutkimuksia varten