Usko, todellisuus ja psykoanalyysi

Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja

Slow-matkailua Porvoossa vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen

Slow-matkailu on kasvava trendi. Slow korostaa ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tasapainoista elämää. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten slow-matkailua voitaisiin kehittää Porvoossa vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Tässä tutkimuksessa vieraanvaraisuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitetaan luomu- ja lähituotteiden suosimista ja sosiaalista kanssakäymistä sekä oman kaupungin arvostamista. Tämä laadullinen tutkimus on osa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opinnäytetyön teemaryhmää Cultural & Heritage. Tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joihin osallistui kymmenen edustajaa seitsemältä eri toimialalta. Valittuihin haastateltaviin on päädytty, jotta saataisiin mahdollisimman laaja näkemys tutkittavasta aiheesta. Haastattelut tehtiin helmi-maaliskuussa 2012. Teoria osuus käsittelee, mistä slow-liike on lähtöisin ja miten vieraanvaraisuus ja yhteisöllisyys ovat yhteydessä slow-matkailuun. Tutkimustuloksissa käydään läpi haastateltavien näkemyksiä ja mielipiteitä slow-matkailusta ja yhteisöllisyyden sekä yhteistyön merkityksestä matkailun kehittämisessä. Tutkimustulosten analysoinnin tukena on käytetty teemoittelua sekä SWOT-analyysia. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että slow koetaan kiinnostavana sekä hyödyllisenä mat-kailun kannalta, mutta sitä ei ole juurikaan hyödynnetty markkinoinnissa. Porvoota pidetään vieraanvaraisena kaupunkina, mutta parantamisenkin varaa on. Yhteisöllisyyttä kaivataan. Yhteistyö on Porvoossa toimivaa ja se koetaan tärkeänä, mutta se on vielä melko pienimuotoista. Jotta slow-matkailua voitaisiin kehittää, tulisi se avata käsitteenä hyvin ja miettiä, mitä se tarkoittaa juuri Porvoossa.Slow Travel is a growing trend, which aims for healthy and balanced life. The purpose of this bachelor’s thesis is to find out how Slow Tourism could be developed in Porvoo utilizing hospitality and community. This qualitative study is part of the HAAGA-HELIA University of Applied Sciences Bachelor’s theses theme group Cultural and Heritage. The study method used in this thesis is theme interviewing. Ten experts were interviewed for this study from seven different sectors. The interviews were held in February and March 2012 in Porvoo. The theoretical framework contains the definitions of Slow Movement and demonstrates how hospitality and sense of community are connected to Slow Tourism. The empiric part consists of experts’ opinions and views about Slow Tourism and the meaning of the hospitality and sense of community from the tourism industry’s point of view. The study results are analysed using SWOT-analysis and the answers have been divided into different themes. The study shows that the experts see Slow Movement as interesting and useful for the tourism industry. However it has not been utilized in marketing. Porvoo is a hospitable city, but some improvements could be made. The image of Porvoo is often better outside the city and the internal appreciation should be increased. Also community thinking could be increased. Co-working in Porvoo is operational and important, however it works on quite a small scale. When developing Slow Tourism, the term Slow should be defined and specified to what it means in Porvoo in particular

Asuinalueiden kehittäminen ikääntyvälle väestölle

The population ageing is a global trend. Neighbourhood planning and housing design can support the general wellbeing and independence of older people who live at home at old age or with disabilities. The aim of the study was to explore the design features enhancing social and physical activities of older persons. The participation of older residents was emphasized through mixed methods: workshops, observational walking tours, interviews and questionnaires. The result show that walking friendly environment, mixed land use and green areas promote ageing in place. A comprehensive design of the built environment that does not exclude older people is needed.The population ageing is a global trend. Neighbourhood planning and housing design can support the general wellbeing and independence of older people who live at home at old age or with disabilities. The aim of the study was to explore the design features enhancing social and physical activities of older persons. The participation of older residents was emphasized through mixed methods: workshops, observational walking tours, interviews and questionnaires. The result show that walking friendly environment, mixed land use and green areas promote ageing in place. A comprehensive design of the built environment that does not exclude older people is needed

South Gate – concept designs for a highway crossing area

Built environments near traffic crossing are not, for the most part, socially or ecologically sustainable. Typical problems in these areas are the monotonic character of public space and silencing the area outside business hours. The densifying of urban areas and the changing commercial sector add pressure to come up with new, more complex and more sustainable uses for these spaces. This Master’s Thesis studies, by means of concept designs, how an area in a city’s periphery and around a traffic crossing could be utilised as well as possible. The objective is to create better alternatives for traditional hypermarket areas and to study what added value architecture can bring into the design of these highway crossing areas. The design area, a circa 230,000 m2 -sized area called South Gate, is located at the district of Lahdesjärvi, at the southern border of Tampere. The area contains a nationally significant highway crossing, where the highway to Helsinki and Tampere’s southern ring road intersect. Especially when arriving from Helsinki, visibility at the place is excellent – this creates a good chance to influence the first impression that Tampere gives and its image. The transport connections and accessibility of the place are very good, too, but on the other hand the traffic creates a lot of noise and makes the environment unpleasant. This Master’s Thesis approaches the theme of built environments near traffic crossing areas by studying it with four alternative concept designs, which differ from each other by their starting point and by their land use. Special emphasis is put into assessing the added value that these concept designs create. The subject is approached by focusing on the tools behind the concept designs: (1) mixing of different functions to avoid monotonousness and to increase activity in the area and (2) placing special emphasis on the potentials of the place, in which the theories of Anna Klingmann are utilised. The concept designs also utilize dialogues with the owner. With these four design concepts, the thesis clarifies what added values the mixing of different functions gives to built environments near traffic crossing areas. The work emphasises the significance of recognizing the added value that architecture can create – a matter of which architects could take more advantage in their work. This Master’s Thesis is based on a project done for the architect office BST-Architects Ltd. The project was carried out in cooperation with the construction company YIT Ltd., which owns land in the northern part of the design area. YIT has owned the land for a long time, but the area’s development has been delayed mostly since the southern area outside the YIT’s land is still incomplete. Both BST-Architects and YIT gave the author carte blanche for designing the concept designs. This Master’s Thesis has given a chance to study the fascinating themes of urban design, and a chance to develop and deepen one’s know-how both in theory and in practise.Valtateiden risteysalueiden maankäyttö ei ole usein sosiaalisesti tai ekologisesti kestävää. Tyypillisenä ongelmana tällaisissa ympäristöissä on julkisen kaupunkitilan monotonisuus sekä alueen hiljeneminen siellä toimivien liikkeiden aukioloaikojen ulkopuolella. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja muuttuva kaupanala luovat paineita risteysalueiden uudenlaiseen, monimuotoisempaan ja kestävämpään käyttöön. Diplomityö tutkii suunnittelun keinoin, kuinka kaupunkirakenteen reunalla ja liikenteen risteyskohdassa olevaa aluetta voitaisiin kehittää monipuoliseksi ja rikkaaksi kaupunkitilaksi. Tavoitteena on saada aikaan parempia vaihtoehtoja tavanomaiselle automarketti-alueelle sekä tutkia, mitä lisäarvoa arkkitehtuuri voi tuoda kehäteiden alueen rakentamiseen. Noin 230 000 neliömetrin kokoinen Eteläportiksi nimetty suunnittelualue sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosassa, Tampereen eteläreunalla. Paikka on valtakunnallisesti merkittävässä solmukohdassa Helsinkiin vievän valtatien ja Tampereen eteläisen kehätien risteyksessä. Erityisesti Helsingistä päin tultaessa alue hahmottuu selkeästi, mikä antaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa koko Tampereen ensivaikutelmaan ja imagoon. Myös liikenneyhteydet ovat varsin hyvät ja alue on helposti saavutettavissa, ongelmana on kuitenkin liikenteen aiheuttama melu ja liikennejärjestelyiden tuottama epämieluisa ympäristö. Diplomityö tutkii risteysalue-rakentamista neljällä vaihtoehtoisella ideasuunnitelmalla, jotka eroavat toisistaan sekä lähtökohdiltaan että maankäytöltään. Erityinen painoarvo on näiden ideasuunnitelmien tuottaman lisäarvon arvioimisessa. Ideasuunnitelmissa on käytetty seuraavia työkaluja: (1) toimintojen sekoittaminen monotonisuuden välttämiseksi ja alueen aktivoimiseksi sekä (2) paikan mahdollisuuksien ja potentiaalin erityinen hyödyntäminen, Anna Klingmannin teorioiden pohjalta. Lisäksi ideasuunnitelmista on käyty rakentavaa vuoropuhelua alueen omistajan kanssa. Diplomityössä on neljän ideasuunnitelman avulla pystytty selvittämään minkälaisia lisäarvoja sekoittuneet toiminnot toisivat risteysalueiden kaupunkirakenteelle. Työ on nostanut esiin arkkitehtuurin lisäarvon tunnistamisen merkityksen – asia, jota arkkitehdit voisivat hyödyntää töissään laajemminkin. Diplomityö perustuu arkkitehtitoimisto BST-Arkkitehdit Oy:lle tehtyyn projektiin, jossa mukana yhteistyössä on ollut suunnittelualueen pohjoisosasta maata omistava rakennusliike YIT Oy. Alue on ollut YIT:n omistuksessa jo pitkän ajan, mutta alueen kehittämistä on viivästyttänyt sen eteläpuolella olevan alueen keskeneräisyys. Sekä BST-Arkkitehdit että YIT antoivat hyvin vapaat kädet ideasuunnitelmien kehittelyyn. Diplomityö on antanut mahdollisuuden tutkia kaupunkisuunnittelussa kiehtovia teemoja sekä kehittyä ja syventää osaamistaan niin teoriassa kuin käytännön työtekniikoissakin

Liikenneturvallisuus, liikennekasvatus ja -psykologia : Portfolio Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan liikenneturvallisuusprojekteista 2014—2017

Tämän portfolio-opinnäytetyön tavoitteena on esitellä Hämeen ammattikorkeakoulun (myöhemmin HAMK) monipuolisia työelämälähtöisiä projekteja, joita olen toteuttanut yhteistyössä mm. opiskelijakollegani Mirella Bitterin kanssa. Portfolio on toteutettu ensimmäisenä liikennealan opinnäytetyönportfoliona Kyvyt.fi-palvelimelle ja työssä käsitellään liikennepsykologiaa liikenneturvallisuustyön taustalla sekä liikenneturvallisuustyötä erilaisten projektihavaintojen kautta. Vastuullinen ja turvallinen arvoperusta liikkumiseen luodaan pitkäjänteisellä liikenneturvallisuustyöllä, johon HAMKin liikennealan koulutus antaa hyvät lähtökohdat. Esittelen työni kautta omaa kasvuani alan liikenneturvallisuustoimijaksi. Liikenteen perusperiaatteena on sopeuttaa liikenne ihmisen toimintamahdollisuuksiin ja rajoihin, koska liikenteessä liikkuvat samanaikaisesti kaikenlaiset ihmiset. Turvalliset liikkumispuitteet on tarjottava yksilön iästä ja asuinpaikasta riippumatta ja liikenneturvallisuustyö on vahvasti sidoksissa kaikkeen liikenne- ja liikennejärjestelmätyöhön. Jokainen liikkuja tuo liikenteeseen omat arvonsa, asenteensa, tunteensa ja motiivinsa. Siksi liikenne onkin kaikkien eri persoonallisuuksiensa näköinen kokonaisuus.The aim of this Bachelor’s Thesis is to present the first portfolio thesis in Traffic Management from Häme University of Applied Sciences (later HAMK). The portfolio includes a versatile variety of projects in which I have participated with Mirella Bitter and other colleagues during my studies. Those projects have a high support in the working life. The portfolio has been uploaded to Kyvyt.fi server and it deals with traffic psychology in the background of the traffic safety education. It also deals with traffic safety education with many observations from our school projects. Responsible and safety-oriented values for transportation are created by long-term traffic safety education. The Degree Programme in Traffic and Transport Management in HAMK University of Applied Sciences gives a good starting point to this. I am presenting through my work a growth of mine in becoming a traffic safety consultant. The basic principle of transportation is to adapt the traffic system to the boundaries and possibilities of people, because there are people with vastly different abilities moving around. Safe movement possibilities should be provided irrespective of individual’s age ore residence. Traffic security work is also strongly linked to all the traffic and transport system. Everyone brings their own values, attitudes, feelings and motives to the traffic environment. Therefore, traffic is a combination of different personalities.Linkki Portfolioon: https://kyvyt.fi/view/view.php?t=exYv4qpqNI4DquWjxtI

Landuse plan of Ramsinniemi in Helsinki - A new residential area in a island district

Helsingin uusi Yleiskaava on valmisteluvaiheessa ja Helsingin väkiluvun oletetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 860 000 asukkaaseen. Helsinkiä kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana verkostokaupunkina ja kasvua suunnataan myös itäiseen saaristoon. Saaristoraitiotielinjaus yhdistää Laajasalon Vuosaareen, Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta. Taloudellisesti kannattavan pikaraitiotien rakentaminen edellyttää 3000 asukasta Ramsinniemessä ja 5000-7000 asukasta Vartiosaaressa. Mitoitusperiaatteena käytetään eurooppalaista pikaraitiotien suunnittelun standardia. Diplomityön suunnittelualue on Ramsinniemi, joka rajautuu suurimmaksi osaksi mereen ja vain poihjoiskärjessä on yhteys mantereelle. Ramsinniemessä on merkittäviä luonto- ja rakennushistoriallisia arvoja. Ramsinniemen imagon muodostavat kallioiset rannat ja suuret korkeuserot, ilmasto, sekä ympäröivän kaupunkirakenteen läheisyys. Suunnitelmassa korostetaan alueen luonnetta ja Ramsinniemesta muodostuu omaleimainen asuinalue Saaristoraitiotien varrella. Uutta asuinrakentamista on lähes 140 000 k-m2. Asuinkorttelit ovat tehokkaita ja kerrosluku vaihtelee IV-X. Korkeimmat rakennukset Ramsintorin ympäristössä ovat X-XII-kerroksisia. Asuntojakauma on monipuolinen ja kaupunkimainen. Autopaikoitus on keskitetyissä pysäköintilaitoksissa. Suunnitelmassa on 3600 k-m2 palveluita ja liikerakentamista, joka painottuu merelliseen virkistykseen palvellen alueen asukkaita ja veneilijöitä. Venelaitureiden yhteydessä toimii kahviloita, näyttelytiloja ja ravintola. Palvelut keskittyvät alueen keskeisesti sijaitsevan Ramsintorin ympäristöön, sekä Etelä- ja Pohjoissatamiin. Tiiviin korttelirakenteen ansiosta Ramsinniemen virkistysalueet säilyvät yhtenäisinä ja rakentamisen aikaisen maanmuokkauksen haitat vähenevät. Asuinkortteleista avautuu näkymiä merelle ja yhteys ympäröivään luontoon eikä laajoja rakennettuja piha-alueita tarvita. Tehokkain rakentaminen keskittyy enintään 400 metrin etäisyydelle suunnittelualueen keskellä sijaitsevalta pikaraitiotiepysäkiltä. Pyöräilyn ja jalankulun sujuvuus ovat etusijalla ja kynnys joukkoliikenteen käyttöön pysyy matalana. Pikaraitiotiepysäkin yhteydessä on polkupyörien liityntäpysäköintialue, joka parantaa Ramsinniemen asukkaiden yhteyttä julkiseen liikenteeseen. Alueen läpi kulkee pyöräilyn laatukäytävä siltoja pitkin Helsingin keskustaan saakka.Helsinki City Planning Department is preparing a new general plan and the starting point for the vision is the population projection, according to which Helsinki will have around 860,000 inhabitants in 2050. In the future Helsinki will be a network city, with several centers combined by rail traffic. One of the new construction areas is the eastern island district. A new tramline will combine Laajasalo to Vuosaari via Vartiosaari and Ramsinniemi. The economically profitable tramline requires 3000 inhabitants in Ramsinniemi and 5000-7000 inhabitants in Vartiosaari, which is the European standard a basis for planning a express tram system. The planning area of this thesis is located in Ramsinniemi and is mainly surrounded by the sea. The connection to the continent is from the northern part of the area. The historical value of both Ramsinniemi’s architecture and nature is significant and the area is characterized by rocky shores, big hight differences, typical climate and the vicinity of the surrounding town. All these features are emphasized in this plan, forming a unique residential area along the new tramline in the island district. The new housing volume is nearly 140 000 m2. The housing blocks will be constructed densely. The number of floors in the blocks vary from four to twelve. The highest buildings, with 10-12 storeys, are situated at Ramsintori. The residential mix is varied and urban in character. Street level spaces contain working and common spaces and parking is shared and centralized. The plan contains 3600 m2 of services and a new workplace facilities. These quarters contain mainly marine recreation and outdoor activities for inhabitants and boaters. Cafés, exhibition space and a restaurant are located within the marina. Because of the compact structure, more of the existing landscape areas can be ratained and the drawbacks of the heavy preconstruction phase are decreased. Wide yard areas are not needed. From the housing blocks there are views to the sea and a direct connection to the surrounding nature. The densest construction is concentrated at a maximum of 400 meters from the tram stop and around the square which is located at Ramsintori. The plan emphasizes the fluency of bycycle and pedestrian routes and lowers the threshold to use the public transport. Within the tram stop there are parking spaces for bicycles which improve the connection of the inhabitants to public traffic. Baana, a high quality cycling route goes through Ramsinniemi along the new bridge, all the way to the Centre of Helsinki