Estimated PCDD/F TEQ and total TEQ concentrations in the serum of 7-10 year old Finnish children

Polychlorinated dibenzo-p-dioxins and furans (PCDD/Fs) and polychlorinated biphenyls (PCBs) are persistent organic pollutants that have detrimental health effects. As people are exposed to them mainly through the diet, EU has set maximum food dioxin and PCBs levels. EFSA CONTAM Panel made new risk assessment in 2018 that lowered the tolerable weekly intake (TWI) from 14 pg-TEQ/kg bw/week to 2 pgTEQ/kg bw/week. Critical effect was decreased semen count at the age of 18-19 years if serum total TEQ at the age of 9 years exceeded the No Observed Adverse Effect Level (NOAEL) of 7 pg/g lipid. However, it is largely unknown to what extent NOAEL is exceed in European boys currently. We thus measured PCBs from small volume of serum in 184 Finnish children 7-10 years of age. To estimate the TEQ levels of children from measured PCB levels, we used our existing human milk PCDD/F and PCB concentrations to create a hierarchical Bayesian regression model that was used to estimate TEQs from measured PCBs. For quality control (QC), three pooled blood samples from 18 to 20 year old males were measured for PCDD/Fs and PCBs, and estimated for TEQs. In QC samples measured and estimated TEQs agreed within 84% -106%. In our estimate for 7-10 year old children, PCDD/F TEQ exceeded NOAEL only in 0.5% and total TEQ in 2.7% of subjects. Risk management following the decreased TWI proposed by the CONTAM Panel should be carefully considered if total TEQ in children is already largely below the NOAEL. (C) 2020 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Methylome profiling reveals functions and genes which are differentially methylated in serrated compared to conventional colorectal carcinoma.

Background: Serrated adenocarcinoma (SAC) is a recently recognized colorectal cancer (CRC) subtype accounting for 7.5–8.7 % of CRCs. It has been shown that SAC has a worse prognosis and different histological and molecular features compared to conventional carcinoma (CC) but, to date, there is no study analysing its methylome profile. Results: The methylation status of 450,000 CpG sites using the Infinium Human Methylation 450 BeadChip array was investigated in 103 colorectal specimens, including 39 SACs and 34 matched CCs, from Spanish and Finnish patients. Microarray data showed a higher representation of morphogenesis-, neurogenesis-, cytoskeleton- and vesicle transport-related functions and also significant differential methylation of 15 genes, including the iodothyronine deiodinase DIO3 and the forkhead family transcription factor FOXD2 genes which were validated at the CpG, mRNA and protein level using pyrosequencing, methylation-specific PCR, quantitative polymerase chain reaction (qPCR) and immunohistochemistry. A quantification study of the methylation status of CpG sequences in FOXD2 demonstrated a novel region controlling gene expression. Moreover, differences in these markers were also evident when comparing SAC with CRC showing molecular and histological features of high-level microsatellite instability. Conclusions: This methylome study demonstrates distinct epigenetic regulation patterns in SAC which are consistent to previous expression profile studies and that DIO3 and FOXD2 might be molecular targets for a specific histologyoriented treatment of CRC.post-print2306 K

Ravitsemus elintarvikkeiden elinkaariarvioinnissa ja ympäristömerkinnässä : NEPGa-hankkeen loppuraportti

Ruoan ympäristövaikutuksia on tärkeää vähentää, mutta se ei saa tapahtua ruoan ravitsemuksellisen laadun kustannuksella. Ympäristövaikutusten vähentäminen ja riittävän ravitsemuksen turvaaminen ovat molemmat tärkeitä kestävyystavoitteita. Ruokatuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaariarvioinnilla, jonka nykykäytäntö ei tyypillisesti sisällä ravitsemusnäkökulmia. NEPGa-hankkeen tavoitteena oli edistää ravitsemusnäkökulmat ja ympäristövaikutukset yhdistävää elinkaariarviointia ja tulevaisuuden tuotetason merkintäjärjestelmää, jossa ympäristö- ja ravitsemusnäkökohdat yhdistyvät luotettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. NEPGa-hankkeen kehitystyö on osa kansainvälistä elinkaariarvioinnin menetelmien, ja elinkaariarviointiin perustuvat tuotekohtaisen viestinnän kehittämistä. Hankkeen menetelmäkehitys kohdistui ravitsemuksellisiin toiminnallisiin yksiköihin ja yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutusten suhteuttamiseen planetaarisiin rajoihin niin, että ravitsemusnäkökulmat tulevat otetuiksi huomioon. NEPGa-hankkeessa keskityttiin tuoteryhmäkohtaisiin menetelmiin. Tässä kehitystyössä tuoteryhmäkohtaisuus tarkoitti sitä, että tuotteiden vertailussa otettiin huomioon, että 1) kuluttajat valitsevat tuotteita käyttötarkoituksen mukaan, ei esimerkiksi raaka-aineperustan mukaan, 2) eri tuoteryhmillä on erilainen rooli ihmisten ruoankäytössä, ja että 3) eri tuoteryhmillä on eri merkitys ravintoaineiden saannissa ruokavalion kokonaisuudessa. Nämä lähtökohdat vaikuttivat menetelmällisiin yksityiskohtiin, erityisesti tuoteryhmittelyyn ja toiminnallisiin yksiköihin. Ravitsemukselliset toiminnalliset yksiköt mahdollistavat eri tuotteiden ympäristövaikutusten vertaamisen niin, että tuotteiden erot ravintoaineiden lähteenä tulevat otetuiksi huomioon. NEPGa-hankkeessa ravitsemuksellisina toiminnallisina yksiköinä käytettiin tuoteryhmäkohtaisia, useita ravintoaineita sisältäviä ravintoaineindeksejä. Niitä kehitettiin useille eri tuoteryhmille, proteiinin lähteille, hiilihydraatin lähteille, vihannekset, hedelmät ja marjat -tuoteryhmälle, ja maito ja kasvimaito -tuoteryhmälle. Tämä tuoteryhmittely perustuu suomalaisissa ravitsemussuosituksissa esitetyn lautasmallin mukaisiin aterian osiin. Hankkeessa verrattiin erilaisia strategioita valita ravintoaineet tuoteryhmäkohtaisiin ravintoaineindekseihin. Vertailun pohjalta valittiin ns. perusvalintamenettely, jonka mukaisesti indeksiin valitaan ravintoaineet, joita saadaan eniten kyseisestä tuoteryhmästä nykyisessä ruokavaliossa. Tämä menettely validoitiin pääkomponenttianalyysin avulla. NEPGa-hankkeessa kehitettiin tuotteiden kestävyyden profilointimalli, jolla voidaan suhteuttaa yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutukset planetaarisiin rajoihin ottaen samalla huomioon tuotteiden ravintoainesisältö, jota kuvataan tuoteryhmäkohtaisilla ravintoaineindekseillä. Sen avulla voidaan tunnistaa tuotteet, joiden ympäristövaikutukset ja ravintoainesisältö ovat kestävän planetaarisen ruokavalion mukaisia. Ravitsemuksellisia toiminnallisia yksiköitä ja tuotteiden kestävyyden profilointimallia (tuotteiden vaikutuksia planetaarisiin rajoihin suhteuttamista) voidaan hyödyntää kestävien tuotteiden identifioinnissa. Tällöin tarkasteluun pitää liittää myös muun muassa vältettävien ravintoaineiden saanti tai niiden vaikutukset terveydelle ja tuotemäärä, joka tarvitaan toiminnalliseen yksikköön (vertailuvirta). Näillä menetelmillä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kuluttajaviestinnässä. NEPGa-hankkeen menetelmäkehitystä voidaankin tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää tieteellisenä lähtökohtana pakkausmerkintäjärjestelmälle, joka ohjaa kuluttajakäyttäytymistä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. NEPGa-hankkeessa kartoitettiin merkintäjärjestelmien ja niitä koskevan lainsäädännön nykytilannetta ja kehityssuuntia. Hankkeessa kartoitettiin kirjallisuuden perusteella myös erilaisten merkintätyyppien vaikuttavuutta

Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa

Vasikoiden kasvatusympäristön tulisi tarjota vasikoille sellaiset olosuhteet, että ne tukevat vasikoidenhyvinvointia ja luovat edellytykset hyvälle kasvulle ja terveydelle. Kasvatusolosuhteissa ontilakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden fysikaalisia kasvatusolosuhteitalypsykarjapihatoissa. Mittaukset suoritettiin talvella ja kesällä 2005.T u tk imus toteutettiin 19 lypsykarjatilalla, joissa oli lämminpihatto (keskimäärin 40 - 60lehmää). Tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden kasvatusympäristön ilman lämpötila, -kosteus, -liike,hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuus, valaistus ja melutaso sekä vasikoiden kasvatustilojen mitoitus jakäytetyt karsinamateriaalit.T utkimukseen osallistuneista tiloista erillinen vasikkaosasto omine ilmanvaihtoineen oli vainmuutamalla tilalla. Talvi- ja kesäolosuhteissa suoritettujen mittausten välillä suurimmat erot havaittiinilman lämpötilassa, -kosteudessa, -liikkeessä sekä kaasupitoisuuksissa. Talvella vasikkaosastonlämpötila jäi alle suositellun 15 ºC:n kaikilla tiloilla. Vetoisuus ei aiheuttanut erityisiä ongelmia, muttaammoniakkipitoisuudet olivat melko korkeita sekä vasikka- että lehmäosastoissa. Kesämittauksissavasikkaosaston suhteellinen ilmankosteus jäi alle suositellun 60 %:n yli puolella tutkimustiloista.V a l a istus oli erittäin hyvä kaikilla tutkimukseen osallistuneilla tiloilla. Melutasot olivatsuositusten ylärajoilla etenkin lehmien osastossa. Huomattavin yksittäinen melunaiheuttaja onilmastointi.Tilaa vasikkaa kohden oli keskimäärin 3 m2 , ryhmäkoko vaihteli välillä 2 - 11 vasikkaa/karsina.Siirto ryhmäkarsinaan tapahtui yleensä 1 - 3 vuorokauden kuluttua syntymän jälkeen. Karsinarakenteetolivat puuta ja teräsputkea, kuivitukseen käytettiin purua, olkea ja turvetta.Tutkimukseen osallistuneilla tiloilla vasikoiden fysikaaliset ympäristötekijät ovat yleensä Maajametsätalousministeriön säännösten ja suositusten mukaisia. Vasikoiden hyvinvoinnin kannaltahuomiota tulisi kiinnittää vasikkaosaston alhaiseen lämpötilaan talvella sekä korkeahkoihinmelutasoihin ja kaasupitoisuuksiin

Herbivore Effects on Ecosystem Process Rates in a Low-Productive System

Mammalian herbivores shape the structure and function of many nutrient-limited or low-productive terrestrial ecosystems through modification of plant communities and plant–soil feedbacks. In the tundra biome, mammalian herbivores may both accelerate and decelerate plant biomass growth, microbial activity and nutrient cycling, that is, ecosystem process rates. Selective foraging and associated declines of palatable species are known to be major drivers of plant–soil feedbacks. However, declines in dominant plants of low palatability often linked with high herbivore densities may also modify ecosystem process rates, yet have received little attention. We present data from an island experiment with a 10-year vole density manipulation, to test the hypothesis that herbivores accelerate process rates by decreasing the relative abundance of poorly palatable plants to palatable ones. We measured plant species abundances and community composition, nitrogen contents of green plant tissues and multiple soil and litter variables under high and low vole density. Corroborating our hypothesis, periodic high vole density increased ecosystem process rates in low-productive tundra. High vole density was associated with both increasing relative abundance of palatable forbs over unpalatable evergreen dwarf shrubs and higher plant N content both at species and at community level. Changes in plant community composition, in turn, explained variation in microbial activity in litter and soil inorganic nutrient availability. We propose a new conceptual model with two distinct vole–plant–soil feedback pathways. Voles may drive local plant–soil feedbacks that either increase or decrease ecosystem process rates, in turn promoting heterogeneity in vegetation and soils across tundra landscapes.</p

Definition and Characteristics of Behavioral Medicine, and Main Tasks and Goals of the International Society of Behavioral Medicine—an International Delphi Study

© 2020, The Author(s). Background: In the past decades, behavioral medicine has attained global recognition. Due to its global reach, a critical need has emerged to consider whether the original definition of behavioral medicine is still valid, comprehensive, and inclusive, and to reconsider the main tasks and goals of the International Society of Behavioral Medicine (ISBM), as the umbrella organization in the field. The purpose of the present study was to (i) update the definition and scope of behavioral medicine and its defining characteristics; and (ii) develop a proposal on ISBM’s main tasks and goals. Method: Our study used the Delphi method. A core group prepared a discussion paper. An international Delphi panel rated questions and provided comments. The panel intended to reach an a priori defined level of consensus (i.e., 70%). Results: The international panel reached consensus on an updated definition and scope of behavioral medicine as a field of research and practice that builds on collaboration among multiple disciplines. These disciplines are concerned with development and application of behavioral and biomedical evidence across the disease continuum in clinical and public health domains. Consensus was reached on a proposal for ISBM’s main tasks and goals focused on supporting communication and collaboration across disciplines and participating organizations; stimulating research, education, and practice; and supporting individuals and organizations in the field. Conclusion: The consensus on definition and scope of behavioral medicine and ISBM’s tasks and goals provides a foundational step toward achieving these goals

Admissions for hypoglycaemia after 35 weeks of gestation:perinatal predictors of cost of stay

Multivariate analysis of the clinicopathological and molecular factors associated with FOXD2 methylation (A); DIO3 and FOXD2 mRNA expression in hMSI-H tumoural and normal specimens (B) and external validation using TCGA database showing that MSI-H expressed less FOXD2 than MSI-L/MSS colon carcinomas (C)

Understanding similarities and differences in land use visions for Scotland

The successful transition towards a global society that can live within planetary boundaries is one of the greatest challenges for the twenty-first century. Sustainable land use and land management will be essential to ensure the continued delivery of the ecosystem goods and services needed to support a rapidly growing global population. To support the transition towards sustainable development, decision-makers need to better understand how land use change affects people and the environment. However, these insights are of limited use without societal agreement on future land uses. Understanding synergies and differences between land use visions forms a first step in assessing and comparing alternative pathways towards a sustainable future. This thesis uses a range of methods to understand visions of future land use amongst professional land use stakeholders, society at large, and young people in Scotland. Twenty semi-structured interviews were held with policy experts from the Scottish land use sectors. A nationwide statistically representative web-based survey provided insight into the visions of the Scottish population. And finally, a novel visual interview methodology was used to interview 26 pupils from two high schools in Perthshire. Inductive content analysis and descriptive statistics were used to analyse the results and understand and compare the land use visions of these different groups. As expected, different groups had different visions of future land use. There was, however, general agreement on certain themes, in particular the desire for a more sustainable lifestyle and the importance of a healthy environment. The sectoral stakeholders would like to see more partnerships, dialogue and collaboration; a society that is more engaged and aware about land use; resilient local economies; and short-, medium-, and long-term policies that help to achieve these goals. One of the key challenges for these groups will be how to translate abstract concepts such as ‘healthy ecosystem’ and ‘dialogue and partnerships’ into practice. This clearly requires a shared understanding of what a ‘healthy ecosystem’ means to different stakeholders, as well as appreciation of what true dialogue means and how this can be used to co-create solutions – potentially a radical change from the traditional top-down approaches. The research also identified divisions in Scottish society between those who want to continue a ‘status quo’ lifestyle, and those – in particular younger people (who spent time in the natural environment, through either school or home life) and those from a higher socio-economic background – who want a more sustainable lifestyle and to be more connected with the natural environment. These results are important, as policy makers need to be able to identify the factors that have successfully engaged certain groups and to promote these factors. Programmes that provide access to the natural environment (such as the Duke of Edinburgh’s Award) need to ensure equal opportunities by targeting disadvantaged groups. Simultaneously, it needs to be explored how to encourage those who would like to continue a ‘status quo’ lifestyle into a more sustainable one. Past research has shown how preferences can be influenced and how changes can be initiated by incentives and restrictions in order to promote desired behaviours. The power of the media should be leveraged: programmes such as BBC’s ‘Blue Planet’ highlight how our lifestyle choices impact on the natural environment and can provide the motivation for change. The current issues surrounding Brexit and Climate Change require a national conversation; using methods such as those presented in the thesis to elicit land use visions can help identify the commonalties and differences between stakeholders’ views. This can provide a starting point for dialogue and critical reflection on current instruments and objectives, and how they might be adapted to better reflect Scottish preferences and conditions

Rikostutkinnan johtamismallit : perusrikostutkinnan haasteet, riskit ja hyvät käytännöt

Opinnäytetyön aihe on rikostutkinnan, erityisesti perusrikostutkinnan johtaminen. Tutkimuksessa on selvitetty ja vertailtu kolmen poliisilaitoksen perusrikostutkintayksiköiden organisaatiota ja arkea. Tavoitteena on ollut selvittää perusrikostutkinnan haasteet, riskit ja hyvät käytännöt sekä laillisuusvalvonnan että yksikössä sovellettavien johtamisrakenteiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat olleet Itä-Uudenmaan, Sisä-Suomen ja Oulun poliisilaitokset. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut varsin haastavassa tilanteessa oleva rikostutkinnan johtaminen. Rikoslakirikosten kokonaismäärä on ollut viime vuodet pääsääntöisesti pienoisessa laskussa, mutta vastaavasti rikosten selvittäminen edellyttää enemmän ja laajempaa työtä. Oman haasteensa aiheuttaa myös monien rikostyyppien siirtyminen joko osittain tai kokonaan verkon välityksellä tapahtuviksi. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineistossa on hyödynnetty julkisista viranomaislähteistä saatavia tilastoja, mutta pääosin tutkimusaineisto on kerätty kahdella-kymmenelläkahdeksalla asiantuntijahaastattelulla perusrikostutkinnan ryhmänjohtajille, tutkinnanjohtajille ja yksikönjohtajille. Kaikissa tutkimuksen kohteena olevissa poliisilaitoksissa suurimmat riskit ja haasteet ovat yhteneväiset. Käsin kosketeltavin riski on uupuminen suuren työkuorman myötä. Uupumiseen omalta osaltaan vaikuttava riski on työkuorman epätasainen jakautuminen. Laillisuusvalvonnan näkökulmasta selkein riski on yleinen oikeusturva, joka näkyy kansalaisen näkökulmasta esitutkinnan viivästymisenä ja tutkinnanjohtajien näkökulmasta mm. rikosten vanhenemisvaarana. Perusrikostutkinnan haasteita ovat prosessien selkeys sekä johtaminen: työnjohtotason näkökulmasta ylemmän johdon heille esittämät tavoitteet jäävät epämääräisiksi, niitä on paljon eikä tavoitteiden konkretisoimista ja yksilöimistä koeta riittäväksi. Selkeä, kaikille yksiköille yhteinen hyvä käytäntö ovat monipuoliset työnjohtotason yhteiset palaverit, joissa sekä osallistetaan että vastuutetaan kaikkia osallistujia

Lapsiin kohdistuvien rikosten esikäsittely Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa : "Jonkun pitää tehdä se työ ennen mun työtä, ettei mun tarvi tehdä tuntitolkulla jotain ihan hölynpölyä, eihän se palvele ketään."

Opinnäytetyö käsittelee Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lapsiin kohdistuvien rikosten esikäsittelytoimintoa. Tutkimuksessa selvitetään, miten esikäsittelytoiminnolla on pystytty vaikuttamaan rikoslajin esitutkintaprosessiin. Esikäsittely lapsiin kohdistuvissa rikoksissa perustuu vahvasti viranomaisten väliseen hyvään yhteistyöhön ja tehokkaaseen tiedonvaihtoon. Esikäsittelytoiminnon vaikuttavuutta lähestytään kahdesta näkökulmasta: selvitetään sekä tilastollisesti havaittavissa olevaa muutosta että rikoslajin esitutkintaprosessin keskeisten toimijoiden kokemaa työkuormitusta ja kuormitukseen vaikuttavia, havaittuja muutoksia. Kyseessä on tutkimuksellinen opinnäytetyö. Tutkimus on toteutettu multimetoditutkimuksena hyödyntäen sekä kvantitatiivista tilastokatsausta että kvalitatiivista haastattelututkimusta. Kvantitatiivisen tutkimusosion aineisto on kerätty poliisin PATJA- ja rikitrip -tietokannoista käyttäen vuosia 2015 ja 2017 vertailuvuosina. Kvalitatiivisen haastattelututkimuksen aineisto on kerätty ryhmähaastatteluina lokakuun 2018 aikana. Haastateltavat ryhmät ovat koostuneet Vantaan pääpoliisiaseman lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkijoista, Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston lapsiin kohdistuviin rikoksiin erikoistuneista syyttäjistä sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön edustajista. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta esikäsittelytoiminnolla olleen vaikutusta kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden toimijoiden työhön lapsiin kohdistuvien rikosten esitutkinnassa. Tilastolliset havainnot tukevat haastatteluissa esiin nousseita, koettuja muutoksia. Työ lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa on esikäsittelytoiminnon myötä tarkoituksenmukaisempaa, kustannustehokkaampaa ja laadukkaampaa