Digi-HTA, assessment framework for digital healthcare services: information security and data protection in health technology – initial experiences

It is well-known that security issues in medical devices, services and applications have potentially catastrophic consequences. To avoid compromising patient data or information systems, it is essential that healthcare services and products meet the relevant information security and data protection requirements. For these reasons, the Digi-HTA assessment includes information security and data protection assessment domains. The outcome of the Digi-HTA process is a recommendation that decision-makers can use during the procurement process. We present results and experiences from the first assessments made in the Digi-HTA process. We have assessed six products so far and multiple assessments are in progress. The results indicate that healthcare product manufacturers have found the process useful, and usually, the manufacturers have had to improve the security of their product during the Digi-HTA process to get a favourable recommendation for their product. The assessment processes have taken longer than expected due to shortcomings and ambiguities in the provided self-assessment forms, and due to feedback cycles and meetings prompted by assessment findings. Of the six assessed products, four received a green light in information security and data protection, whereas two have received a yellow light due to issues that were not fixed during the process. In addition to shortcomings in adhering to best practices, we have also found exploitable security issues.

Vesiruton energia ja ravinteet talteen – Elodea II -hankkeen loppuraportti

Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu uposkasvi, joka on levinnyt satoihin järviin Suomessa. Vesirutto voi kasvattaa laajoja, jopa koko järven laajuisia massakasvustoja, syrjäyttää muita alkuperäisiä lajeja, aiheuttaa hajotessaan happikatoa sekä heikentää järvien virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vuosina 2019–2021 toteutetun Elodea II -hankkeen tavoitteena oli kehittää kustannustehokkaita keinoja vesiruton poistamiseksi sekä biomassan ja sen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseksi. Vesiruton biomassan poistoon kehitettiin tätä kohdetta varten optimoitu raivausnuotta, jolla biomassan poisto onnistui hankkeen tarpeita varten. Raivausnuottaus on kuitenkin työlästä ja hidasta monine työvaiheineen, joten menetelmä vaatii vielä jatkokehitystä. Vesiruton poiston haitalliset vaikutukset veden laatuun jäivät vähäisiksi, mutta raivausnuottauksen mukana poistetut harvinaiset vesikasvit näyttivät palautuvan nopeasti. Biomassan sisältämien ravinteiden hyödyntämismahdollisuutta selvitettiin käyttämällä sitä viherlannoitteena peruna- ja kokoviljasäilörehukasvustoille. Biomassan käsittely ja peltolevitys onnistuivat maatalouskoneilla hyvin. Biomassan lisäyksestä viherlannoitteena ei kuitenkaan saatu odotettuja lannoitevaikutuksia peltokokeissa. Toisaalta siitä ei ollut haittaa testikohteina käytetyille viljelykasveille, minkä perusteella peltolevitys voisi tarjota toimivan ja kustannustehokkaan ratkaisun vesiruton loppusijoitukseen. Laboratoriokokeissa vesiruton pinnalta eristettiin yli 200 erilaista mikrobia. Alustavien tulosten perusteella muutamat bakteeri-isolaatit estivät tehokkaasti perunarupea aiheuttavien Streptomyces-bakteerien ja kohtalaisesti perunaseittiä aiheuttavan Rhizoctonia solani -sienen kasvua. Perunaseitin osalta sama vaikutus oli havaittavissa myös peltokokeissa. Vesiruton soveltuvuutta biokaasuntuotannon lisäsyötteeksi sekä biomassan säilöntämahdollisuuksia selvitettiin laboratorio- ja maatilamittakaavan kokeissa. Tavanomaiset nurmirehun korjuu- ja varastointimenetelmät soveltuvat biomassan käsittelyyn, mutta työ on hitaampaa pieneksi silppuuntuvan ja märän materiaalin vuoksi. Biomassan paalaus biokaasulaitokselle kuljetettavaksi oli mahdollista, kun biomassa seostettiin nurmen kanssa. Pelkän biomassan säilöntä minisiiloissa käymiseen perustuvalla menetelmällä onnistui varsin heikosti aistittavan laadun, happamuuden ja mikrobien määrän perusteella. Käymistä rajoittivat biomassan varsin vähäinen kuiva-ainepitoisuus ja todennäköisesti myös niukka liukoisten hiilihydraattien pitoisuus. Nurmirehun lisäys kuitenkin edisti säilönnän onnistumista. Vesiruton biomassa parantaa biokaasutuksen metaanisaantoa ja sen käyttö on tietyin reunaehdoin jopa kannattavaa. Toimenpiteiden kannattavuutta arvioitiin ja kehiteltiin toimintamalleja, joiden avulla voidaan luoda vesiruton poistamiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrittäjille

Korpuspohjaista oppijansanakirjaa tekemässä: esimerkkiinä ConLexis

Artikkelimme käsittelee korpuspohjaisia oppijansanakirjoja. Sähköisiin aineistoihin ja kielenkäytöstä hankittuun tutkimukselliseen tietoon perustuvat sanakirjat ovat edelleen harvinaisia, ja kielenoppijoille niitä on tarjolla hyvin vähän. Suomesta tällaisia sanakirjoja ei ole ollut lainkaan. Esittelemme yleisesti oppijoille suunnattujen sähköisten sanakirjojen vaatimuksia ja tarkemmin uuden tekeillä olevan ConLexis-verkkosanakirjan suunnittelutyötä, tavoitteita ja sisältöä. ConLexis on suunnattu B1-tason ja sitä edistyneemmille kielenoppijoille, mutta sitä voivat opettajat käyttää opetuksensa tukena alemmillakin taitotasoilla. Sana-artikkeleissa esitetty tieto perustuu laajoihin korpusanalyyseihin, ja sanakirjan näkökulma kielenkäyttöön on vahvasti fraseologinen. Sen rinnalle on tekeillä ConPraxis-harjoituskokonaisuus, joka muodostaa yhdessä sanakirjan kanssa itseopiskelupaketin.peerReviewe

Digital fabrication in promoting student engagement and motivation in university courses

Abstract Project work represents a significant part of university studies, making them an important concern for teaching development. Many universities have used international engineering competitions such as the Eurobot robotics competition as a tool in engaging and motivating students. Based on a theory on why these competitions are successful, we propose how smaller-scale projects can use digital fabrication and joint projects to reach similar results. We present a case study of an ongoing robotics project course in the field of computer engineering, showing how a practical implementation of these ideas and how the field-specific problem of software intercommunication and interoperability can be solved using the Robotic Operating System software framework. While the course is still in progress, initial observations indicate that the course is going to be successful

WISE Workshops : Foundations for Collaborative Cyber Security Learning: Exploring Educator and Learner Requirements ; Reimaging Inclusive Pedagogy in Cybersecurity Education (A Workshop Proposal)

Backmatter - WISE Workshop.Foundations for Collaborative Cyber Security Learning: Exploring Educator and Learner Requirements, Jerry Andriessen, Steven Furnell, Gregor Langner, Gerald Quirchmayr, Vittorio Scarno, Teemu Tokola.Reimaging Inclusive Pedagogy in Cybersecurity Education (A Workshop Proposal), Angela G. Jackson-Summers.International audienceThis brief paper outlines the background to a workshop session at the 14th World Conference on Information Security Education (WISE 14), drawing upon early findings from the Collaborative Cybersecurity Awareness Learning (COLTRANE) project funded under the European Union ERASMUS + programme. It presents the background to the COLTRANE project and an outline of the workshop focus. The latter is based upon an investigation of current cyber security education delivery that has been conducted amongst existing educators and learners via prior survey-based data collection and follow-up workshop discussions within individual COLTRANE partner countries

A Collaborative Cybersecurity Education Program

This chapter presents an implementation of a cybersecurity education program. The program aims to address some issues identified in current cybersecurity teaching in higher education on a European level, like the fragmentation of cybersecurity expertise or resource shortage, resulting in few higher education institutions to offer full degree programs. As a result of the Erasmus+ strategic partnership project SecTech, the program tries to overcome those issues by introducing collaborative development to cybersecurity education. SecTech lays the foundations for a collaborative education program, like the definition of a clear content, module and delivery structure, and the appropriate tool support to facilitate collaboration and content reuse. Additional effort is required to achieve long-term success, including the creation of a community that drives the content creation and maintenance, as well as an independent governance structure to steer the project in the long-term. While the project focuses on European collaboration, a global community is envisioned