Kansalaisten ja julkishallinnon välisen yhteistoiminnan mahdollistavien verkkopalveluiden suunnittelu

Tavoiteltaessa lisääntyvää hallinnon avoimuutta, kansalaisten osallistumista, sekä kansalaisten ja hallinnon välistä vuorovaikutusta, on tarpeen ymmärtää kuinka suunnitella verkkopalvelukonsepteja, jotka toteuttavat näitä periaatteita. Erityisen tärkeää on ymmärtää, mitä Web 2.0 -teknologiat, sosiaaliset verkkopalvelut ja yhteistoiminnan trendit tarkoittavat sähköisen hallinnon kannalta. Diplomityön tavoitteena on tutkia kuinka suunnitellaan ja analysoidaan verkkopalveluita liittyen kansalaisten ja julkishallinnon väliseen yhteistoimintaan. Työssä esitetään olemassa olevaan STOF-viitekehykseen perustuva malli, jonka avulla voidaan analysoida ja kehittää palveluita. STOF-malli on kokonaisvaltainen palvelusuunnittelun työkalu, joka tarkastelee konseptia palvelun loppukäyttäjäarvon sekä siihen liittyvän teknologian, arvoverkoston ja ansaintalogiikan näkökulmista. Työssä muokataan STOF-mallia yhteistoiminnallisten sähköisen hallinnon palveluiden suunnitteluun, huomioiden piirteitä, kuten käyttäjien luomat sisällöt, verkkoyhteisöt, osallistumismotiivit sekä uudet arvon tuotannon mekanismit. STOF-mallia käytettiin kahden esimerkkipalvelun analysointiin. Analyysin perusteella molemmista palveluista löytyi useita puutteita yhteistoiminnallisten sovellusten menestystekijöissä. Näiden korjaamiseksi annetaan kehitysehdotuksia.When aiming towards transparent government, engagement of citizens and citizen government collaboration, there is a growing need to understand how to actually design and implement service concepts that utilize these principles. Especially there is a need to understand what new Web 2.0 technologies, social networking services and the trends of mass collaboration mean for e-government services. The objective of this Thesis is to study how to design and analyze digital service concepts for collaboration between citizens and the public sector. The Thesis presents a model for designing and analyzing services based on an existing STOF framework. STOF is a holistic service design framework that examines a service concept from user value creation and related technology, value network and business logic perspectives. For application to collaborative e-government services, modifications to STOF are made, considering factors such as user-created content, online communities, motivations for participation and new forms of value creation. Two practical example services were analyzed using the modified STOF model. They were found to have several incomplete critical design issues and success factors. Suggestions for development are given based on the analysis

Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

Tässä raportissa kartoitetaan keskeisten perustietovarantojen avoimuutta, selvitetään mahdollisuuksia avoimen datan taloudellisten vaikutusten arviointiin sekä valotetaan avoimen datan käytön ja yritysten innovaatioiden tuottamisen sekä taloudellisen menestyksen välistä yhteyttä. Lisäksi raportissa esitetään konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla perustietovarantojen vaikuttavuutta yhteiskunnassa voidaan lisätä. Tutkimuksemme osoittaa, että avointa dataa ja massadataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tekevät markkinoiden kannalta uusia tuoteinnovaatioita suhteellisesti huomattavasti useammin kuin yritykset, jotka eivät hyödynnä dataa. Dataa innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden informaatio- ja viestintätoimialan yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–2014 keskimäärin yli 17 prosenttia enemmän kuin saman toimialan dataa innovaatioissa hyödyntämättömien yritysten liikevaihto. Yksittäisistä tietotyypeistä vain liikennetietojen hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa oli yhteydessä yritysten liikevaihdon kasvuun. Datatalouden mekanismien ymmärtämiseksi tarvittaisiin tutkimustietoa yritysten datan käytöstä ja taloudellisista vaikutuksista laajemmin. Tätä varten tulisi kehittää datan käyttöä kuvastavaa tilastoaineistojen keräämistä. Avoimen tiedon hyödyntämisedellytysten parantamiseksi tarvitaan hallinnonalat ylittäviä parhaita käytäntöjä tiedonhallintaan ja datan avaamiseen liittyen. Eri virastojen ja hallinnonalojen tiedonhallinta on verrattain epäyhtenäistä. Avoimen datan jakelu on pirstaleista, jonka takia sen löydettävyys on datan hyödyntäjille haasteellista. Hyviä työkaluja tiedonhallinnan jäsentämiseen, kuten esimerkiksi tietotilinpäätös on kehitetty, mutta niitä ei ole vielä otettu laajasti käyttöön. Henkilötietoon liittyvät käytännöt kaipaavat tarkennusta. Datan hyödyntämistä voidaan lisätä mm.lisäämällä vuorovaikutusta tietovarantojen hallinnoijien ja hyödyntäjien kanssa

Tiedon sitominen päätöksentekoon

Yhtäköyttä-hankkeessa (Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa) selvitettiin sitä, miten tuetaan kokonaisvaltaista tietopohjaista päätöksentekoa ja hyödynnetään paremmin seuranta-, tieto-, arviointi- ja tutkimusaineistoja. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut vain tuottaa jotain yksittäistä teknistä ratkaisua vaan miettiä tietojärjestelmien, toimintamallien ja eri toimijoiden roolien muodostamaa tehokasta kokonaisuutta, johdonmukaista menetelmää. Hankkeessa lähtökohtana olivat avoimen hallinnon ja avoimen tiedon periaatteet, koska avoimeen ympäristöön kehitettyjen ratkaisujen ajateltiin toimivan myös suljetussa ympäristössä, mutta suljetut ratkaisut eivät mahdollista avoimia käytäntöjä. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, haastateltiin kymmeniä hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijoita ja toteutettiin useita maahanmuuttoon liittyviä kokeiluja, joilla kerättiin kokemuksia uusista käytännöistä valtioneuvostolta. Hankkeessa täsmennettiin tietotyötä painottavia periaatteita ja avoimen päätöksentekokäytännön sisältöä. Käytännön ratkaisuna avoimuuden tarpeisiin ja haasteisiin tunnistettiin laadullinen avoimuus. Tärkein yksittäinen suositus on jaetun ymmärryksen tavoittelu päätöksenteossa. Siinä pyritään avoimella osallistumisella kaikkien osapuolten näkemysten, arvojen ja käsitysten kuuntelemiseen, ymmärtämiseen ja kirjaamiseen. Tämä edellyttää useita, osittain tieteestä tuttuja periaatteita kuten avoimuutta, kritiikkiä, asiaperustaisuutta ja internetissä olevia pysyviä, päivittyviä aihesivuja. Tutkimustiedon kuuluvuus päätöksenteossa paranee paradoksaalisesti parantamalla myös ei-tieteellisen tiedon kuuntelemista ja analyysiä. Onnistuminen vaatii avoimen verkkotyötilan kehittämistä, johon yhdistetään useita tietotyön ja päätösvalmistelun toiminnallisuuksia

Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen : Terveystiedon verkkokurssi

Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen - Terveystiedon verkkokurssi Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää seksuaaliterveyttä terveystiedon verkkokurssin avulla Porvoon Linnanjoenkoulun 8i-luokalle. Hankkeessa opetettiin kahdeksasluokkalaisille seksuaaliterveyttä verkkoa hyödyntäen pedanet -verkkoympäristössä. Tavoitteena oli, että oppilaat osaisivat etsiä tietoa internetistä luotettavilta sivustoilta ja oppia perusasioita seksuaaliterveydestä. Hankkeen suunnittelu alkoi viiden hengen ryhmässä syksyllä 2007 ja tuntien toteutus tapahtui tammikuussa 2008. Kolmen oppitunnin aikana käsiteltiin kuukautiskiertoa, hedelmöitystä ja raskautta sekä sukupuolitauteja. Varsinaisten oppituntien jälkeen pidettiin palautetunti, jossa käytiin läpi kurssia ja pyydettiin oppilailta palautetta siitä. Oppitunneille laadittiin erilaisia tehtäviä, joihin oppilaiden piti vastata verkkosivustojen avustuksella omin sanoin. Tehtävät liittyivät oppitunnin teemaan ja edellytti asiaan perehtymistä. Jokaisen oppitunnin jälkeen oppilaiden vastaukset tarkastettiin ja niistä annettettiin palaute henkilökohtaisesti verkkoympäristössä. Oppilaiden antaman palautteen perusteella suurin osa oli tyytyväisiä verkkokurssin toteutukseen ja tietokoneella työskentelemiseen.Promoting Juvenile Sexual Health – Health Education Network Course The purpose of this pragmatic thesis was to promote the sexual health of the 8th graders, the students in the group I, at Linnajoki School in Porvoo by using an Internet course. Sexual health was taught to the 8th grade students with the Pedanet Internet environment. The goal was that the students could be able to search for information on reliable web sites and learn basic things about sexual health. The planning of the project started in a five member group in autumn 2007 and the lessons were held in January 2008. Three lessons included information about menstrual cycle, fertilization and sexually transmitted diseases. Feedback on the course was given after the actual lessons. The students had to do tasks by using the internet material. The tasks were about the themes of the lessons and required orientation. After every lesson the answers from the students were reviewed and the feedback was given personally in the Internet environment. Considering the feedback from the students they were happy working with computers and satisfied with the method in which the course was carried out

Opening academic publishing - Development and application of systematic evaluation criteria

This report summarizes the development of a standardized scorecard for evaluating the openness of academic publishers. The assessment was completed in January 2018 as part of the Open Science and Research Initiative of the Finnish Ministry of Education and Culture. The project complements the previous reports published by the Open Science and Research Initiative and the Finnish Ministry of Education and Culture, which have covered (i) the openness of universities and polytechnics, (ii) the overall situation of OA publishing costs in Finland, and (iii) research organization and research funding organizations, including selected European research funders. The project mapped and evaluated the openness of selected major academic publishers: Association for Computing Machinery (ACM), American Chemical Society (ACS), Elsevier, Institute of Electrical and Electronic Engineering (IEEE), Lippincott, Williams & Wilkins (LWW), Sage, Springer Nature, Taylor & Francis, and Wiley-Blackwell. The dimensions of publisher openness were summarized in a scorecard of seven key factors, providing a new tool for systematic and standardized evaluation. We used data from the publisher websites to compare the key factors of openness, and the publishers were given a chance to provide comments on the collected information. As complementary sources, we utilized data from commonly acknowledged, open databases: Directory of OA Journals (DOAJ), Gold OA Journals 2011-2016 (GOAJ2), Scopus (title list + Scimago), and Sherpa / Romeo. The main results include the scorecard and the evaluation of openness of the selected major academic publishers. These are based on seven key factors: (i) Fraction of open access (OA) journals and their articles of the total publication output, (ii) costs of OA publishing (article processing charges, APC), (iii) use of Creative Commons (CC) licensing, (iv) self-archiving policies, (v) access to text and data mining (TDM), (vi) openness of citation data, and (vii) accessibility of information relating to OA practices. To take a look beyond the publisher level into journal level practices we also sampled individual journals. We use the samples to discuss the distribution of journals according to APCs, their licensing and three impact metrics (CiteScore 2016, Scimago Journal & Country Ranks (SJR) 2016, and Source Normalized Impact per Paper (SNIP) 2016). The evaluation of the selected publishers with the scorecard indicates, for example, that the fraction of OA journals and their articles of the total publication output runs low within this group. In our sample of journals, the most expensive OA journals also seem to bear the highest impact metrics. A definite view on the matter, however, would require more extensive data and further research. We conclude by discussing key aspects and complexities in quantitative evaluation and in the design of a standardized assessment of publisher openness, and note also further factors that could be included in future versions of the scorecard

Opening academic publishing - Development and application of systematic evaluation criteria

This report summarizes the development of a standardized scorecard for evaluating the openness of academic publishers. The assessment was completed in January 2018 as part of the Open Science and Research Initiative of the Finnish Ministry of Education and Culture. The project complements the previous reports published by the Open Science and Research Initiative and the Finnish Ministry of Education and Culture, which have covered (i) the openness of universities and polytechnics, (ii) the overall situation of OA publishing costs in Finland, and (iii) research organization and research funding organizations, including selected European research funders. The project mapped and evaluated the openness of selected major academic publishers: Association for Computing Machinery (ACM), American Chemical Society (ACS), Elsevier, Institute of Electrical and Electronic Engineering (IEEE), Lippincott, Williams & Wilkins (LWW), Sage, Springer Nature, Taylor & Francis, and Wiley-Blackwell. The dimensions of publisher openness were summarized in a scorecard of seven key factors, providing a new tool for systematic and standardized evaluation. We used data from the publisher websites to compare the key factors of openness, and the publishers were given a chance to provide comments on the collected information. As complementary sources, we utilized data from commonly acknowledged, open databases: Directory of OA Journals (DOAJ), Gold OA Journals 2011-2016 (GOAJ2), Scopus (title list +Scimago), and Sherpa / Romeo. The main results include the scorecard and the evaluation of openness of the selected major academic publishers. These are based on seven key factors: (i) Fraction of open access (OA) journals and their articles of the total publication output, (ii) costs of OA publishing (article processing charges, APC), (iii) use of Creative Commons (CC) licensing, (iv) self-archiving policies, (v) access to text and data mining (TDM), (vi) openness of citation data, and (vii) accessibility of information relating to OA practices. To take a look beyond the publisher level into journal level practices we also sampled individual journals. We use the samples to discuss the distribution of journals according to APCs, their licensing and three impact metrics (CiteScore 2016, Scimago Journal & Country Ranks (SJR) 2016, and Source Normalized Impact per Paper (SNIP) 2016). The evaluation of the selected publishers with the scorecard indicates, for example, that the fraction of OA journals and their articles of the total publication output runs low within this group. In our sample of journals, the most expensive OA journals also seem to bear the highest impact metrics. A definite view on the matter, however, would require more extensive data and further research. We conclude by discussing key aspects and complexities in quantitative evaluation and in the design of a standardized assessment of publisher openness, and note also further factors that could be included in future versions of the scorecard