Combating invasive alien species in Southwest Finland : Good practices

Puutarhoista karanneet jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu ovat levinneet laajalti luontoon koko Suomessa. Nämä lajit ovat luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen viihtyisyyttä uhkaavia vieraslajeja. Jättiputket uhkaavat myös suoraan ihmisen terveyttä. Lounais-Suomessa aloitettiin näiden lajien järjestelmällinen kartoitus ja käytännön torjunta jo vuodesta 2008 alkaen. Aiemmista vieraslajihankkeista vuosina 2008-2010 on saatu merkittävästi tietoa jättiputkien, jättipalsamin ja kurtturuusun torjunnasta. Hankkeissa testattiin erilaisia torjuntamenetelmiä, kuten kasvien kitkentää, kaivamista juurineen, peittämistä pressuilla ja kemiallista käsittelyä. Hankkeissa seurattiin eri torjuntatapojen tehokkuutta ja laskettiin niiden kustannuksia. Myös torjuntatyön järjestämisen eri tapoja, kuten urakointi, torjuntatiimi ja talkoot, on seurattu ja niiden kustannuksia arvioitu. Tämä raportti esittää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueella saatuja kokemuksia ja paikallisesti hyväksi havaittuja toimia jättiputkien, jättipalsamin ja kurtturuusun leviämisen estämisessä, myös vieraslajien torjunnasta aiheutuneita kustannuksia. Toivomme, että raportti antaa eväitä vieraskasvilajien torjunnan suunnitteluun muilla alueilla ja auttaa arvioimaan toimintaan liittyviä kustannuksia. Raportti on osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja useamman organisaation yhteistyönä toteuttamaa Havina-hanketta (Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen).Jättelokor, jättebalsamin och vresros som rymt från trädgårdar har spridit sig över stora områden i naturen i hela landet. Dessa arter är främmande och hotar den biologiska mångfalden och livsmiljöernas trivsamhet. Jättelokorna hotar också direkt människans hälsa. I sydvästra Finland inledde man en systematisk kartläggning och praktisk bekämpning av dessa arter redan 2008. Av tidigare projekt under 2008-2010 om främmande arter har man fått viktig information om bekämpningen av jättelokor, jättebalsamin och vresros. I projekten testades olika bekämpningsmetoder, till exempel uppryckning, utgrävning med rötterna, täckning med presenning och kemisk behandling. I projekten följde man upp de olika bekämpningsmetodernas effektivitet och räknade ut deras kostnader. Också olika sätt att organisera bekämpningsarbetet, till exempel genom entreprenad, bekämpningsteam och talkoarbete, har följts upp och kostnaderna för dem uppskattats. Denna rapport presenterar erfarenheter från Egentliga Finlands ELY-centrals verksamhetsområde och åtgärder som man sett fungera för att förhindra spridningen av jättelokorna, vresrosen och jättebalsaminen samt kostnaderna för bekämpningen av främmande arter. Vi hoppas att rapporten ger idéer för planeringen av bekämpningen av främmande växtarter i andra områden och hjälper att uppskatta tillhörande kostnader. Rapporten är en del av Havina-projektet (Kontroll av skadliga främmande arter och ökning av medvetenheten) som finansierats av Jord- och skogsbruksministeriet och genomförts i samarbete mellan flera organisationer.The Giant hogweed, the Himalayan balsam and the Japanese rose have escaped from gardens and become widespread in nature throughout Finland. They are invasive alien species that threaten biodiversity and (impair) dilute the attractiveness of living environments. The giant hogweeds are also a direct threat to human health. Systematic efforts to survey the distribution of these species and practical steps to prevent their spreading were initiated in Southwest Finland as early as in 2008. Earlier invasive alien species projects from 2008-2010 produced significant amounts of information on controlling hogweeds, the Himalayan balsam and the Japanese rose. The projects tested various control techniques, including weeding, uprooting, covering and chemical treatment, monitored the effectiveness of various control techniques, and calculated their costs. Various methods of organising the control efforts, including contracting, control teams and voluntary work, were also followed up and their costs were assessed. This report describes the experiences gathered within the operating area of the ELY Centre for Southwest Finland and actions that were found effective locally in controlling the spreading of The Giant hogweed, the Himalayan balsam and the Japanese rose, and also addresses the cost of alien species control. We hope that this report may inform the planning of alien species control in other areas and help to assess the ensuing costs. The report is part of the Havina project (Increasing knowledge on invasive alien species (IAS) in Finland - distribution, dispersal, risk management, pathways for entry) funded by the Finnish Ministry of Agriculture and Forestry and implemented in cooperation by several organisations

Jättiputket

Jättiputket valtaavat kasvutilaa muilta lajeilta, yksipuolistavat maisemaa ja ovat vaarallisia ihmisen terveydelle

Kansalaisten tietämys vieraslajeista Suomessa ja Karjalan tasavallassa. DIAS-hankkeen kyselyjen tulokset

Vieraslaji on haitallinen, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Haitallisista vieraslajeista osa on säädetty kansallisesti ja osa koko EU:n tasolla haitallisiksi. Haitalliseksi määriteltyjen vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Nykyisin haitallisten vieraslajien torjuntaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja käytetään resursseja. Tärkeä osa torjuntatyötä on lisätä vieraslajien ja niiden aiheuttamien haittojen tuntemusta sekä tietoa oikeaoppisista torjuntamenetelmistä. DIAS-hankkeessa (Osaamisen ja aineistojen vaihdon yhteistyöverkosto), jonka toteuttajina olivat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Karjalan tutkimuskeskus (KarRC RAS) tarkasteltiin vieraslajiasioita Suomessa sekä Venäjän Karjalassa. DIAS-yhteistyöhankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa haitallisten vieraslajien aiheuttamista uhkista luonnon monimuotoisuudelle ja mm. virkistyskäytölle tai kotitalousviljelylle. Lisäksi tavoitteena oli jakaa hyviä kokemuksia erilaisista leviämistä ehkäisevistä toimenpiteistä ja hyviksi koetuista torjuntakeinoista niin järjestöille, tutkijoille, viranomaisille kuin kansalaisille. Luomalla uusia tiedonvaihtomenetelmiä sekä perustamalla ja yhdistämällä lajistoaineiston hallintaan ja avoimen datan jakamiseen hyödynnettäviä yhteisiä digitaalisia ICT-alustoja, voidaan maiden välistä viranomaisyhteistyötä parantaa. Hankkeessa toteutettiin internetpohjaiset Webropol-kyselyt kansalaisille Suomessa sekä Karjalan tasavallassa Venäjällä kesän ja syksyn 2020 aikana. Kyselyillä pyrittiin kartoittamaan, miten hyvin ihmiset tuntevat vieraslajit, vieraslajien levinneisyyttä sekä vieraslajien torjuntaa. Kyselyt sisälsivät samoja kysymyksiä / teemoja, mutta niitä oli sovitettu molempien maiden olosuhteisiin. Tässä raportissa esittelemme Suomen ja Karjalan tasavallan kyselyjen tulokset sekä vastaajien esille nostamia keinoja vieraslajien torjunnan edistämiseksi. Suomessa kyselyyn vastasi yhteensä 475 henkilöä. Vastaajien ikä painottui ikäryhmiin 40-49- sekä 50-64 -vuotiaat. Alueellisesti eniten vastauksia saatiin Etelä- ja Keski-Suomesta (asuinpaikka ja mökkipaikkakunta huomioitu). Karjalan tasavallan kyselyyn vastasi yhteensä 84 henkilöä, joista suurin osa asui tai vieraili säännöllisesti Petroskoin alueella. Eniten vastauksia saatiin 30-39 -vuotiailta henkilöiltä. Kyselyihin vastanneet olivat kohtalaisen tietoisia vieraslajeista. Eniten tietoa vieraslajeista oli saatu internetin välityksellä (vieraslajiportaalit) sekä paikallisesta mediasta. Myös sosiaalinen media ja tuttavapiiri nousivat esiin tärkeinä tiedonvälityskanavina. Suomessa vastaajat tunsivat parhaiten maaekosysteemien kasvivieraslajit ja toiseksi parhaiten selkärankaiset. Vesiekosysteemien vieraslajit olivat hieman vieraampia, samoin kuin metsien ja peltojen tuholaiset. Monet vastaajista olivat osallistuneet vieraslajien torjuntaan, useimmiten omassa lähiympäristössään, mutta melko usein myös talkoissa. Ideoita vieraslajitoiminnan kehittämiseksi saatiin kyselyissä paljon. Vastaajat toivoivat esimerkiksi viestinnän parantamista, ohjausta, paikallishallinnon roolin selkiytystä tai resursseja sekä muutoksia lainsäädäntöön. Myös torjunnan pitkäjänteisyyden tukeminen sekä vieraslajihavaintojen ilmoittamisjärjestelmien kehittäminen mainittiin. Suomessa pohdittiin erilaisia tapoja motivoida ihmisiä mukaan toimintaan ja kehitettiin järjestelmien toimivuutta, Karjalan tasavallassa taas toivottiin parempaa viestintää siitä, mihin havaintoja voi ilmoittaa. Suomessa toteutetun kyselyn perusteella muodostettiin toimenpidesuosituksia vieraslajien torjuntaan. Toimenpide-ehdotukset jaoteltiin eri teemoihin, kuten resurssit, koulutus, viestintä, sääntelyn kehittäminen, yhden luukun periaate (ilmoittamis- ja hallinnointijärjestelmät), motivointi sekä tapahtumat

Förslag till planen om hanteringsåtgärder av invasiva främmande arter

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle sekä tuotantotappioita maa- ja metsätaloudelle, heikentää alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja alentaa kiinteistöjen arvoa. Näiden haittojen vuoksi haitallisten vieraslajien leviämistä ja runsastumista pyritään estämään. EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien 37 lajin esiintymistä Suomessa ja koottiin suositukset siitä, mihin toimenpiteisiin lajien osalta pitäisi ryhtyä. Lisäksi arvioitiin etenkin luetteloon kuuluvien lemmikkieläinten sekä puutarha- ja akvaariokasvien potentiaalista riskiä levitä Suomen luontoon. Vieraslajien hallintatoimenpidesuosituksissa pyrittiin kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset muodostavat ehdotuksen vieraslajilain 9 pykälässä mainitulle vieraslajien hallintatoimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle ja EU:n vieraslajiasetuksen artiklan 19 hallintatoimenpiteille. Lajien levinneisyyden, leviämisriskin ja tarvittavien ensisijaisten hallintatoimenpiteiden perusteella lajit jaettiin neljään ryhmään: 1) Vakiintuneet lajit – välittömät torjuntatoimenpiteet, 2) Suomessa tavatut akvaariolajit ja lemmikit – valistus maahantuontikiellosta, lisäämiskiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta, 3) Suomessa satunnaisesti tavatut / Suomessa potentiaalisesti menestyvät ei-tavatut lajit – yksilöiden poistaminen tavattaessa, 4) Alhaisen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta. Ensimmäiseen ryhmään kuuluville lajeille (jättiputket, keltamajavankaali ja täplärapu) on esitetty tarkemmat tiedot levinneisyydestä sekä lajikohtaiset priorisoidut hallintatoimenpiteet. Tiedotus ja valistus riskeistä, haitallisia vieraslajeja koskevista rajoituksista ja niiden perusteluista on tärkein yleinen vieraslajien hallintatoimenpide.201

Polygenic prediction of educational attainment within and between families from genome-wide association analyses in 3 million individuals

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).We conduct a genome-wide association study (GWAS) of educational attainment (EA) in a sample of ~3 million individuals and identify 3,952 approximately uncorrelated genome-wide-significant single-nucleotide polymorphisms (SNPs). A genome-wide polygenic predictor, or polygenic index (PGI), explains 12–16% of EA variance and contributes to risk prediction for ten diseases. Direct effects (i.e., controlling for parental PGIs) explain roughly half the PGI’s magnitude of association with EA and other phenotypes. The correlation between mate-pair PGIs is far too large to be consistent with phenotypic assortment alone, implying additional assortment on PGI-associated factors. In an additional GWAS of dominance deviations from the additive model, we identify no genome-wide-significant SNPs, and a separate X-chromosome additive GWAS identifies 57.Peer reviewe

A Pregnancy and Childhood Epigenetics Consortium (PACE) meta-analysis highlights potential relationships between birth order and neonatal blood DNA methylation

Higher birth order is associated with altered risk of many disease states. Changes in placentation and exposures to in utero growth factors with successive pregnancies may impact later life disease risk via persistent DNA methylation alterations. We investigated birth order with Illumina DNA methylation array data in each of 16 birth cohorts (8164 newborns) with European, African, and Latino ancestries from the Pregnancy and Childhood Epigenetics Consortium. Meta-analyzed data demonstrated systematic DNA methylation variation in 341 CpGs (FDR adjusted P &lt; 0.05) and 1107 regions. Forty CpGs were located within known quantitative trait loci for gene expression traits in blood, and trait enrichment analysis suggested a strong association with immune-related, transcriptional control, and blood pressure regulation phenotypes. Decreasing fertility rates worldwide with the concomitant increased proportion of first-born children highlights a potential reflection of birth order-related epigenomic states on changing disease incidence trends.</p

A Pregnancy and Childhood Epigenetics Consortium (PACE) meta-analysis highlights potential relationships between birth order and neonatal blood DNA methylation

Higher birth order is associated with altered risk of many disease states. Changes in placentation and exposures to in utero growth factors with successive pregnancies may impact later life disease risk via persistent DNA methylation alterations. We investigated birth order with Illumina DNA methylation array data in each of 16 birth cohorts (8164 newborns) with European, African, and Latino ancestries from the Pregnancy and Childhood Epigenetics Consortium. Meta-analyzed data demonstrated systematic DNA methylation variation in 341 CpGs (FDR adjusted P &lt; 0.05) and 1107 regions. Forty CpGs were located within known quantitative trait loci for gene expression traits in blood, and trait enrichment analysis suggested a strong association with immune-related, transcriptional control, and blood pressure regulation phenotypes. Decreasing fertility rates worldwide with the concomitant increased proportion of first-born children highlights a potential reflection of birth order-related epigenomic states on changing disease incidence trends.</p

Meta-analysis of epigenome-wide association studies in newborns and children show widespread sex differences in blood DNA methylation

Publisher Copyright: © 2022 The AuthorsBackground: Among children, sex-specific differences in disease prevalence, age of onset, and susceptibility have been observed in health conditions including asthma, immune response, metabolic health, some pediatric and adult cancers, and psychiatric disorders. Epigenetic modifications such as DNA methylation may play a role in the sexual differences observed in diseases and other physiological traits. Methods: We performed a meta-analysis of the association of sex and cord blood DNA methylation at over 450,000 CpG sites in 8438 newborns from 17 cohorts participating in the Pregnancy And Childhood Epigenetics (PACE) Consortium. We also examined associations of child sex with DNA methylation in older children ages 5.5–10 years from 8 cohorts (n = 4268). Results: In newborn blood, sex was associated at Bonferroni level significance with differences in DNA methylation at 46,979 autosomal CpG sites (p < 1.3 × 10−7) after adjusting for white blood cell proportions and batch. Most of those sites had lower methylation levels in males than in females. Of the differentially methylated CpG sites identified in newborn blood, 68% (31,727) met look-up level significance (p < 1.1 × 10−6) in older children and had methylation differences in the same direction. Conclusions: This is a large-scale meta-analysis examining sex differences in DNA methylation in newborns and older children. Expanding upon previous studies, we replicated previous findings and identified additional autosomal sites with sex-specific differences in DNA methylation. Differentially methylated sites were enriched in genes involved in cancer, psychiatric disorders, and cardiovascular phenotypes.Peer reviewe

DNA methylation and body mass index from birth to adolescence : meta-analyses of epigenome-wide association studies

Background DNA methylation has been shown to be associated with adiposity in adulthood. However, whether similar DNA methylation patterns are associated with childhood and adolescent body mass index (BMI) is largely unknown. More insight into this relationship at younger ages may have implications for future prevention of obesity and its related traits. Methods We examined whether DNA methylation in cord blood and whole blood in childhood and adolescence was associated with BMI in the age range from 2 to 18 years using both cross-sectional and longitudinal models. We performed meta-analyses of epigenome-wide association studies including up to 4133 children from 23 studies. We examined the overlap of findings reported in previous studies in children and adults with those in our analyses and calculated enrichment. Results DNA methylation at three CpGs (cg05937453, cg25212453, and cg10040131), each in a different age range, was associated with BMI at Bonferroni significance, P <1.06 x 10(-7), with a 0.96 standard deviation score (SDS) (standard error (SE) 0.17), 0.32 SDS (SE 0.06), and 0.32 BMI SDS (SE 0.06) higher BMI per 10% increase in methylation, respectively. DNA methylation at nine additional CpGs in the cross-sectional childhood model was associated with BMI at false discovery rate significance. The strength of the associations of DNA methylation at the 187 CpGs previously identified to be associated with adult BMI, increased with advancing age across childhood and adolescence in our analyses. In addition, correlation coefficients between effect estimates for those CpGs in adults and in children and adolescents also increased. Among the top findings for each age range, we observed increasing enrichment for the CpGs that were previously identified in adults (birth P-enrichment = 1; childhood P-enrichment = 2.00 x 10(-4); adolescence P-enrichment = 2.10 x 10(-7)). Conclusions There were only minimal associations of DNA methylation with childhood and adolescent BMI. With the advancing age of the participants across childhood and adolescence, we observed increasing overlap with altered DNA methylation loci reported in association with adult BMI. These findings may be compatible with the hypothesis that DNA methylation differences are mostly a consequence rather than a cause of obesity.Peer reviewe